Olen ollut kihlattuni kanssa yhdessä kuusi vuotta, hänen ollessaan armeijassa se tapahtui ensimmäisen kerran. Petin siis häntä toisen miehen kanssa eikä hän siitä saanut tietää koskaan eikä ole saanut vieläkään tietää.
Siitä meni muutama vuosi eteenpäin saimme lapsen, kaikki oli taas hyvin. Minä rakastin taas kihlattuani ja halusin vain ja ainoastaan olla hänen kanssaan. Tällä hetkellä lapsemmekin on jo kolme vuotias.
Meni muutama kuukausi eteenpäin lapsemme syntymästä. Tapasin itseäni 10 vuotta nuoremman, alaikäisen pojan. Meille kehkeytyi seksisuhde ja siitä seurasi että tulin raskaaksi hänelle. Miehelleni sanoin että meillä on käynyt "vahinko"! Toista lasta en olisi voinut kuvitellakaan vielä silloin, joten päädyimme aborttiin.
Seksi suhteemme jatkui nuoren pojan kanssa kunnes jäin kiinni. Asiat menivät siihen pisteeseen että muutimme kihlattuni kanssa eri osoitteisiin. Mutta parin viikon erillä asumisen jälkeen palamisimme taas yhteen.
Sen jälkeen ostimme oman asunnon jossa tällä hetkellä myös asumme. Aikaa taas kului, tapasin baarissa kivan miehen. Harrastimme seksiä, baarissa yhdenkin illan aikana parikin kertaa. Vaikka mieheni oli samaisessa baarissa, mutta emme jäänet kiinni silloinkaan.
Siitä taas aikaa meni eteenpäin, lähdimme etelään kaveri porukalla, joka ilta kaverini lähtivät nukkumaan ajoissa että jaksaisivat taas seuraavana päivänä kierrellä kohteessa ja katsella maisemia ym. Kihlattuni oli mukana myös matkalla, kun muut nukkuivat menin itsekseni baareihin, joka ilta tapasin eri miehen...ja joka ilta harrastin seksiä jonkun kanssa. Eikä kihlattuni tai kukaan kavereistani osannut epäilläkään mitään.
Nyt en enää tiedä mitä tekisin, voisiko joku auttaa ja kertoa mitä tekisitte tilanteessani. Tarvitsen apua piakkoin, tai suhteemme kihlattuni kanssa loppuu.
Siitä meni muutama vuosi eteenpäin saimme lapsen, kaikki oli taas hyvin. Minä rakastin taas kihlattuani ja halusin vain ja ainoastaan olla hänen kanssaan. Tällä hetkellä lapsemmekin on jo kolme vuotias.
Meni muutama kuukausi eteenpäin lapsemme syntymästä. Tapasin itseäni 10 vuotta nuoremman, alaikäisen pojan. Meille kehkeytyi seksisuhde ja siitä seurasi että tulin raskaaksi hänelle. Miehelleni sanoin että meillä on käynyt "vahinko"! Toista lasta en olisi voinut kuvitellakaan vielä silloin, joten päädyimme aborttiin.
Seksi suhteemme jatkui nuoren pojan kanssa kunnes jäin kiinni. Asiat menivät siihen pisteeseen että muutimme kihlattuni kanssa eri osoitteisiin. Mutta parin viikon erillä asumisen jälkeen palamisimme taas yhteen.
Sen jälkeen ostimme oman asunnon jossa tällä hetkellä myös asumme. Aikaa taas kului, tapasin baarissa kivan miehen. Harrastimme seksiä, baarissa yhdenkin illan aikana parikin kertaa. Vaikka mieheni oli samaisessa baarissa, mutta emme jäänet kiinni silloinkaan.
Siitä taas aikaa meni eteenpäin, lähdimme etelään kaveri porukalla, joka ilta kaverini lähtivät nukkumaan ajoissa että jaksaisivat taas seuraavana päivänä kierrellä kohteessa ja katsella maisemia ym. Kihlattuni oli mukana myös matkalla, kun muut nukkuivat menin itsekseni baareihin, joka ilta tapasin eri miehen...ja joka ilta harrastin seksiä jonkun kanssa. Eikä kihlattuni tai kukaan kavereistani osannut epäilläkään mitään.
Nyt en enää tiedä mitä tekisin, voisiko joku auttaa ja kertoa mitä tekisitte tilanteessani. Tarvitsen apua piakkoin, tai suhteemme kihlattuni kanssa loppuu.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei kun anna palaa. Ei ne paikat siitä kulu. Seksihän on ihanaa ja yksiavioisuus on ylimainostettua. Jos sulla on noin tollukka mies ettei tajua sitä niin se on hänen häviönsä. lapsi on onnellinen jos äiti on onnellinen ja oothan sinä varmaan ainakin tyydytetty. Kyllä ne seksihalut siitä iän myötä haihtuu ja haalistuu. pitsi miehillä, voi olla että kun sinä menet nyt niin et tajuakaan 10 vuoden päästä kun häntä viedään, ja nauttikoon hän sitten vuorostaan.
Mene nyt hyvä ihminen tarkistuttamaan korvienvälisi.
Tiedän erään naisen, jolla todettiin bipolaarinen mielialahäiriö ja sekoili maanisessa vaiheessa seksisuhteissa vieraiden miesten kanssa. Lääkitys ja terapia pelasti sekä ymmärtäväinen puoliso.
minnekään kallon kutistajallekaan tosin mennä. Olisi mukavaa löytää joku helpompi ratkaisu tämän asian selvittämiseen. Mutta sitä tuskin enään on, toinen puoli minusta sanoo että olisi hyvä jos kertoisin miehelleni tästä mutta toinen taas että älä tee sitä missään tapauksessa. Moni kaverinikin on ihan ihmeissään kanssani...ymmärrettävästi! Heistä yksikään ei ole samanlainen!
Älä vaan kerro miehellesi nyt tunnontuskissasi, ei ainakaan ennen kuin olet mennyt hoitoon. Kun olet terapiassa ja/tai lääkityksessä, miehesi saattaa ehkä ymmärtää, jos sattuu kuulumaan siihen ihmisryhmään, joka hyväksyy toisen sellaisenaan, psyykkisine häiriöineen.
Tuskin kukaan haluaa pitää yllä suhdetta ihmiseen, jolla on mielenterveyden häiriöitä, mutta joka kuitenkin kieltäytyy hoidosta. Moni voi kyllä hyväksyä sellaisen, jolla oireet pysyvät kurissa, kun on lääkitys kohdallaan. Sinulla vaikuttaisi olevan mielenterveydellinen ongelma, kun joudut itsekin myöntämään tekeväsi pakkomielteenomaisesti asioita, joita kadut.
Pistä itsesi kuntoon! Myönnä aluksi itsellesi, että sinulla on ongelma, josta et yksin selviä. Miehesi ei voi sinua tuossa auttaa, vaan sinun pitää ENSIN hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen puheille. Älä missään tapauksessa ensin kaada kuormaa miehen kannettavaksi, jos hänestä välität. Helpompaa ratkaisua ei ole, valitse siis se, jolla vielä voit suhteesi pelastaa, eli hoito.
Mies 40
Mikset sitten voisi olla sinkkuna, jos se niin kivaa vieraiden miesten kanssa on, etkä edes näytä rakastavan sitä omaa miestäsi? Ei noin kohdella omaa kumppania jos välittää. Kerrot sille suoraan tilanteen ja sanot, että haluat sinkkuilla edelleen.
tajuathan että olet pettänyt lapsesi isää pahimmalla mahdollisella tavalla! koita miettiä ittees hänen housuihin.... olisko mukavaa? Sääliksi käy lasta joka joutuu sivullisena kärsimään....
Taitaa olla taas provo..?
Minusta hyvä kysymys on, että miksi ihmeessä olet yhdessä
miehesi kanssa? Tai oikeastaan, miksi miehesi haluaa olla yhdessä
tuollaisen ihmisen kanssa, joka ei ole kykenevä uskollisuuteen?
Mitä suhteessanne on sellaista, jonka takia siinä olette? Pelkkä
vanha tapa? Onko se jonkin sellaista, jonka olet valmis menettämään
sekoiluillasi? Ei kai se miehesikään ikuisesti jaksa tuota
touhua, jos ei ihan masokisti ole?
Myönnä totuus ja kerro se miehellesi:
Sinä olet henkisesti niin kypsymätön, ettet pysty uskolliseen
parisuhteeseen. Elät kuin sinkku, vaikka olet suhteessa.
Et kykene kunnioittamaan puolisoasi, vaan petät aina kun itsestä
siltä tuntuu. Olet henkisesti kykenemätön oikeaan parisuhteeseen.
Kerro miehellesi, ettet osaa olla uskollinen. Sitten miehesi
voi päättää haluaako olla yhdessä sekoiluistasi huolimatta.
Jos haluaa, niin miehesihän voi sitten vastaavasti käydä
vieraissa naisissa aina välillä, kun kerran pettäminen
suhteessa on sinun ajatusmaailmassasi ihan ok. Vai onko se
pettäminen pelkästään sinun "etuoikeutesi"?
Mitä pelastamista tuossa suhteessa muka on? Sinä et kunnioita
puolisoasi vaan haluat pelailla muiden miehien kanssa
ja puolisosikin olisi luultavasti onnellisempi sellaisen
ihmisen kanssa, jolle hän riittää ilman sivusuhteita.
Tuon tarinan kertominen voi murskata miehen henkisesti, jos sattuu olemaan herkkä tyyppi kyseessä. Suora totuus päin naamaa heitettynä ei tee aina hyvää. Pettäjä helpottaa siinä kyllä omaa oloaan, kun saa "ripittäytyä". Pakkomielteenomainen pettäjä, joka ei itsekään nauti tavastaan toimia, tarvitsee ammattiapua, ei tökeröä avautumista pettämälleen miehelle.
Mies 40
Älä kerro miehellesi, murskaat hänet täysin. Olet täysi huora - vaikka harvoin tuota sanaa käytänkään. Hänelle riittäkköön eronne syyksi se pettäminen, jonka hän jo tietää.
Teet täysin väärin miestä kohtaan.
Mene nyt edes sinne mielenterveyshuoltoon - kyllä päässäsi täytyy jotain vikaa olla, että tuohon kykenet.
että rakastatko kihlattuasi, ja haluatko olla hänen kanssaan??
ja toinen epäselvyys, että kadutko noita tekojasi vai etkö?
jos et kadu, niin tuskin mistään maniasta sitten on kyse.
mutta jos ne kaduttaa sinua jälkeenpäin, ja ihmettelet käytöstäsi, niin voi olla että kärsit tuosta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä...
tais kyllä olla provo koko juttu.
Sanoisin, että sinulla on vakava ongelma, josta et yksin selviä. Saatat olla ns. nymfomaani, jonka on pakko saada seksiä, maanisesti. Toinen veikkaukseni on, että sinulla on persoonallisuushäiriö, mikä tuottaa tunne-elämän epävakauden, jota paikkailet tai tyydytät seksillä. En osaa sanoa enempää tietämättä niitä tunteita ja ajatuksia sinulla on ennen tekoja, sen aikana ja sen jälkeen, puhumattakaan siitä, miten suhtaudut mieheesi ja lapseesi. Myös lapsuutesi kokemukset vaikuttavat asiaan, kliseistä mutta totta.
Saisit vähän lisätuloja;)
mitä voit tehdä.
lopeta tuo valehteleminen ei tuota kukaan usko.
Miettikääs muuten, jos a.p olisi MIES...jolla siis olis pieni lapsi ja samat jutut tehnyt..
Eikö vain, että se olisi hyväksyttävämpää?
"Miehet vaan on sellaisia, niillä on ne vietitkin"-periaatteella..=)
Kuinka moni käskisi pettäjämiestä psykologille...
Eikös nämä monimuotoiset asiat ovat siellä hyvin tunnettuja.