Tähän on varmaan yhtämonta vastausta kun on perheitäkin.. Mutta ajattelin nyt silti kysästä, että miten paljon yleensä olette anoppinne kanssa tekemisissä ?
Ja tossa alhaalla kun puhuttiin mammanpojista, niin käsitän sillä että niitä on siis enempi passattu.. mutta mitäs jos tilanne on toisinpäin ? Eli Anoppi työntää pojallensa hommaa minkä kerkee ja jos ei sillä istumalla pidä jotain tehdä, niin muistutetaan että mitä kaikkea on tekemättä.. Ja jos sanot jotain vastaan niin sitten alkaa silmä kulmat kostumaan.. Onko tää siis ihan normaalia touhua vai oonko ihan yksin ajatuksineni, että eikö jokaisen ihmisen pitäisi hyvällä omalla tunnolla saada luoda omaa elämää ja perhettä..
Tätä ei siis ole hirveen kiva katella vierestä, alkaa meinaan jo tosissaan ottaa aivoon.. ikinä en ole siis sanaa kiitos kuullut, vielä vähemmän mitään kehuja jotka mun mielestä ukkoni olis vähintäänkin ansainnut.. Mä oon siis auttanut niissä hommissa jos oon vaan ollu paikalla ja osannu jotain tehä. Oon kyllä "muutaman" kerran kiehahtanut jostain, mutta saanko mä sanoo ihan suoraan sille mitä touhusta ajattelen ? Giljotiininhan mä joudun, mutta kun jotain on pakko muuttua ja ukko ei vaan osaa olla tarpeeksi vuori äidillensä.
Ja tossa alhaalla kun puhuttiin mammanpojista, niin käsitän sillä että niitä on siis enempi passattu.. mutta mitäs jos tilanne on toisinpäin ? Eli Anoppi työntää pojallensa hommaa minkä kerkee ja jos ei sillä istumalla pidä jotain tehdä, niin muistutetaan että mitä kaikkea on tekemättä.. Ja jos sanot jotain vastaan niin sitten alkaa silmä kulmat kostumaan.. Onko tää siis ihan normaalia touhua vai oonko ihan yksin ajatuksineni, että eikö jokaisen ihmisen pitäisi hyvällä omalla tunnolla saada luoda omaa elämää ja perhettä..
Tätä ei siis ole hirveen kiva katella vierestä, alkaa meinaan jo tosissaan ottaa aivoon.. ikinä en ole siis sanaa kiitos kuullut, vielä vähemmän mitään kehuja jotka mun mielestä ukkoni olis vähintäänkin ansainnut.. Mä oon siis auttanut niissä hommissa jos oon vaan ollu paikalla ja osannu jotain tehä. Oon kyllä "muutaman" kerran kiehahtanut jostain, mutta saanko mä sanoo ihan suoraan sille mitä touhusta ajattelen ? Giljotiininhan mä joudun, mutta kun jotain on pakko muuttua ja ukko ei vaan osaa olla tarpeeksi vuori äidillensä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kyllä olet. Jokaisella on lupa elää omaa elämäänsä, eikä meidän anoppien pidä siinä liika sorkkia. Palvelusten teettäminenkin on hieman kyseenalaista, koska nuorilla on omatkin tekemisensä...Mutta suoraan sanominen onkin sitten toinen juttu, siitä voi nousta suurempikin sota. Yritä puhua miehesi kanssa, jospa hän saisi äitiään vähän toppuuteltua.
Aina käyttökelpoinen menetelmä vastaavissa ongelmissa, oli kyseessä sitten anoppi tai kuka hyvänsä aikaasi tai jotain muuta haluava, on "heti kunhan" -menetelmä.
"Tottahan toki, teen sen mielelläni, heti kunhan olen saanut veneen vesille, ikkunat pestyä, verhot ripustettua, katon korjattua, esseeni kirjoitettua, väitöskijani valmiiksi...."
Vain, mikäli vastapuoli on TODELLA sitkeä, joutunet jossain vaiheessa lunastamaan lupauksesi :)
anoppi soittelee harva se päivä ja käskee ylimääräsiin töihin. Harmi kun on perheyritys, niin ilmeisesti ainut, joka osaa tehdä töitä ja lähtee aina ekstrana hommiin on mun mieheni. Huoh. Saas nähdä, ei se mies taida koskaan oppia kieltäytymäänkään.. :(