Hesari (tuo rahan vallan lipunkantaja) esitteli saksalaisen autoilijan tiepalvelun (ADAC)laatimaa henkilöautojen teknistä vikaraporttia.
Olettaen, että amatöörimäiset tilastoijjat ovat toimineet oikein, antaa raportti aihetta silti kommentoimiseen.
Raportin mukaan 1) lähes 40 % (38,6) vioista johtui sähkövioista yleensä (akku, laturi, käynnistymoottori, sulake, sähkölaitteen mekanismi/hihna).
Erikseen mainitaan kuitenkin seuraavat sähkölaitteiksi luettavat vikakohteet:
2) Sytytysjärjestelmä 13,6 % (ajonestolaite, moottorinohjaus, kipinänvälityslaitteisto)
5) Polttoaineen syöttö 6,6 % (suihkutus/ruiskutuspumppu, anturit, vivustot)
6) Jäähdytys/lämmitys/ilmastointi 6 %
7) Polttoainejärjestelmä 5,9 % (pumppu,mittarit, vivut)
Kokosin edelliseen luetteloon kaikki tutkimuksen kohteet, jossa viat liittyvät sähköön tai sähkömekaniikkaan, siis monimutkaisiin rakennelmiin, joita vanhemmissa 80-luvun ajokeissa ei lainkaan ollut. Siten esim. renkaat jätin pois.
Edellä olevien SÄHKÖMEKAANISTEN laitteiden osuus kaikista vioista on siten 38,6% 13,6% 6,6% 6 % 5,9 % = 70,7 %
SÄHKÖMEKAANISET viat 70,7% (kaikista vioista)
=============================================
Näin siis Saksan teillä. Mutta mikä mahtaakaan olla tilanne SUOMESSA ja talvisessa SUOLALASUMUSSA? Tuskin jäädään suhteellisessa osuudessa pienemmäksi, mutta vikamäärät kasvavatkin sitten räjähdysmäisesti. Eikö totta.
Tämä tietoiskun autojunteille tarjosi Haans.
Olettaen, että amatöörimäiset tilastoijjat ovat toimineet oikein, antaa raportti aihetta silti kommentoimiseen.
Raportin mukaan 1) lähes 40 % (38,6) vioista johtui sähkövioista yleensä (akku, laturi, käynnistymoottori, sulake, sähkölaitteen mekanismi/hihna).
Erikseen mainitaan kuitenkin seuraavat sähkölaitteiksi luettavat vikakohteet:
2) Sytytysjärjestelmä 13,6 % (ajonestolaite, moottorinohjaus, kipinänvälityslaitteisto)
5) Polttoaineen syöttö 6,6 % (suihkutus/ruiskutuspumppu, anturit, vivustot)
6) Jäähdytys/lämmitys/ilmastointi 6 %
7) Polttoainejärjestelmä 5,9 % (pumppu,mittarit, vivut)
Kokosin edelliseen luetteloon kaikki tutkimuksen kohteet, jossa viat liittyvät sähköön tai sähkömekaniikkaan, siis monimutkaisiin rakennelmiin, joita vanhemmissa 80-luvun ajokeissa ei lainkaan ollut. Siten esim. renkaat jätin pois.
Edellä olevien SÄHKÖMEKAANISTEN laitteiden osuus kaikista vioista on siten 38,6% 13,6% 6,6% 6 % 5,9 % = 70,7 %
SÄHKÖMEKAANISET viat 70,7% (kaikista vioista)
=============================================
Näin siis Saksan teillä. Mutta mikä mahtaakaan olla tilanne SUOMESSA ja talvisessa SUOLALASUMUSSA? Tuskin jäädään suhteellisessa osuudessa pienemmäksi, mutta vikamäärät kasvavatkin sitten räjähdysmäisesti. Eikö totta.
Tämä tietoiskun autojunteille tarjosi Haans.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hienosta tutkielma-analyysistäni jäi kokonaan poijjes sen kirvoittaja, Audi A4:sen (audit muuten tutkimuksessa ykkösijoilla joka luokassa)
käynnistyshäiriö:
Audi suostui käynnistymää erittäin harmillisesti usein, mutta teki kerran viikkoon vaikkapa marketin pihalla tenän, eikä inahtanutkaan. Lopulta se vietiin liikkeeseen, ja viaksi todettiin ajonestolaitteen tai vastaavan sähköinen vika paikannettuna mittaritauluun. Liikkeestä auto saatin ulos 1500 euron korjauslaskua vastaan. Oli vaidettu koko mittaritaulu. Siis sen elektroniikkayksikkö.
Kannattaa muistaa, että nykyautoissa yksi tietokonekeskittymä sijaitsee mittaritaulussa. Kun se hajoaa, on kustannustaso audin luokkaa, oli merkki mikä tahansa.
Ymmärtänet kuitenkin, että ei näitä vempaimia montaa kertaa viitsi vaihdella, mutta et rahallisesti silti pääse helpommalla, katselemalla uusia autokartellin piikkiin hinnoittelemia sähköherkkumalleja.
Lomapakossa tuulee, sähköherkuilla, eikö totta, arvon autojuntit.
erityisesti sen korjauspuoli työllistää suomalaisia ERINOMAISESTI. Myyntijeppäjähän ei tarvita juurikaan lamavuosia enempää.
Tämän lukisin ADAC-analyysin suureksi plussaksi näitä teknoautoja kohtaan.
t. Haans
monimutkaisista vempaimista joista mm. lukkiutumattomat jarrut on yksi turhimmista.
Katsastusmaksut ovatkin nousseet iloisesti vuodesta toiseen yksityisen "kilpailun" tultua bisnekseen mukaan.
Niihin aikoihin auto sanan mukaisesti "katsastettiin", silmääräisesti.
Nyt sähkövempaimista ja tietokoneista ja niiden nantureista haetaan "vikoja" auton valmistajan mittalaitteilla ja niitähän löytyy....todella paljon, mutta tämä on vasta alkua:
VIKOJEN KORJAUTTAMINEN SE VASTA MALTAITA MAKSAA.
tiedät sen itse.
ps. katsastaminen maksoi 1970 16 markkaa, nyt 60 euroa (360 mk) uusintakatsastus 20 euroa sähkövian korjaaminen 1000-2000 EUROA.
Eli yhden hyvän käytetyn hinta, sähkövian löytämiseen ja korjauttamiseen.
tämän räväkän havainnon esitti - tietenkin Haans.
"Yhden hyvän käytetyn hinta sähkövian löytämiseen ja korjauttamiseen"
Siis löydät hyvän käytetyn tuolla rahalla. Aika fakiiri olet. Aikoinaan nuorena miehenä kävin kaverini mukana auto-ostoksilla, ja kaverini halusi ostaa hyvän ja halvan auton, johon myyjä tokaisi että sitten pitää tehdä kaksi kauppaa. Ensin se hyvä. Sitten se halpa.
Jos liikuttaisiin järjellisessä hintaluokassa 10.000 - 15.000 euroa, sitten vasta voitaisiin puhua siitä että hinta ja laatu korreloivat keskenän. Eikä tarvitsisi teettää tuon hintaluokan korjauksia...
Minkä helekutin takia pitää viedä auto leimaan niin että ei mene läpi? Kauan olen ajellut ja paljon olen konttorilla käynyt, ja vain kahdesti on tullut uusintakäynti, ja kummallakaan kerralla kyse ei ole ollut sähköviasta vaan piilevästä mekaanisesta viasta. Motto: auton on oltava AINA siinä kunnossa, että sen voi viedä kamarille koska tahansa. Niin olen aina tehnytkin; suoraan kadulta nosturille.
"tämän räväkän havainnon esitti -tietenkin Haans"
No niinpä tietenkin, kukapa muukaan !!!
"lukkiutumattomat jarrut on yksi turhimmista".
No johan oli näkökanta.
Mökkitiellä tuli mahdollisesti maistissa oleva kuski vastaan keskiviivan tuntumassa, ja oli väistettävä ja jarrutettava samaan aikaan. ABS-jarrut pelastivat tilanteen. Ihan ei osunut, mutta läheltä piti.
Ajoin ajatuksissani ja jono edelläni pysähtyi. Jarrutus ja samanaikainen väistö viereiselle kaistalle, jonka ehdin todeta tyhjäksi. Ei käynyt kuinkaan, mutta olisi hyvin voinut käydä.
En todellakaan pidä lukkiutumattomia jarruja turhakkeina... Lisäksi nykyisessä autossani on BAS-hätäjarruassistentti ja levyt myös takana = pysähtyy tarvittaessa hätäisesti. Eikä auto ole mikään kallis, onpahan vain alemman keskiluokan ranskalainen, 1,6 moottorilla.
Miksi koette katsastuksen riesaksi? Voitaisiinko ajatella, että autoja katsastetaan siksi että meillä kaikilla olisi turvallisempaa tien päällä?
Minä ainakin olin hyvin tyytyväinen, kun edellisen autoni katsastuksessa huomattiin piilevä vika, joka ei olisi muuten tullut ilmi mutta joka olisi saattanut vaaratilanteen aiheuttaa.
Otsikko: "Enemmän varusteita, enemmän vikoja"
Sisöltö: "Raportin mukaan 1) lähes 40 % (38,6) vioista johtui sähkövioista yleensä (akku, laturi, käynnistymoottori, sulake, sähkölaitteen mekanismi/hihna).
Erikseen mainitaan kuitenkin seuraavat sähkölaitteiksi luettavat vikakohteet:
2) Sytytysjärjestelmä 13,6 % (ajonestolaite, moottorinohjaus, kipinänvälityslaitteisto)
5) Polttoaineen syöttö 6,6 % (suihkutus/ruiskutuspumppu, anturit, vivustot)
6) Jäähdytys/lämmitys/ilmastointi 6 %
7) Polttoainejärjestelmä 5,9 % (pumppu,mittarit, vivut)
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta luettelemiasi ei yleisen käsityksen mukaan varusteiksi voi sanoa. Nehän ovat ilastointia lukuunottamatta auton perustekniikkaan liittyviä tai sitä tukevia laitteita.
Varusteiksi ymmärtäisin esim. mukavuusvarusteet (ilmastointi), valaistuslaitteet, sähköikkunat, sähköiset ajonhallintalaitteet, ajotietokoneet, penkkien ja ohjauspyörän säädöt tai vaikkapa savukkeen sytyttimen.
sillä kuten sanoin, verrattuna 80-luvun lopun ajokkiin:
ei ollut tietokoneita ja prosessoreita. Ainoa sähköinen mutta varsin luotettavaksi kehitetty oli elektroninen sytytys, ainakin japanilaisissa.
Polttoaineen ruiskutukseen ja seoksen säätöön liittyy ylimääräistä elektroniikka.
Joku kummallisuus kuten "ajonvakautus" tai "lukkiutumattomat" jarrut ovat kehittämässä kukkaron menoeriä yksinomaan. Näitä en omaan (omakustanteiseen) ajokkiin huoli missään nimessä (hallitsen ajokin itse).
Polttoainejärjestelmä pelaa nykyään sähköisesti, kun se ennen oli täysin mekaaninen, jos moottori kävi, bensaakin tuli, patsi jos bensapumpun kalvo hajosi (>>500 tkm).
Jäähdytyt ja lämmitys ei sinänsä ole ongelma nykäänkään sellaisenaan. Vaikeudet alkavat sanalla "automaattinen" ja "ilmastointi".
Hep, sillä tavalla. Noita itse välttelen. koska autoilun RIVI-DEMARIN varallisuusveroja myöten itse maksan.
Sama pätee kaikessa tekniikassa. Karvalakkimallit toimivat parhaiten ja oavat hinta-/laatusuhteeltaan parempia kuin viritellymmät.
Autoissa kannattaa huomioida takuun merkitys. Kun kohdalle osuu, niin kovaa kirpaisee vaikkapa kolmivuotiaassa autossa!
sen osuutta ei voi liikaa korostaa.
Sakemannin vikalistasta selvisi se, että vikalista koski 2001-2006 vuosimallien ajokkeja. ILMAN suolasumua.
Kun sama vempain tuodaan suomalaiseen suolasumuun 5-10 vuotta em testiajokkeja vielä vanhempana, niin kukkarossa tuulee PUHURIN lailla......
Eli kun Haansin osin omituisia tekstejä lukee, voidaan vetää johtopäätös että SUOLASUMU on päässyt Audin mittariston taakse aiheuttaen käynnistyksenest laitteen simahtamisen. Voi sua. Olen kuvitellut Audia vähän tiiviimmäksi.
Mikäköhän hitto siinä voi olla, että olen ajanut kuusi vuotta SUOLASUMUSSA kahdella Renaultilla ilman juuri ensimmäistäkään sähköön liittyvää vikaa.
Aja ihmeessä 80-lukuisilla mekaanisilla autoilla. Minä nautin ilmastoinnista, ABS-jarruista, BAS-hätäjarruassistentista, CD-soittimesta ja kaukosäätimellä toimivasta keskuslukituksesta. Ne kaikki ovan Haansin mielestä turhakkeita, mutta ah helpottavat autoilua kummasti.
Jos jotain sattuisi menemään rikki, onhan korjaamoita saatavilla. Kun ei ylimitoita taloutensa kuluja, ei ole katastrofi jos jotain vikaantuisikin.
Mutta mikäs, jos elämä moisesta järkkyisi, onhan markkinoille tullut karuja halpisautojakin, Fiat Albea esimerkiksi ja mikä estää hakemasta Logania Tallinnasta?
matin ja maijjan kukkaroa tuulettamassa, hyvin varustetulla ranskalaisautolla. Sanoisimpa melkein, että kaikkein kallein yhdistelmä. Mutta kehnoja ovat olleet sakujenkin tuotteet tässä suhteessa.
Varusteissa ja niiden hajoamisessa on myös se ikävä puoli, että kun niistä on ostettaessa maksettu, niin vaikkei katsastaja hylkäisi, niin häiritsevää se on, ettei vempain toimi. Kakku ei ole "maukas", "herkut" ovat sulaneet!
"Sanoisimpa melkein, että kaikkein kallein yhdistelmä"
Voi Haans raukka, ja suppeat ajatuksesi. Olen ajellut kuuden vuoden ajan kahdella ranskalaisella hyvin varustellulla autolla Kehä III:a päästä päähän. Voitko kertoa Suomesta tieosuuden, jota suolataan enemmän kuin tuota väylää? Minä ainakin voin kertoa, että autoissani ei ole ollut ensimmäistäkään suolasumusta aiheutunutta ongelmaa. Yhtään anturia ei ole mennyt, edes ABS-jarrujen rattaat eivät ole ruostuneet niin että olisi ongelmia tullut. Korit ovat kestäneet hyvin. Edellinen auto oli vuosimallia 1998 ja vaihdoin sen viime vuonna 2003-malliseen, joten eivät nämä autot ole uusia olleet.
Rouvalla on 2001-mallinen ranskalainen, ja hyvin sekin pelittää. Edes polttimoita ei ole mennyt kuin jokunen.
Kun merkin omaa palstaa lukee, huomaa että esiintyneet tyyppiviat ovat enemmänkin alustan puslien suunnalla. Mallin ainoat tyypilliset sähköviat liittyvät sytytyspuoliin, mutta en jaksa pitää niitä ylellisyysvarusteina...
Aikaisemmin minulla on ollut lukuisia Volkkareita, Opel ja Ford. Enemmän niissä on murheita ollut, ja olen jäänyt tiellekin monesti. Yhdestä Volkkarista meni mekaaninen bensiinipumppu. Jettasta meni vetoakselin nivel sekä kansipahvi. Moottorin öljyvuoto aiheutti laturille menevän johdon suojuksen sulamisen ja oikosulun vaaran. Astrasta meni akku (oma moka) ja kansipahvi. Siihen tuli mysteeriosähkövika, joka hävitti kaikki sähköt. Fordista meni takapyörän laakeri. Toisesta Polosta halkesi kaksi ajovaloumpiota ja yksi sumuvalo. Näihin saksalaisiin verrattuna ranskalaiset ovat olleet tosi laadukkaita.
Montakos ranskalaista Haansilla on ollut, vai perustuvatko mielikuvat siihen mitä kuulit hiekkalaatikolla 1970-luvulla? Vai siihen mitä suolikaksnelosessa provoillaan, em. hiekkalaatikkokeskusteluihin pohjautuen, vailla omakohtaista kokemusta.
Näitä palstoja kun lukee, ei voi välttyä ajatukselta että laajakaistat ovat todellakin levinneet läpi Suomenmaan. Näin pääkaupunkiseudulla asuvana jaksan aina vaan hämmästyä ahdasmielisiä kannanottoja, mustavalkoisuutta, syvään juurtuneita mielipiteitä...
Mitä lisävarusteisiin tulee, yhtään vikaa näihin ns. ylellisyysvarusteisiin ei ole vielä kohdalle sattunut. Ehkä Haansin hintaluokassa tilanne voi olla toinen.
Harmittaa vähän, että kaksi lisävarustetta puuttuu; autossani ei ole luistonestoa (tosin tuskin tarvitsisinkaan) ja vakionopeuden säädin puuttuu. Ehkä ne on jo seuraavassa autossa. Ja ehkä siinä on jo enemmän airbägejä kuin mitä nyt on (niitä on vain neljä).
Mukavia kilometrejä Haansille ja kaikille teille muillekin. Toivottavasti mielenrauhanne eivät häiriinny siitä että autoja kehitetään jatkuvasti mukavammiksi, vähemmän kuluttavammiksi, teknisesti edistyneemmiksi. Toivottavasti teille riittää vielä kauan mekaanisia vanhoja pelejä rassailtavaksi. Taitavat tosin kiristyvät päästörajat tehdä vanhojen mallien tekohengityksen kalliiksi, joten jossain vaiheessa joudutte nöyrymään ja hankkimaan uudemman mallin. Albea tai Logan kehiin, ja ei tarvitse kärsiä luksuksesta.
tuossa tekstissä väite, että autoja kehitetään vähemmän kuluttaviksi kuin vanhat.
Kovin on kehitys surkeasti epäonnistunut jos näin on. Nykyautot syövät poikkeuksetta enemmän polttoainetta kuin vaikkapa parikymmentä vuotta sitten tehdyt. Monta tahallaan tehtyä syytä tähän löytyy, mutta en viitsi niitä taas alkaa luettelemaan. Ja kaikki se kulutettu polttoaine muuttuu "saasteeksi", joten mitkäs autot ne saastuttaakaan? Öljy-yhtiöitten alullepanemat tyhjät ja perättömät väitteet ovat saaneet poliitikot ja aivottoman massan uskomaan mitä vain.
Näin se on ollut tuossa omassa saksalaisessa perheautossakin, erilaisia sähkövikoja 90% vioista vajaan 10v. ja 250 tkm aikana ja vika-alteimpia ovat olleet nuo auton "lisävarusteet tai paremmin varustellut osaset". Lisävarusteiden ainoa hyvä puoli hajotessa on että ne eivät ole katsastusvaateita, eli ne voi jättää korjaamatta, kun auton arvo on enää "käyttöarvo".
Multa hajos eilen Taunuksesta tartti ja nyt jo? Autohan saakuti vasta -74:nen, no vaihettiin hiilet ja matka jatkuu taas, koittakaa tehdä vm.1990 tai uudempiin...
Kyllä nuo startit ja laturit ovat pelanneet 300tkm, mutta kaiken maailman ajonestot välillä päättää, että nyt ei mennäkkään mihinkään ja muuten sitten kaiken maailman epämääräiset käyntihäiriöt, joista korjaamon ainoa kertomus on "ei oo vikakoodia".
Vanhoissa koslissa pystyi viat päättelemään yleensä oireiden mukaan, nyt ei.
"Vanhoissa koslissa pystyi viat päättelemään yleensä oireiden mukaan, nyt ei."
Autokartelli on tiivistänyt otettaan. Nyt 'arvostetaan' jälkimarkkinointiakin ja siitä lypsettävää katetta. Ts. sitä, ettei asiakas itse kykene muuhun kuin sullomaan virta-avaimen käynnistyslukkoon.