Työsuojelupäällikkö kiusaajana

Eipä tässä paljon rangaistusta tarvita, ei se sillä parane! Onneksi juttu tuli julkisuuteen, mikä on oikein ja ansaittuakin tuollaisesta työsuojelupäällikön pelistä.

Kotkan esimerkki kertonee paljon myös työnantajan moraalista, mutta että työsuojelupiirin tarkastaja viranomaisena mukana juonittelussa, sitä ei ymmärrä kukaan!

"ilmoitin työsuojelupiiriin ja ennen kuin kunnon ilmoitusta kerkesin tehdä sain potkut! Työsuojelupiiri pyysi selvitystä, työsuojelutäti kehitti omia tarinoitaan jne..."

Ei varmasti autakaan jos jätit asian "mutta ei auta" -tasolle. Epäilen faktojesi pitävyyttä. Onko sinulla esittää tämän työsuojelupiirin tädin kehittämiä tarinoita todisteeksi? Jos on etkä tehnyt mitään, niin "mutta ei auta" löytyy peilin edestä!

Itä-Suomen piiripäällikkö kirjoitti taannoin Savon Sanomissa ettei sellaista kuin työkiusaamista ole olemassakaan. Hän pyyhkäisi kaiken maton alle.
Siis jos tuot epäkohtia työpaikastasi julki, niin itsessäs on vikaa kun et tule toimeen.
Samaa p-kaa jauhoi myös Työterveyslaitoksen tutkija. Hän kirjoitti taannoin mm. Elintaelehteen että kiusaajat lähtevät ja kiusatut jäävät.
Asian tila on juuri päinvastoin. Kiusatut lähtevät ja kiusaajat jäävät etsimään uutta uhria.
Jos itsellä ei ole kiusatuksi tulemisen kokemusta, kuin jonkun ylioppilastutkinnon kirjaviisautta niin voihan sitä suustaan suoltaa asioita asioiden vierestä.

Kaiken kokenut kirjoitti:

Itä-Suomen piiripäällikkö kirjoitti taannoin Savon Sanomissa ettei sellaista kuin työkiusaamista ole olemassakaan. Hän pyyhkäisi kaiken maton alle.
Siis jos tuot epäkohtia työpaikastasi julki, niin itsessäs on vikaa kun et tule toimeen.
Samaa p-kaa jauhoi myös Työterveyslaitoksen tutkija. Hän kirjoitti taannoin mm. Elintaelehteen että kiusaajat lähtevät ja kiusatut jäävät.
Asian tila on juuri päinvastoin. Kiusatut lähtevät ja kiusaajat jäävät etsimään uutta uhria.
Jos itsellä ei ole kiusatuksi tulemisen kokemusta, kuin jonkun ylioppilastutkinnon kirjaviisautta niin voihan sitä suustaan suoltaa asioita asioiden vierestä.

Kotka suomi24 paltalta 3.5. 07 on poistettu (sensuroitu) Kotkan työsuojelupäällikön käydyn keskustelun hänen laittomasta toiminnastaan.

Kaiken kokenut kirjoitti:

Itä-Suomen piiripäällikkö kirjoitti taannoin Savon Sanomissa ettei sellaista kuin työkiusaamista ole olemassakaan. Hän pyyhkäisi kaiken maton alle.
Siis jos tuot epäkohtia työpaikastasi julki, niin itsessäs on vikaa kun et tule toimeen.
Samaa p-kaa jauhoi myös Työterveyslaitoksen tutkija. Hän kirjoitti taannoin mm. Elintaelehteen että kiusaajat lähtevät ja kiusatut jäävät.
Asian tila on juuri päinvastoin. Kiusatut lähtevät ja kiusaajat jäävät etsimään uutta uhria.
Jos itsellä ei ole kiusatuksi tulemisen kokemusta, kuin jonkun ylioppilastutkinnon kirjaviisautta niin voihan sitä suustaan suoltaa asioita asioiden vierestä.

Vaikuttaa siltä, että Suomen työsuojeluorganisaatiolle työpaikan henkistä väkivaltaa koskevat säädökset ovat vaikeasti nieltävää ”pakkopullaa”. Tämä käy hyvin ilmi myös työturvallisuuslain (2002/738) valmisteluasiakirjasta HE 59/2002.

Siinä todetaan, että EU.n komissio on antanut Työsuojelun puitedirektiivin osalta Suomelle virallisen huomautuksen vuonna 1998. Huomautus johti työturvallisuuslain sekä valvontalain muuttamiseen (lait 1001/1999 ja 1002/1999). Näistä huolimatta komissio on 18 päivänä heinäkuuta 2001 osoittanut Suomelle perustellun lausunnon täytäntöönpanon puutteellisuuden vuoksi.

Henkinen terveys kuuluu työturvallisuuslain terveyskäsitteeseen. Se sisältyy työturvallisuuslain yleissäännöksen alaan ja siten siinä tarkoitettuun työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen. (HE 59/2002)

Työturvallisuuslain 18 § :n mukaan työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa näiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa.

Tällaisten ilmiöiden estäminen olisi ensisijassa työnantajan velvollisuus.( 28 §). Niiden poistamisessa ei kuitenkaan voida käyttää perinteisiä työnantajan yksipuolisesti toteutettavissa olevia keinoja, vaan niiden ehkäiseminen on koko työyhteisön asia. (HE 59/2002).

Työturvallisuuslaissa on säädetty, että työnantaja, joka on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta, on ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimiin epäkohdan poistamiseksi. Selvittämisen kohteeksi voivat tulla myös työyhteisön huonon toimivuuden aiheuttamat ongelmat, häirintä, kiusaaminen tai niihin verrattavat haittatekijät. (HE 59/2002)
Epäasiallinen kohtelu voi olla työntekijöiden kesken tapahtuvaa tai sitä voi tapahtua esimiehen ja työntekijän välillä. Tällöinkin toimintavelvollisuus olisi työnantajalla. Häirinnällä ja epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan myös sukupuolista häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Työnantajalle tieto häirinnästä tai muusta epäsiallisesta kohtelusta voi tulla esimerkiksi työterveyshuollon kautta, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta, työnantajan edustajalta tai työntekijältä itseltään. Työnantajan olisi ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. Työnantajan olisi pyrittävä selvittämään tapahtumien kulku ja noudatettava johdonmukaisia toimia ja ratkaisuja suhteessa työntekijöihinsä. (HE 59/2002)

On kiinnostavaa pohtia, miksi niin usealta taholta tulee esimerkkejä siitä, että työsuojeluviranomainen/virkamies haluaa sanoutua irti omaa toimintasektoriaan keskeisesti säätelevästä laista. Olemme oppineet, että yhteiskunnan jäsenenä toimiminen tarkoittaa sen normien omaksumista.

Jos työsuojelupiirin virkamies kieltää työpaikkakiusaamisen ilmiön, aivan samalla tavalla voidaan väittää puheet juutalaisvainoista ja keskitysleireistä vain historialliseksi propagandaksi. Uusnatsit ymmärrämme ääriliikkeeksi, joiden toimintaperiaatetta ei demokraattisessa yhteiskunnassa hyväksytä. Samoin meidän ei tarvitse hyväksyä työsuojelupiirien omaksumaa lainvastaista totuutta.

Kanvas kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että Suomen työsuojeluorganisaatiolle työpaikan henkistä väkivaltaa koskevat säädökset ovat vaikeasti nieltävää ”pakkopullaa”. Tämä käy hyvin ilmi myös työturvallisuuslain (2002/738) valmisteluasiakirjasta HE 59/2002.

Siinä todetaan, että EU.n komissio on antanut Työsuojelun puitedirektiivin osalta Suomelle virallisen huomautuksen vuonna 1998. Huomautus johti työturvallisuuslain sekä valvontalain muuttamiseen (lait 1001/1999 ja 1002/1999). Näistä huolimatta komissio on 18 päivänä heinäkuuta 2001 osoittanut Suomelle perustellun lausunnon täytäntöönpanon puutteellisuuden vuoksi.

Henkinen terveys kuuluu työturvallisuuslain terveyskäsitteeseen. Se sisältyy työturvallisuuslain yleissäännöksen alaan ja siten siinä tarkoitettuun työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen. (HE 59/2002)

Työturvallisuuslain 18 § :n mukaan työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa näiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa.

Tällaisten ilmiöiden estäminen olisi ensisijassa työnantajan velvollisuus.( 28 §). Niiden poistamisessa ei kuitenkaan voida käyttää perinteisiä työnantajan yksipuolisesti toteutettavissa olevia keinoja, vaan niiden ehkäiseminen on koko työyhteisön asia. (HE 59/2002).

Työturvallisuuslaissa on säädetty, että työnantaja, joka on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta, on ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimiin epäkohdan poistamiseksi. Selvittämisen kohteeksi voivat tulla myös työyhteisön huonon toimivuuden aiheuttamat ongelmat, häirintä, kiusaaminen tai niihin verrattavat haittatekijät. (HE 59/2002)
Epäasiallinen kohtelu voi olla työntekijöiden kesken tapahtuvaa tai sitä voi tapahtua esimiehen ja työntekijän välillä. Tällöinkin toimintavelvollisuus olisi työnantajalla. Häirinnällä ja epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan myös sukupuolista häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Työnantajalle tieto häirinnästä tai muusta epäsiallisesta kohtelusta voi tulla esimerkiksi työterveyshuollon kautta, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta, työnantajan edustajalta tai työntekijältä itseltään. Työnantajan olisi ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. Työnantajan olisi pyrittävä selvittämään tapahtumien kulku ja noudatettava johdonmukaisia toimia ja ratkaisuja suhteessa työntekijöihinsä. (HE 59/2002)

On kiinnostavaa pohtia, miksi niin usealta taholta tulee esimerkkejä siitä, että työsuojeluviranomainen/virkamies haluaa sanoutua irti omaa toimintasektoriaan keskeisesti säätelevästä laista. Olemme oppineet, että yhteiskunnan jäsenenä toimiminen tarkoittaa sen normien omaksumista.

Jos työsuojelupiirin virkamies kieltää työpaikkakiusaamisen ilmiön, aivan samalla tavalla voidaan väittää puheet juutalaisvainoista ja keskitysleireistä vain historialliseksi propagandaksi. Uusnatsit ymmärrämme ääriliikkeeksi, joiden toimintaperiaatetta ei demokraattisessa yhteiskunnassa hyväksytä. Samoin meidän ei tarvitse hyväksyä työsuojelupiirien omaksumaa lainvastaista totuutta.

Työsuojelulailla ei ole merkitystä, jos sitä valvovat viranomaiset ovat työpaikkakiusaamisessa mukana!

Tämä Asko Kervisen tapaus on erinomainen esimerkki tästä työsuojeluviranomaisten ja työsuojelupäällikön yhteistyössä toteutetusta työpaikkakiusaamisesta!

Kaiken kokenut kirjoitti:

Itä-Suomen piiripäällikkö kirjoitti taannoin Savon Sanomissa ettei sellaista kuin työkiusaamista ole olemassakaan. Hän pyyhkäisi kaiken maton alle.
Siis jos tuot epäkohtia työpaikastasi julki, niin itsessäs on vikaa kun et tule toimeen.
Samaa p-kaa jauhoi myös Työterveyslaitoksen tutkija. Hän kirjoitti taannoin mm. Elintaelehteen että kiusaajat lähtevät ja kiusatut jäävät.
Asian tila on juuri päinvastoin. Kiusatut lähtevät ja kiusaajat jäävät etsimään uutta uhria.
Jos itsellä ei ole kiusatuksi tulemisen kokemusta, kuin jonkun ylioppilastutkinnon kirjaviisautta niin voihan sitä suustaan suoltaa asioita asioiden vierestä.

Näuttäisi Kotkan työsuojelupäälliköllä karanneen mopo käsistä. Pahinta on kuitenkin se, että on mennyt valehtelemaan ja käyttänyt korkeaa virka-asemaansa työntekijän painostamiseen!

Tärkeä tapaus tuoda asia työsuojelumielessä julkisuuteen arvioitavaksi!

Ei mitään selityksiä mistään työsuojelupäällikön turvatakuista eikä mistään muistakaan laittomista tempuista.

Työsuojelupäällikön on kannettava vastuu menettelyistään. Ei työsuojeluhenkilöstön toimenkuvan vastuuta voi siirtää toisille virkamiehille!

Kauttaaltaan mielnkiintoinen tapaus,joskin surullinen.

Kanvas kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että Suomen työsuojeluorganisaatiolle työpaikan henkistä väkivaltaa koskevat säädökset ovat vaikeasti nieltävää ”pakkopullaa”. Tämä käy hyvin ilmi myös työturvallisuuslain (2002/738) valmisteluasiakirjasta HE 59/2002.

Siinä todetaan, että EU.n komissio on antanut Työsuojelun puitedirektiivin osalta Suomelle virallisen huomautuksen vuonna 1998. Huomautus johti työturvallisuuslain sekä valvontalain muuttamiseen (lait 1001/1999 ja 1002/1999). Näistä huolimatta komissio on 18 päivänä heinäkuuta 2001 osoittanut Suomelle perustellun lausunnon täytäntöönpanon puutteellisuuden vuoksi.

Henkinen terveys kuuluu työturvallisuuslain terveyskäsitteeseen. Se sisältyy työturvallisuuslain yleissäännöksen alaan ja siten siinä tarkoitettuun työnantajan yleiseen huolehtimisvelvoitteeseen. (HE 59/2002)

Työturvallisuuslain 18 § :n mukaan työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa näiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa.

Tällaisten ilmiöiden estäminen olisi ensisijassa työnantajan velvollisuus.( 28 §). Niiden poistamisessa ei kuitenkaan voida käyttää perinteisiä työnantajan yksipuolisesti toteutettavissa olevia keinoja, vaan niiden ehkäiseminen on koko työyhteisön asia. (HE 59/2002).

Työturvallisuuslaissa on säädetty, että työnantaja, joka on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta, on ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimiin epäkohdan poistamiseksi. Selvittämisen kohteeksi voivat tulla myös työyhteisön huonon toimivuuden aiheuttamat ongelmat, häirintä, kiusaaminen tai niihin verrattavat haittatekijät. (HE 59/2002)
Epäasiallinen kohtelu voi olla työntekijöiden kesken tapahtuvaa tai sitä voi tapahtua esimiehen ja työntekijän välillä. Tällöinkin toimintavelvollisuus olisi työnantajalla. Häirinnällä ja epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan myös sukupuolista häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Työnantajalle tieto häirinnästä tai muusta epäsiallisesta kohtelusta voi tulla esimerkiksi työterveyshuollon kautta, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta, työnantajan edustajalta tai työntekijältä itseltään. Työnantajan olisi ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi. Työnantajan olisi pyrittävä selvittämään tapahtumien kulku ja noudatettava johdonmukaisia toimia ja ratkaisuja suhteessa työntekijöihinsä. (HE 59/2002)

On kiinnostavaa pohtia, miksi niin usealta taholta tulee esimerkkejä siitä, että työsuojeluviranomainen/virkamies haluaa sanoutua irti omaa toimintasektoriaan keskeisesti säätelevästä laista. Olemme oppineet, että yhteiskunnan jäsenenä toimiminen tarkoittaa sen normien omaksumista.

Jos työsuojelupiirin virkamies kieltää työpaikkakiusaamisen ilmiön, aivan samalla tavalla voidaan väittää puheet juutalaisvainoista ja keskitysleireistä vain historialliseksi propagandaksi. Uusnatsit ymmärrämme ääriliikkeeksi, joiden toimintaperiaatetta ei demokraattisessa yhteiskunnassa hyväksytä. Samoin meidän ei tarvitse hyväksyä työsuojelupiirien omaksumaa lainvastaista totuutta.

Olet oikeassa ettei pitäisi hyväksyä työsuojelupiirien omaksumaa lain vastaista totuutta, mutta minkäs teet jos aina vain työsuojelutädit selittää hirmupomoa puolustellen kaikki käänteet!
Noissa kaupungin duuneissa työsuojelupäällikkö = herrojen käsikassara, joka tekee sitä mitä ne käskee!
Noh, ei ehkä kaikki, mutta kun lukee A.Kervisen kertomaa tapausta, niin kaikki voi olla mahdollista!
Niin että paljon tapahtuu kiusaamista, onneksi kaikki eivät sitä purematta niele!

mikä on tämän kotkan työsuojelu ukon nimi?!?!?!?

Vessassa kun noin paljon on sitä ihteään tulollansa.

Eiköhän pysytä asiassa. Työsyrjintä ja mielivaltainen kohtelu on vakava asia ja voi sattua kenen kohdalle tahansa. Niin että pysytäänpä vaan asiassa.

joskus itse kentäoikeuden eteen tuomittavaksi joidenkin ääliöiden valehtelun ja kieroilun takia! Sitten vasta paskaa on, mietis tätä ja opettele kirjoittamaan - voit joskus tarvita taitoa puolustaaksesi itseäsi kenties!

Takavuosina työsuojeluun osallistuneilla oli sentään joku periaate, mutta nyt näyttäis kaikki vaan pelaavan omaan pussiin eikä työsuojelulla ole sillai enää merkitystä kuin ennen vanhaan! Nuo esimerkkitapaukset tuolla Asko Kervisen sivuilla vahvistaa tätä kehityssuuntaa todella selvästi!

etteivät joutuisi takaisin entiseen hommaansa duunareiksi!