Elikkäs, haluaisin alottaa kitaransoiton ja kattelin tuolta thomannilta sopivaa kitaraa, mutta kun en oikeen tajua noista jutuista mitään, niin ajattelin teiltä kysästä millanen kitara miun kannattais ostaa.
Oon siis tyttö, enkä mitenkään kauheen isokokonen, eli se kaula ei sais olla hirveen paksu ja ois kiva jos ne kielet olis suhteellisen lähellä sitä kaulaa, ettei tarviis painaa niin kovaa.
Hinnasta sen verran, että oon kuullu ettei kannata ostaa alle 300e, koska ne menee nopeesti epävireeseen yms. Totta? Mutta jotkut kitarat mitä katoin tuolla thomannilla, oli n.250e, mutta ohvi jotain 300ekumoonia.
Ja joku täällä joskus sano, että affinity juttua ei kannata ostaa(ei mitään hajua mitä se tarkottaa:D) Niin ja se vielä, että ois kiva jos sen sais ostettua sellasen paketin kanssa. Tais olla joku creative bundle.
Tollasta ainaki kattelin: http://www.thomann.de/fi/fender_squier_std_strat_car.htm
Ainakin kivan värinen. Tuolla oli aikasemmin sellanen vaaleenpunanenki, mutta sitä ei oo enää varastossa. Ette varmaan osais sanoo, oisko se ollu ihan hyvä..?:D
Mutta, mutta, kertokaapas mitä suosittelisitte.
Oon siis tyttö, enkä mitenkään kauheen isokokonen, eli se kaula ei sais olla hirveen paksu ja ois kiva jos ne kielet olis suhteellisen lähellä sitä kaulaa, ettei tarviis painaa niin kovaa.
Hinnasta sen verran, että oon kuullu ettei kannata ostaa alle 300e, koska ne menee nopeesti epävireeseen yms. Totta? Mutta jotkut kitarat mitä katoin tuolla thomannilla, oli n.250e, mutta ohvi jotain 300ekumoonia.
Ja joku täällä joskus sano, että affinity juttua ei kannata ostaa(ei mitään hajua mitä se tarkottaa:D) Niin ja se vielä, että ois kiva jos sen sais ostettua sellasen paketin kanssa. Tais olla joku creative bundle.
Tollasta ainaki kattelin: http://www.thomann.de/fi/fender_squier_std_strat_car.htm
Ainakin kivan värinen. Tuolla oli aikasemmin sellanen vaaleenpunanenki, mutta sitä ei oo enää varastossa. Ette varmaan osais sanoo, oisko se ollu ihan hyvä..?:D
Mutta, mutta, kertokaapas mitä suosittelisitte.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Se on se Elko joka aina varoittaa ostamasta Affinityjä ja suosittelee noita Squierin Standardeja. On varmaan oikeassakin.
Hyvin oot opit sisäistäny! Hyvä kitara toi on.
yamahan pacificaa ja micro cubeahan vahvistimeks aina alottelijoille suositellaaa...
...eli juuri tuollaista suosittelisin aloittelevalle kitarahirmulle. Siitä vaan sitten tilailet ja kokeilet jos kerran värikin miellyttää.
Niistä kielien korkeudesta: ne saa kyl säädettyä eli älä siitä huolehdi, pääasia on, että kaula on suora.
Vaihda kitaraan sit heti alussa kunnon kielet, noi tehdastoimituskielet sopii lähinnä metallin keräykseen. Jos tilaat Thomanilta kielet, niin älä ota niitä ihan halvimpia vaan esim. tää alkuun:
http://www.thomann.de/fi/ernie_ball_2223_super_slinky.htm
ja sitten kun näpit kestää jo enemmän ja sormet on voimistunu, niin sit esim. tää
http://www.thomann.de/fi/ernie_ball_2221_regular_slinky.htm
Kieliä löytyy toki suomalaisista musakaupoistakin, mutta jos Thomanillta tilaat, niin samallahan ne siinä tulee.
Noista bundleista tai vahvareista en sano mitään, en oo niistä niin perillä, mutta jos himpessä soittelet ihan omaks ilokseks, niin muutamalla kybällä löytyy Thomanillta siihenkin sopiva peli.
Onnea ja menestystä uuteen harrastukseen!
Ihan vaan kokemuksen laajentamiseksi kannattaa katsoa, millaista melaa on tehty:
http://www.daisyrock.com/
Mulla ei ole kokemuksia laadusta, soitettavuudesta tms. enkä tiedä mistä päin Suomea tällaisia pure-tyttökitaroita löytää, mutta esimerkkejä kysymistäsi kamoista ne on nuokin.
Suomessa Daisy Rockia tuo maahan F-musiikki, myymälät Helsingissä ja Vantaalla.
http://www-f-musiikki.com
on ärsyttävää kun kaikki luulee että helsinki, espoo ja vantaa on ainoot paikat missä on jotain myös turussa ja keravalla on f-musiikin liike!!!!!!!
Tiedä sitten, minkälaista musaa olet ajatellut soittaa, mutta nuo yksikelaiset stratot vaatii kasoittain pedaaleja jotta niistä saa kunnon saundit. Samalla sivulla näky olleen iba grg, paljon parempi vaihtoehto jo soundillisesti kuin pulleakaulainen squier.
Ibanezit on niin hitsin rumiakin.
Kömpelö provo. Ulkonäköhän on loistava, vaikkakin toissijainen. Merkillepanatvaa sen sijaan on, että maailman parhaat kitaristit soittavat Ibanezeilla. Mm. Satriani ja Vai noin esimerkiksi.
Joku Iron Maiden soittaa sopimusteknisistä syistä fendereillä, joihin tosin niihinkin on vaihdettu humbuckerit..
Halvin Jackson, Dinky JS-1, jos muistan mallin oikein. Ei ruma, kaks humbuckeria, oikein sutjakka kaula. Kaks vuotta toiminu moitteetta.
Volumepotikan paikka vähän tönäisylle altis, säätyy äkkiä vahingossa. Siinä suhteessa perusstratomalli olis parempi.
Tervetuloa vain tänne kitaransoiton maailmaan :-) Tässäpä tällaisia vanhan ämmän mielipiteitä.
Ensimmäiseksi kitaraksi ei kannata hankkia ikinä sitä halvinta kamalaa kuraa, vaan sellainen, jolla pääsee alkuun, ja jolla soittaa vielä puolen vuoden päästä. Koska kätesi todennäköisesti ovat pienemmät kuin pojilla, kannattaa juurikin miettiä sellaista kitaraa, missä on kapoinen kaula ja alhainen kielenkorkeus (action).
Kitaran ensimmäinen perusvaatimus on se, että kaula on tasainen ja suora eli että se ei ole sivusuunnassa kiero. (Kaulan käyryys puolestaan säädetään trussiraudalla, mutta se sitten erikseen.) Se, että kitara menee epävireeseen, on yleensä ratkaistavissa trussiraudan säädöllä tai tallan vaihdolla (tai vaihtamalla ohuemmat kielet), ei ole iso juttu itse soiton kannalta, mutta ikävää se on.
Ensimmäiseksi kitaraksi kannattaa Thomannilta valita joko hinta-asteikon yläpään Harley Benton, Epiphone, Squier tai halpa Ibanez. Niillä pääsee helposti alkuun. Halvimmat Harley Bentonit teettävät usein valtavan määrän säätelyä ja laittelua ennenkuin niistä saa soitettavia. Sen jälkeen, kun on pari-kolme vuotta soitellut aktiivisesti, voi miettiä seuraavaa kitaraa.
Halpiskitaran osto on arpapeliä. Yleisesti voi sanoa, että mitä kalliimpi kitara, sen parempi laadunvalvonta ja sitä tasaisempaa laatua. Halpiskitaroihin, kuten Harley Bentoniin, Jack & Dannyyn jne, käytetään sellaista puuta, joka jää kalliimpien merkkikitaroiden tekemisestä yli (useinkin eri merkkien kitarat tehdään alihankintana samoissa tehtaissa), joten laadun vaihtelu halpiksilla on isompaa kuin kalliilla. Todennäköisesti halpiskitara on aivan yhtä hyvä ja kiva soittaa kuin kalliimpikin, mutta tsargat on, että saat Mustan Pekan käteesi. Onneksi Thomannilla on hyvä palautus- ja vaihtopolitiikka.
Kitaran ohella tarvitset piuhan, plektran ja vahvistimen. Itselläni on kotivahvarina Peavey Backstage, mutta myös Roland Micro-Cube on erinomainen valinta kotiin. Jos asut kerros- tai rivitalossa, katso että vahvistimessasi on kuulokeliitäntä (naapurisovun säilyttämiseksi).
Nimimerkistäni voi päätellä sen merkin, millä itse soitan, mutta sen kalliin kitaran vuoro tulee vasta sen jälkeen, kun todella osaa soittaa. Eli ensimmäiset pari vuotta ovat treeniä, treeniä ja treeniä. Joko yksin tai kimpassa kaverien kanssa. Itsekin aloitin halpiskitaralla :)
On myös joitakin aivan kokonaan naisille suunniteltuja kitaramalleja (pienempi koppa, ohuempi kaula, feminiininen väritys), ja niitä valmistavat mm. Daisy Rock ja Luna Guitars. Suomessa Daisy Rockia maahantuo F-musiikki.