Jos meidän suvussa jotain osataan niin juoruta. Se tuli taas vaihteeksi todettua tässä lähiaikoina.
Juttu on itse asiassa aika huvittava, sillä melko vähäpätöisestä heitosta lähti liikkeelle jokin juorunpoikanen, jonka on varmaan kuullut vähintään puolet suvusta. (Damn, puolet suvusta pitää minua idioottina! :D)
Juttu lähti siitä, kun väittelin isäni kanssa asiasta, jossa minä olin väärässä ja isä oikeassa. Serkkuni sattui kuulemaan tämän väittelyn. Aikaa tästä on aika monta viikkoa, varmaan kuukausiakin, joten asian oikea laita selvisi minulle aikapäiviä sitten.
No, eilen sain kuulla eräältä toiselta serkultani, (selvyyden vuoksi olkoon serku 2.) että tämän väittelyn kuulleen serkun isä (lääh, pysyttekö kärryillä?) oli sanonut tälle serkku 2.:lle, että minulle pitää selittää tämän asian oikea laita, ettei minulle jää väärää tietoa. Olin ihan kummissani, koska en edes muistanut koko väittelyä enää. Enkä muuten tajunnut silloin, että serkku oli kuunnellut meidän väittelyä.
Naurettavinta tässä on, että jutusta piti tulla tuollainen ketju. Varsinkin kun kyse oli niin pikkiriikkisestä asiasta. Miksi ei vaikka tämä väittelyn kuullut serkku saman tien oikaissut asiaa minulle, jos kerran tiesi. Asian piti mennä ihan kummallisten mutkien kautta eteen päin ja tyhmyyttäni on päivitelty varmasti suvun kesken niin, että puhelinlangat on kiekuneet. (Täh? Ai liioittelen vai?)
Huh huijaa. No jos valoisia puolia halutaan etsiä, niin ainakaan minun ei tarvitse kertoa tärkeitä asioitani jokaiselle sukulaiselle erikseen. Riittää kun mainitsen asiasta parille tietylle ihmiselle, niin kohta koko suku tietää asiasta. Meillä tietotoimisto pelaa, vaikka kellon ympäri.
Näin meillä. Onko kellään muulla vastaavanlaisia kokemuksia?
Juttu on itse asiassa aika huvittava, sillä melko vähäpätöisestä heitosta lähti liikkeelle jokin juorunpoikanen, jonka on varmaan kuullut vähintään puolet suvusta. (Damn, puolet suvusta pitää minua idioottina! :D)
Juttu lähti siitä, kun väittelin isäni kanssa asiasta, jossa minä olin väärässä ja isä oikeassa. Serkkuni sattui kuulemaan tämän väittelyn. Aikaa tästä on aika monta viikkoa, varmaan kuukausiakin, joten asian oikea laita selvisi minulle aikapäiviä sitten.
No, eilen sain kuulla eräältä toiselta serkultani, (selvyyden vuoksi olkoon serku 2.) että tämän väittelyn kuulleen serkun isä (lääh, pysyttekö kärryillä?) oli sanonut tälle serkku 2.:lle, että minulle pitää selittää tämän asian oikea laita, ettei minulle jää väärää tietoa. Olin ihan kummissani, koska en edes muistanut koko väittelyä enää. Enkä muuten tajunnut silloin, että serkku oli kuunnellut meidän väittelyä.
Naurettavinta tässä on, että jutusta piti tulla tuollainen ketju. Varsinkin kun kyse oli niin pikkiriikkisestä asiasta. Miksi ei vaikka tämä väittelyn kuullut serkku saman tien oikaissut asiaa minulle, jos kerran tiesi. Asian piti mennä ihan kummallisten mutkien kautta eteen päin ja tyhmyyttäni on päivitelty varmasti suvun kesken niin, että puhelinlangat on kiekuneet. (Täh? Ai liioittelen vai?)
Huh huijaa. No jos valoisia puolia halutaan etsiä, niin ainakaan minun ei tarvitse kertoa tärkeitä asioitani jokaiselle sukulaiselle erikseen. Riittää kun mainitsen asiasta parille tietylle ihmiselle, niin kohta koko suku tietää asiasta. Meillä tietotoimisto pelaa, vaikka kellon ympäri.
Näin meillä. Onko kellään muulla vastaavanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo, se menee vähän näinkin että onko sattunut suku jossa ihmiset tykkää puhua elikkä puheliasta sakkia.
Melkein näinkin se on että siitä josta tykätään tai joka on kiinnostavin ainaski, niin siitä puhutaan tosi paljon :)
kaikki kiusalliset ihmiset versus tapahtumat
taas vaietaan ihan kuoliaaksi - heitä ei vain ei enää ole tai menneisyyttä ei lainkaan tapahtunut,,
onko parempi?
Sairaasta lähisuvusta terveiset
Ei tuokaan tosin kivaa olisi. Joku kultainen keskitie pitäisi olla, että asioista puhuttaisiin, mutta ei kuitenkaan juoruttaisi selän takana sellaisille, joille asia ei liiemmin kuulu.
Meidän suvussa tuppaa olemaan vähän niinkin, että asioista juorutaan ahkerasti muiden kanssa, mutta asianomaiselle ei kehdata sanoa suoraan, mitä ajatellaan.
Meillä ei puhuttu mitään suoraan asianomaisen kanssa vaan asiat "vaiettiin" kuoliaaksi. Selän takana kyllä sitten haukuttiin ja puhuttiin perättömiä. Sain tarpeekseni vuosi sitten ja sen jälkeen en ole ko. henkilöiden kanssa ollut missään tekemisissä. Eivät ole kuulleet minusta pihaustakaan. Sielläpähän keksivät juttujaan keskenään. En suostu enää kynnysmatoksi.
ja perättömiin puheisiin..
mitään en ole antanut kuulua
itsestäni ja yllätys yllätys -
näin se on toisinkin päin -
yhteys täysi nolla -
se siitä sukurakkaudesta.
Raha se on, mikä kaiken merkitsee,
ei rakkautta ole suvun kesken -
omansa merkitsemistä,
mustasukkaisuutta ja kateutta sitäkin
enemmän - vaietut tabut ovat nämä aiheet,
lopulta kuitenkin.
Rakkaus loppuu sinne,
kun rakkaus perheestä katoaa
ja jäljelle jää vain ahne vallanhimo
ja omaisuudenjano.