En ymmärrä

eivät lähde,jos mies lyö,jos lyö kerran lyö toisenkin.Se ei ole rakkautta.Ennenkuin tilanne pahenee niin itse ainekin lähtisin.Siinä ei kannata ajatella miten tulee toimeen.Ei täällä kukaan nälkään kuola,ja ellei ole paikkaa mihin mennä menee turvakotiin.
372509
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 37

Vanhimmat

Et siis ymmärrä naisia joita lyödään. Ymmärrätkö miehiä, jotka lyö?

Äänestä
  • En yhtään sen enempää kuin että se on masokistin ja sadistin kohtaaminen.

    Sitten he väittävät vielä - kehtaavatkin! - että se on RAKKAUTTA. Sitä kumpikaan ei tunne - häpeäisivät kun vielä valehtelevat päälle.

    Äänestä

  • ja sopivat toisilleen kirjoitti:

    En yhtään sen enempää kuin että se on masokistin ja sadistin kohtaaminen.

    Sitten he väittävät vielä - kehtaavatkin! - että se on RAKKAUTTA. Sitä kumpikaan ei tunne - häpeäisivät kun vielä valehtelevat päälle.

    Sä kasvat vielä ja toivon sen tapahtuvan niin ettet joudu tekemään sitä kokemuksen kautta.

    Kun rakastamasi ihminen lyö sinua asiat eivät enää ole noin yksinkertaisia. Jos minua lyödään nakkikioskilla kaikki osoittavat minua kohtaan sympatiaa. Jos mieheni lyö minua niin selän takana supsutellaan, että "mitähän se sille miehelle oikein on tehnyt?"

    Uhri itse alkaa puolustella lyöjäänsä: olin ärsyttävä, en ole kyllin hyvä, provosoin pahoinpitelyn...

    Rakkaus ei valitettavasti lopu nappia painamalla tai edes lyönnistä. Kaiken kestävää rakkautta ihannoidaan, mutta samaan aikaan väkivallan uhrissa se on merkki heikkoudesta.

    Kaikkein esitetyimmät kysymykset alkavat: "Miten nainen, jota lyödään..."

    Tuskin kukaan kysyy: "Miten joku voi lyödä rakastamaansa ihmistä uudelleen ja uudelleen?"

    Äänestä

  • jaksan ihmetellä aina vaan. Miksi aina syyllistetään se nainen jota lyödään.
    Se on kuulkaas ihmiset helppo sanoa, että minä en koskaan...
    Kun tosi paikka tulee eteen, niin kas kummaa, ihminen käyttäytyykin juuri niin kuin ei koskaan pitänyt. Monessa muussakin kuin näissä väkivaltatilanteissa.
    Koskaan ei kannata sanoa ei koskaan.

    Äänestä

  • Tyde82 kirjoitti:

    Sä kasvat vielä ja toivon sen tapahtuvan niin ettet joudu tekemään sitä kokemuksen kautta.

    Kun rakastamasi ihminen lyö sinua asiat eivät enää ole noin yksinkertaisia. Jos minua lyödään nakkikioskilla kaikki osoittavat minua kohtaan sympatiaa. Jos mieheni lyö minua niin selän takana supsutellaan, että "mitähän se sille miehelle oikein on tehnyt?"

    Uhri itse alkaa puolustella lyöjäänsä: olin ärsyttävä, en ole kyllin hyvä, provosoin pahoinpitelyn...

    Rakkaus ei valitettavasti lopu nappia painamalla tai edes lyönnistä. Kaiken kestävää rakkautta ihannoidaan, mutta samaan aikaan väkivallan uhrissa se on merkki heikkoudesta.

    Kaikkein esitetyimmät kysymykset alkavat: "Miten nainen, jota lyödään..."

    Tuskin kukaan kysyy: "Miten joku voi lyödä rakastamaansa ihmistä uudelleen ja uudelleen?"

    joku joskus nappaa fyysisverbaalisesti ! Yksioikoinen jankuttava tyyppi, pyörii netissä samojen asioiden ympärillä ja ottaa "kierroksia", ei pysty IKINÄ näkemään naisessa mitään VIKAA.

    Äänestä

  • ei ihme että kirjoitti:

    joku joskus nappaa fyysisverbaalisesti ! Yksioikoinen jankuttava tyyppi, pyörii netissä samojen asioiden ympärillä ja ottaa "kierroksia", ei pysty IKINÄ näkemään naisessa mitään VIKAA.

    Suomen lain mukaan pahoinpitely on rikos. Mikä tuossa lauseessa ylittää sun käsityskyvyn?

    Äänestä

koska lähteminen pelottaa.
mies uhkaa tappaa jos lähdet.
vainoaa sua loppuelämäsi jäät tai lähdet.
kun kerran osuu hullu kohdalle,
ei siitä pääse koskaan eroon.
olisiko itsellesi helppoa esim. muuttaa toiseen maahan,
vaihtaa henkilöllisyys ja jättää ystävät, sukulaiset, kaikki??
turvakodissa ei voi asua loppuikäänsä.

Äänestä
  • Totta kai se uhkaa:

    Tappaa sinut
    Tappaa sinut ja lapset
    Tappaa itsensä
    Tappaa koko perheen
    Vainota lopun elämää
    Tuhota lopun elämän
    Viedä lapset

    Lopulta se hullu löytää uuden kiusattavan ja unohtaa sinut.

    Minä tiedän mitä pelko pahimmillaan on enkä haluaisi kenenkään koskaan kokevan sitä. Silti on pakko riuhtaista itsensä irti. Se vain pahenee, kun jää. Lopulta voi olla liian myöhäistä. Olet kuollut tai ihan rikki. Molempi paha.

    Äänestä

  • jos lyöt vielä kerran kirjoitti:

    Totta kai se uhkaa:

    Tappaa sinut
    Tappaa sinut ja lapset
    Tappaa itsensä
    Tappaa koko perheen
    Vainota lopun elämää
    Tuhota lopun elämän
    Viedä lapset

    Lopulta se hullu löytää uuden kiusattavan ja unohtaa sinut.

    Minä tiedän mitä pelko pahimmillaan on enkä haluaisi kenenkään koskaan kokevan sitä. Silti on pakko riuhtaista itsensä irti. Se vain pahenee, kun jää. Lopulta voi olla liian myöhäistä. Olet kuollut tai ihan rikki. Molempi paha.

    Että toistatte tuota mantraanne rakkaudesta ja lähtemisen vaikeudesta. P... kun jäätte, niin älkää iniskö.

    Rehellisesti sanottuna, onko sillä väliä kuinka kuolette? Paula Björkqvistinä 69 puukoniskuun "rakastavassa parisuhteessa" vai eronneena naisena.....? Jos kuolema on kummassakin vaihtoehto, niin jälkimmäisessä on vähemmän hakkaamista matkalla.

    Äänestä

  • jos lyöt vielä kerran kirjoitti:

    Totta kai se uhkaa:

    Tappaa sinut
    Tappaa sinut ja lapset
    Tappaa itsensä
    Tappaa koko perheen
    Vainota lopun elämää
    Tuhota lopun elämän
    Viedä lapset

    Lopulta se hullu löytää uuden kiusattavan ja unohtaa sinut.

    Minä tiedän mitä pelko pahimmillaan on enkä haluaisi kenenkään koskaan kokevan sitä. Silti on pakko riuhtaista itsensä irti. Se vain pahenee, kun jää. Lopulta voi olla liian myöhäistä. Olet kuollut tai ihan rikki. Molempi paha.

    Kuin halveksia ja syyttää omasta tilastaan. Valinta on teidän - vakuutaatte suurta rakkauttanne, ja teitä ei saa kirveelläkään siitä suhteesta irti. HALUATTE väen väkisin olla siinä suhteessa - hakattavana. En jaksa tuhlata sääliäni teihin.

    Itse valitsette.

    Toki ymmärrän, että kukaan ei valitse alunperin hakkaajaa (tämäkin yksi vakimantranne) - mutta sen ensimmäisen lyönnin tai ainakin VUODEN HAKKAAMISEN jälkeen pitäisi tyhmissä päissänne pikkuisen jo säteillä, että onkohan tämä nyt sitä rakkautta oikeasti. Mutta kun se on teidän mielestä.

    Eihän teille voi tehdä mitään! Kun ette suostu jättäämään hakkaaja.

    Sitä ajattelen grillijonossa. Että tyhmä akka.

    Äänestä

  • Olet aivan oikeassa, että lähteminen tuntuu uhrista usein ylivoimaisen vaikealta toteuttaa. Jos se olisi helppoa ja yksiviivaista, ei tässäkään maassa elettäisi perheväkivaltahelveteissä päivääkään.
    Mitä kauemmin on ollut uhkailujen alistamana ja henkisenkin väkivallan piirissä, sitä vaikeampaa on löytää enää voimaa arvostaa itseään ja lähteä pois tilanteesta.
    Niin hullulta kuin se onnellisesta ja ehjästä ihmisestä tuntuukin.
    Henkisesti nujerrettu ihminen ei kykene toimimaan niin kuin terve ja vahva ihminen.

    Nujerretun pitäis saada ympärilleen ihmisiä, jotka tukevat nimenomaan sitä lähtemistä ihan konkreettisesti. Ihmisiä, jotka tarjoavat turvapaikan, auttavat uuden asunnon löytämisessä, uuden elämän aloittamisessa ja entisestä elämästä irti pääsemisessä ja eheytymisessä, sillä harva nujerrettu pystyy siihen prosessiin täysin yksin.
    Eka askel olisi siis se muihin turvautuminen ja tukeutuminen, tunnustaminen, että en jaksa tätä yksin. Muiden avulla on sitten mahdollista eliminoida väkivaltaisen puolisonkin lähestymisyritykset eli katkaista se pelon side.

    Suurimmat esteet nujerretun ihmisen mielessä ovat useimmiten häpeä ja uskon puute. Maailma ja kuva itsestäkin ovat muuttuneet jo niin vääristyneiksi, ja juuri siksi tarvitaan muiden ihmisten apua, muiden, jotka kykenevät näkemään pidemmälle ja tekemään toimivia suunnitelmia ja osaavat ohjata nujerretun elämää sinne uusille urille, aktiivisesti pois nykytilanteesta.

    Vaikeus on myös siinä, että apua on mentävä itse hakemaan, koska perheeseen on vaikea tulla ulkopuolisen sitä uhria pelastamaan.

    Äänestä

  • teissä hakatuissa kirjoitti:

    Että toistatte tuota mantraanne rakkaudesta ja lähtemisen vaikeudesta. P... kun jäätte, niin älkää iniskö.

    Rehellisesti sanottuna, onko sillä väliä kuinka kuolette? Paula Björkqvistinä 69 puukoniskuun "rakastavassa parisuhteessa" vai eronneena naisena.....? Jos kuolema on kummassakin vaihtoehto, niin jälkimmäisessä on vähemmän hakkaamista matkalla.

    sinusta olisi varmaan ihan ok joutua TODELLA miettimään että kumpi olisi parempi tapa kuolla??
    helppo haukkua,
    jos ei ole omakohtaisia kokemuksia..
    sääli on sairautta..

    Äänestä

  • voisi muuten kohdella? kirjoitti:

    Kuin halveksia ja syyttää omasta tilastaan. Valinta on teidän - vakuutaatte suurta rakkauttanne, ja teitä ei saa kirveelläkään siitä suhteesta irti. HALUATTE väen väkisin olla siinä suhteessa - hakattavana. En jaksa tuhlata sääliäni teihin.

    Itse valitsette.

    Toki ymmärrän, että kukaan ei valitse alunperin hakkaajaa (tämäkin yksi vakimantranne) - mutta sen ensimmäisen lyönnin tai ainakin VUODEN HAKKAAMISEN jälkeen pitäisi tyhmissä päissänne pikkuisen jo säteillä, että onkohan tämä nyt sitä rakkautta oikeasti. Mutta kun se on teidän mielestä.

    Eihän teille voi tehdä mitään! Kun ette suostu jättäämään hakkaaja.

    Sitä ajattelen grillijonossa. Että tyhmä akka.

    minä olen luonteeltani hyvin itsenäinen ja vahva. aina sanonut että jos mies kerrankin lyö niin se on siinä. kuinkas kävikään. nykyinen mies lyö.potkii.tukistaa.kuristaa. mä olen täysin lamaantunut. tämä pelko sisällä on sellaista että ei pysty lliikkua. kerroin hakkaamisesta miehen kavereille. mies puhui itsensä ulos tilanteesta,mä kuulemma valehtelen. kukaan ei usko. oon ihan paskana. tuntuu että kaikki on lopussa. onko tämä jotenki mun vika???? haistakaa vittu kaikki jotka väittää että naisten vikaa väkivalta!! vittu että olette sairaita!!minkähän takia naiset ei uskalla kellekkään kertoa?!?!? teidänlaisten ihmisten takia!!vittu!!

    Äänestä

  • miehesihän se hakkaa ja sin...

    jotka ei tiedä kirjoitti:

    minä olen luonteeltani hyvin itsenäinen ja vahva. aina sanonut että jos mies kerrankin lyö niin se on siinä. kuinkas kävikään. nykyinen mies lyö.potkii.tukistaa.kuristaa. mä olen täysin lamaantunut. tämä pelko sisällä on sellaista että ei pysty lliikkua. kerroin hakkaamisesta miehen kavereille. mies puhui itsensä ulos tilanteesta,mä kuulemma valehtelen. kukaan ei usko. oon ihan paskana. tuntuu että kaikki on lopussa. onko tämä jotenki mun vika???? haistakaa vittu kaikki jotka väittää että naisten vikaa väkivalta!! vittu että olette sairaita!!minkähän takia naiset ei uskalla kellekkään kertoa?!?!? teidänlaisten ihmisten takia!!vittu!!

    Äänestä

  • miehesihän se hakkaa ja sin... kirjoitti:

    Eli kerro mulle vielä, miten se että muut USKOO liittyisi siihen, että sinä voisit jättää miehesi? Eihän niillä hemmetti soikoon ole mitään tekemistä keskenään! Tolkutat vain jotain mantraa päässäsi, etkä saa itsestäi sen vertaa irti, että jättäisit.

    Suhteen loppumiseen on tuhansia syitä - eihän NIITÄ TARVITSE MUIDEN USKOA. Ei kukaan muukaan sillä periaatteella eroa! Haloo. Sitä ei tarvitse edes kertoa.

    Äänestä

  • jotka ei tiedä kirjoitti:

    minä olen luonteeltani hyvin itsenäinen ja vahva. aina sanonut että jos mies kerrankin lyö niin se on siinä. kuinkas kävikään. nykyinen mies lyö.potkii.tukistaa.kuristaa. mä olen täysin lamaantunut. tämä pelko sisällä on sellaista että ei pysty lliikkua. kerroin hakkaamisesta miehen kavereille. mies puhui itsensä ulos tilanteesta,mä kuulemma valehtelen. kukaan ei usko. oon ihan paskana. tuntuu että kaikki on lopussa. onko tämä jotenki mun vika???? haistakaa vittu kaikki jotka väittää että naisten vikaa väkivalta!! vittu että olette sairaita!!minkähän takia naiset ei uskalla kellekkään kertoa?!?!? teidänlaisten ihmisten takia!!vittu!!

    on pesiytynyt muutama yksilö, joiden tarkoitus on aiheuttaa vain lisää tuskaa jo muutenkin vaikeuksissa oleville ihmisille - naisille.
    Ohita tuollaiset kirjoitukset ja jätä ne omaan arvoonsa. Kaikilla kun ei tuo "yläkerta" valitettavasti ole ihan kunnossa.

    Mitä sinun elämääsi tulee, niin etsi nyt ihan ensimmäiseksi ihminen jolle voit kertoa tilanteesi. Vielä löytyy niitäkin, jotka aidosti välittävät ja haluavat auttaa. Minä sain avun nimenomaan siitä, että joku kuunteli ja uskoi ja jaksoi kannustaa minua repäisemään itseni irti sairaasta suhteesta. Yksin en olisi hädässäni osannut tehdä mitään. Apua saat sosiaalitoimistosta, perheneuvolasta.
    Sun täytyy nyt vain kerätä kaikki voimasi ja tehdä irtiotto hullusta miehestä ennen kuin se on myöhäistä.Pystyt siihen, minäkin pystyin.

    Äänestä

  • hakkaa kirjoitti:

    Eli kerro mulle vielä, miten se että muut USKOO liittyisi siihen, että sinä voisit jättää miehesi? Eihän niillä hemmetti soikoon ole mitään tekemistä keskenään! Tolkutat vain jotain mantraa päässäsi, etkä saa itsestäi sen vertaa irti, että jättäisit.

    Suhteen loppumiseen on tuhansia syitä - eihän NIITÄ TARVITSE MUIDEN USKOA. Ei kukaan muukaan sillä periaatteella eroa! Haloo. Sitä ei tarvitse edes kertoa.

    jotain traumaattista, keskustelu asiasta jonkun kanssa joka kuuntelee ja ymmärtää, on hänelle suureksi avuksi.
    Oman puolison pahoinpitelemäksi joutuminen on nimenomaan tällainen asia. Siitä täytyy saada puhua, jos siitä meinaa päästä yli. Se vaan on niin eikä sen ymmärtämiseen pitäisi kenenkään tarvia mitään erikoiskoulutusta. Mutta näköjään moni tarvitsisi.

    Sinähän tässä hoet jatkuvasti mantraa siitä miten naiset ottavat huvikseen selkäänsä ja vielä nauttivat siitä. Unohda mantrasi ja mene vaikka hoitoon. Terve ihminen ei voi ajatella noin.

    Äänestä

  • kokee kirjoitti:

    jotain traumaattista, keskustelu asiasta jonkun kanssa joka kuuntelee ja ymmärtää, on hänelle suureksi avuksi.
    Oman puolison pahoinpitelemäksi joutuminen on nimenomaan tällainen asia. Siitä täytyy saada puhua, jos siitä meinaa päästä yli. Se vaan on niin eikä sen ymmärtämiseen pitäisi kenenkään tarvia mitään erikoiskoulutusta. Mutta näköjään moni tarvitsisi.

    Sinähän tässä hoet jatkuvasti mantraa siitä miten naiset ottavat huvikseen selkäänsä ja vielä nauttivat siitä. Unohda mantrasi ja mene vaikka hoitoon. Terve ihminen ei voi ajatella noin.

    Toki ymmärrän, että asiasta täytyy keskustella. Keskustelu on täysin eri asia kuin "kukaan ei usko"-mantran hokeminen. Kumpinkaan niistä ei myöskään liity mitenkään siihen, että miksi sitä hakkaajaa muka ei millään voi jättää.

    Äänestä

  • sama kirjoitti:

    Toki ymmärrän, että asiasta täytyy keskustella. Keskustelu on täysin eri asia kuin "kukaan ei usko"-mantran hokeminen. Kumpinkaan niistä ei myöskään liity mitenkään siihen, että miksi sitä hakkaajaa muka ei millään voi jättää.

    ymmärrä mitä perheväkivallan uhri joutuu kokemaan ja tuntemaan, niin miksi edes esität mielipiteitäsi.

    Häpeän ja itseinhon tunteet ovat erittäin voimakkaita uhrilla tuollaisessa suhteessa. Hassua kylläkin. Lyöjähän siinä on rikollinen. Asiasta ei ensin edes kehtaa puhua kenellekään vaan se salataan. Itsetunto pirstoutuu hyvin nopeasti ja kun lyöjä vakuuttelee koko ajan, että itse aiheutat ja ansaitset, niin sen alkaa uskoa itsekin ja kuvittelee olevansa niin huono ja paha ja ruma ja kamala, että ei ansaitse parempaa.

    Ja kun viimein uskaltaa kertoa jollekin, niin sitten saa silmilleen epäuskoa ja lisää syytöksiä.

    Se uskominen tässä nimenomaan on se asia, joka auttaa väkivallan uhria irtautumaan sairaasta puolisostaan. Kun toinen ei tyrmää heti leimaamalla uhrin syylliseksi, vaan aidosti kuuntelee ja ymmärtää tilanteen vakavuuden.
    Voiko tämä olla noin vaikeaa ymmärtää?? Ei ihminen ole mikään robotti, vaan ihminen joka voi joskus olla heikko ja toimintakyvytön. Silloin hän tarvitsee apua eikä lisää kivittämistä.

    Jos se olisikin noin yksinkertaista kuin sinä asian kuvaat muutamalla rivillä, niin tuskin yksikään ihminen eläisi väkivaltaisessa suhteessa.

    Äänestä

  • ei jaksa kyllä ymmärtää

    selvästikään kirjoitti:

    ymmärrä mitä perheväkivallan uhri joutuu kokemaan ja tuntemaan, niin miksi edes esität mielipiteitäsi.

    Häpeän ja itseinhon tunteet ovat erittäin voimakkaita uhrilla tuollaisessa suhteessa. Hassua kylläkin. Lyöjähän siinä on rikollinen. Asiasta ei ensin edes kehtaa puhua kenellekään vaan se salataan. Itsetunto pirstoutuu hyvin nopeasti ja kun lyöjä vakuuttelee koko ajan, että itse aiheutat ja ansaitset, niin sen alkaa uskoa itsekin ja kuvittelee olevansa niin huono ja paha ja ruma ja kamala, että ei ansaitse parempaa.

    Ja kun viimein uskaltaa kertoa jollekin, niin sitten saa silmilleen epäuskoa ja lisää syytöksiä.

    Se uskominen tässä nimenomaan on se asia, joka auttaa väkivallan uhria irtautumaan sairaasta puolisostaan. Kun toinen ei tyrmää heti leimaamalla uhrin syylliseksi, vaan aidosti kuuntelee ja ymmärtää tilanteen vakavuuden.
    Voiko tämä olla noin vaikeaa ymmärtää?? Ei ihminen ole mikään robotti, vaan ihminen joka voi joskus olla heikko ja toimintakyvytön. Silloin hän tarvitsee apua eikä lisää kivittämistä.

    Jos se olisikin noin yksinkertaista kuin sinä asian kuvaat muutamalla rivillä, niin tuskin yksikään ihminen eläisi väkivaltaisessa suhteessa.

    Äänestä

  • ei jaksa kyllä ymmärtää kirjoitti:

    Eli kyllä se rupeaa olemaan hakatunkin syy siinä vaihessa, kun kerta toisensa jälkeen palaa vapaaehtoisesti takaisin hakattavaksi. Uudelleen ja uudelleen. Välillä käy ompeluttamassa naamansa, ja vaikka pubissa kavereille itkemässä kurjaa kohtaloaan (joista kaikki myöskin sanoo - kuten se lääkärikin, että lähde jo! ja tuputtavat apuaan) - mutta ei. Tyhmyri vain palaa hakattavaksi.

    Eihän ihmistä voi edes auttaa, kun ei suostu. Pitäisikö tehdä pakkohuostaanottao aikuiselle naiselle? Kun oma järki ei pelaa.

    Sivustaseuraaja

    Äänestä

  • ei jaksa kyllä ymmärtää kirjoitti:

    niin et ymmärrä.
    Eihän sille mitään voi.

    Jatka siis omien mantrojesi toistamista, mutta varo ettei satu omaan nilkkaan.

    Äänestä

  • Ex-sinisilmä kirjoitti:

    Olet aivan oikeassa, että lähteminen tuntuu uhrista usein ylivoimaisen vaikealta toteuttaa. Jos se olisi helppoa ja yksiviivaista, ei tässäkään maassa elettäisi perheväkivaltahelveteissä päivääkään.
    Mitä kauemmin on ollut uhkailujen alistamana ja henkisenkin väkivallan piirissä, sitä vaikeampaa on löytää enää voimaa arvostaa itseään ja lähteä pois tilanteesta.
    Niin hullulta kuin se onnellisesta ja ehjästä ihmisestä tuntuukin.
    Henkisesti nujerrettu ihminen ei kykene toimimaan niin kuin terve ja vahva ihminen.

    Nujerretun pitäis saada ympärilleen ihmisiä, jotka tukevat nimenomaan sitä lähtemistä ihan konkreettisesti. Ihmisiä, jotka tarjoavat turvapaikan, auttavat uuden asunnon löytämisessä, uuden elämän aloittamisessa ja entisestä elämästä irti pääsemisessä ja eheytymisessä, sillä harva nujerrettu pystyy siihen prosessiin täysin yksin.
    Eka askel olisi siis se muihin turvautuminen ja tukeutuminen, tunnustaminen, että en jaksa tätä yksin. Muiden avulla on sitten mahdollista eliminoida väkivaltaisen puolisonkin lähestymisyritykset eli katkaista se pelon side.

    Suurimmat esteet nujerretun ihmisen mielessä ovat useimmiten häpeä ja uskon puute. Maailma ja kuva itsestäkin ovat muuttuneet jo niin vääristyneiksi, ja juuri siksi tarvitaan muiden ihmisten apua, muiden, jotka kykenevät näkemään pidemmälle ja tekemään toimivia suunnitelmia ja osaavat ohjata nujerretun elämää sinne uusille urille, aktiivisesti pois nykytilanteesta.

    Vaikeus on myös siinä, että apua on mentävä itse hakemaan, koska perheeseen on vaikea tulla ulkopuolisen sitä uhria pelastamaan.

    täydellisesti samaa mieltä! Kirjoitit tosi hyvin!

    Äänestä

  • jotka ei tiedä kirjoitti:

    minä olen luonteeltani hyvin itsenäinen ja vahva. aina sanonut että jos mies kerrankin lyö niin se on siinä. kuinkas kävikään. nykyinen mies lyö.potkii.tukistaa.kuristaa. mä olen täysin lamaantunut. tämä pelko sisällä on sellaista että ei pysty lliikkua. kerroin hakkaamisesta miehen kavereille. mies puhui itsensä ulos tilanteesta,mä kuulemma valehtelen. kukaan ei usko. oon ihan paskana. tuntuu että kaikki on lopussa. onko tämä jotenki mun vika???? haistakaa vittu kaikki jotka väittää että naisten vikaa väkivalta!! vittu että olette sairaita!!minkähän takia naiset ei uskalla kellekkään kertoa?!?!? teidänlaisten ihmisten takia!!vittu!!

    fyysinen väkivalta..lähde pois
    henkinen väkivalta on viel vaikeempi TODISTAA, varsnkin jos mies/nainen osaa olla niin hemmetin herttaista muiden edessä..omg

    Äänestä

  • miehesihän se hakkaa ja sin... kirjoitti:

    sitä uskomista tarvitaan nimenomaan kaikkeen konkreettiseen apuun mitä tarvitsee kun lähtee tällaisesta suhteesta.. tarvistsee väliaikaisen paikan asua lapsen kanssa. turvaa. tukea. kuuntelijaa. vahvakin ihminen voi olla hyvin riekaleina väkivaltaisen suhteen jälkeen, ja se tekee lähtemisestä vaikean kun ei ole edes ensin tajunnut että toinen syö itsetunnon nollille.. ja sitten uhria syyllistetään että mikset lähe,oma vika!!
    uhkauksena lähdölle on tullut että vie lapset,tekee elämästä helvettiä yms.. mutta tätä ei tosiaan voi tajuta ennen kuin osuu omalle kohdalle..tiedän kokemuksesta ja annan syyllistäjille ja täällä haukkujille sen anteeksi ja toivon kädet ristissä ettette koskaan koe samaa!

    Äänestä

  • ...edes vähän kirjoitti:

    sitä uskomista tarvitaan nimenomaan kaikkeen konkreettiseen apuun mitä tarvitsee kun lähtee tällaisesta suhteesta.. tarvistsee väliaikaisen paikan asua lapsen kanssa. turvaa. tukea. kuuntelijaa. vahvakin ihminen voi olla hyvin riekaleina väkivaltaisen suhteen jälkeen, ja se tekee lähtemisestä vaikean kun ei ole edes ensin tajunnut että toinen syö itsetunnon nollille.. ja sitten uhria syyllistetään että mikset lähe,oma vika!!
    uhkauksena lähdölle on tullut että vie lapset,tekee elämästä helvettiä yms.. mutta tätä ei tosiaan voi tajuta ennen kuin osuu omalle kohdalle..tiedän kokemuksesta ja annan syyllistäjille ja täällä haukkujille sen anteeksi ja toivon kädet ristissä ettette koskaan koe samaa!

    nuoria varmaan... ei asia todellakaan ole yksi selitteinen . kun ihmiseltä viedään ensimaisestä lyönistä asti minuus . olisikin se noi ota lapset lähde voi olla että joku on onnistunut mutta varmaan harvempi .
    mun helvetti kesti parivuotta . siitä toipuminen kymmenen .
    rakkaus sitä en ole koskaan kokenut niin en edes tiedä mitä se on . enkä enää halua tietää .
    rukoilen puolestani että ei kenenkään tarvitsisi lyöntejä raiskaamista ym. kokea?
    voi nuoret elämä on kova raskas koulu . mutta kaikille ei se ole silkkinen tie .
    en enää katkera . yritän elää loppu elämäni onnellisena sydän on arpeutunut.

    Äänestä

  • Ex-sinisilmä kirjoitti:

    Olet aivan oikeassa, että lähteminen tuntuu uhrista usein ylivoimaisen vaikealta toteuttaa. Jos se olisi helppoa ja yksiviivaista, ei tässäkään maassa elettäisi perheväkivaltahelveteissä päivääkään.
    Mitä kauemmin on ollut uhkailujen alistamana ja henkisenkin väkivallan piirissä, sitä vaikeampaa on löytää enää voimaa arvostaa itseään ja lähteä pois tilanteesta.
    Niin hullulta kuin se onnellisesta ja ehjästä ihmisestä tuntuukin.
    Henkisesti nujerrettu ihminen ei kykene toimimaan niin kuin terve ja vahva ihminen.

    Nujerretun pitäis saada ympärilleen ihmisiä, jotka tukevat nimenomaan sitä lähtemistä ihan konkreettisesti. Ihmisiä, jotka tarjoavat turvapaikan, auttavat uuden asunnon löytämisessä, uuden elämän aloittamisessa ja entisestä elämästä irti pääsemisessä ja eheytymisessä, sillä harva nujerrettu pystyy siihen prosessiin täysin yksin.
    Eka askel olisi siis se muihin turvautuminen ja tukeutuminen, tunnustaminen, että en jaksa tätä yksin. Muiden avulla on sitten mahdollista eliminoida väkivaltaisen puolisonkin lähestymisyritykset eli katkaista se pelon side.

    Suurimmat esteet nujerretun ihmisen mielessä ovat useimmiten häpeä ja uskon puute. Maailma ja kuva itsestäkin ovat muuttuneet jo niin vääristyneiksi, ja juuri siksi tarvitaan muiden ihmisten apua, muiden, jotka kykenevät näkemään pidemmälle ja tekemään toimivia suunnitelmia ja osaavat ohjata nujerretun elämää sinne uusille urille, aktiivisesti pois nykytilanteesta.

    Vaikeus on myös siinä, että apua on mentävä itse hakemaan, koska perheeseen on vaikea tulla ulkopuolisen sitä uhria pelastamaan.

    Kerrankin joku näkee sen koko kuvan realistisesti, eikä vaan jeesustele kun hakattu ei tosta noin vaan pötki jo mäkeen. Nämä on hiukka monimutkaisempia juttuja kuin mitä me onnelliset ja kykenevät ihmiset haluamme ymmärtää.

    Äänestä

että Brjörqvistillekin kohta löytyy joku nainen - joku s... taukki, joka muka rakastaa NIIIn kovasti, että ihan yks hailee, vaikka se on yhtä akkaa 15 vuotta hakannut ja lopulta tappanut.

Mä en tosiaankan ymmärrä moista masokismia. siinä jo ansaitsee tulla tapetuksi.

Äänestä
  • Näinhän se todella on :D *haukkaa uuden ison palan höyryävästä ihmisen paskasta ja tuhrii sillä samalla naamaansa*

    Äänestä

ei se björkka niin väärässä ollu, ratkaisu tuli! Ja loppui läpätykset ja kimuroinnit.

Äänestä
  • Jarmo istuu elinkauden vankilassa. Oppiikohan Jarmo ottamaan paremmin suihin kuin keskivertonainen?

    Äänestä

  • Kölvi kirjoitti:

    Jarmo istuu elinkauden vankilassa. Oppiikohan Jarmo ottamaan paremmin suihin kuin keskivertonainen?

    vai onko se fantasia ?

    Äänestä

  • Sanoisin että väkivaltainen mies on hyvin yksinäinen mies ja oikein hänelle!

    Äänestä

  • kukahan kuuntelee kirjoitti:

    Sanoisin että väkivaltainen mies on hyvin yksinäinen mies ja oikein hänelle!

    eroon pääse, vaikka haluais olla yksin ja rauhassa ! Nauttia....näitä lutkuttajia riittää..........noo taas se haluu imee...

    Äänestä

  • ei aihetta enempään kirjoitti:

    vai onko se fantasia ?

    Kyllähän tommonen siloposki sais mällin lentämään alle 5 minuutin kun sitä vähän motivoisi ensin...

    Äänestä

  • ei näistä kirjoitti:

    eroon pääse, vaikka haluais olla yksin ja rauhassa ! Nauttia....näitä lutkuttajia riittää..........noo taas se haluu imee...

    homo khihihihihiii

    Äänestä

sen helvetin!! asian solostamiseen menis omalta osalatani päivä ainakin .
kun kymmenen vuotta kesti selvitä koko asiasta!
enkä ymmärrä sitä oikein viläkään miks miks:
siinä vaan hävittää oman minuutensa kokonaan .
nykyään elän kokonaan yksinäni ja olen saanut elämäni takaisin ,toista osapuolta en huolisi rinnalleni pilaamaan mun hyvää oloani en hyvässä enkä pahassa . siinä suhteessa asiat hyvin tunteeni hävis enkä tarvii .
en rakkautta ole koskaan kokenut en tiedä mitä se on mutta en halua tietääkään enää .
pari lasta kyllä on . nyt aikuisia ,
rukoilen mielessäni että onnistuisivat saamaan rakkautta elämään.
voisin ajatella olevani katkera niille nuoruus vuosille . mutta se olisi haaskausta miettiä sitä ja pilata nykyisyys.
maailmassa on paljon pahaa mutta auringon paistettakin. terv. yksinäinen

Äänestä

Kommentoi aloitusta


naisia jotka kirjoitti:

eivät lähde,jos mies lyö,jos lyö kerran lyö toisenkin.Se ei ole rakkautta.Ennenkuin tilanne pahenee niin itse ainekin lähtisin.Siinä ei kannata ajatella miten tulee toimeen.Ei täällä kukaan nälkään kuola,ja ellei ole paikkaa mihin mennä menee turvakotiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu