Mulla on todella huono tapa. Aina kun ihastun korviani myöten niin kuin nyt niin musta tulee puhelinterroristi.
Olen jo muutamat aikaisemmat suheenpoikaset pilanut sillä kun olen jatkuvasti viestittelemässä tai soittelemassa.
Se todellakin saa kundit perääntymään takavasemmalle.
Kyllä mä sen tajuan siinä vaiheessa kun jotain typerää taas näpyttelen, mutta sitten se huono omatunto pyyhkiytyy pois mielestä kun vaan todistelee itselleen, että tää on muka tärkeä viesti... ja paskat ole.
Niit liirumlaarumei ei tarvi näköjään pistää joka väliin.
No nyt tämän onkelmani kanssa kunnolla taisteltuani olen päätynyt radikaaleihin tekoihin.
Tapasin pari viikkoa sitten kivan kundin ja taas olen puskemassa päälle täyttä höyryä, mut nyt jotenkin sain itseäni niskasta kiinni enkä liioitellut niitä viestejä.
Salaisuus piili siinä, että mun piti poistaa kundin nimi ja numero mun kännystä.
Kaikki saapuneet, lähtevät ja lähetetyt viestit, kaikki soitetut, vastatut ja vastaamatta jääneet puhelut poistin. Varmistin moneen kertaan, että mistään en sitä numeroa saa.
Aion odottaa häneltä yhteyden ottoa ja vastaan hänelle sitä mukaan kun hän ensin laittaa viestiä tai soittaa.
Kyllä tää aika tukalaa on.
Odotan kokoajan viestiä ja sit ku piippaa eikä se olekaan hän niin petyn. Mut onneks mulla ei sitä numeroa ole, enkä sitä mistään saa.
Tulee ajatuksia, että mitä jos se odottaakin mun yhteydenottoa? Tai mitä jos siltä on luuri kadonnut, eikä sillä ole enää mun numeroa. Höh, mä oon hullu. Soittakaa valkotakkiset ;D
Olen jo muutamat aikaisemmat suheenpoikaset pilanut sillä kun olen jatkuvasti viestittelemässä tai soittelemassa.
Se todellakin saa kundit perääntymään takavasemmalle.
Kyllä mä sen tajuan siinä vaiheessa kun jotain typerää taas näpyttelen, mutta sitten se huono omatunto pyyhkiytyy pois mielestä kun vaan todistelee itselleen, että tää on muka tärkeä viesti... ja paskat ole.
Niit liirumlaarumei ei tarvi näköjään pistää joka väliin.
No nyt tämän onkelmani kanssa kunnolla taisteltuani olen päätynyt radikaaleihin tekoihin.
Tapasin pari viikkoa sitten kivan kundin ja taas olen puskemassa päälle täyttä höyryä, mut nyt jotenkin sain itseäni niskasta kiinni enkä liioitellut niitä viestejä.
Salaisuus piili siinä, että mun piti poistaa kundin nimi ja numero mun kännystä.
Kaikki saapuneet, lähtevät ja lähetetyt viestit, kaikki soitetut, vastatut ja vastaamatta jääneet puhelut poistin. Varmistin moneen kertaan, että mistään en sitä numeroa saa.
Aion odottaa häneltä yhteyden ottoa ja vastaan hänelle sitä mukaan kun hän ensin laittaa viestiä tai soittaa.
Kyllä tää aika tukalaa on.
Odotan kokoajan viestiä ja sit ku piippaa eikä se olekaan hän niin petyn. Mut onneks mulla ei sitä numeroa ole, enkä sitä mistään saa.
Tulee ajatuksia, että mitä jos se odottaakin mun yhteydenottoa? Tai mitä jos siltä on luuri kadonnut, eikä sillä ole enää mun numeroa. Höh, mä oon hullu. Soittakaa valkotakkiset ;D
Vastaukset 8
Vanhimmat
Todellakin huono tapa,tuolla menolla vaan pelotat kaikki kundit läheltäsi.Itse en ainakaan tykkäisi jos kundi soittelee jatkuvasti,kyl loppuu yhteydenpito lyhyeen.Sil vaan antaa itsestään epätoivoisen kuvan,ettei ole muuta elämää,eikä tekemistä.Ketään ei vois vähempää kiinnostaa.Itse en edes soittaisi kundille jota en ole kauan tuntenut,aloitteenteon jätän hänelle,jos ei sieltä mitään ala kuulua,niin tiedän,että hän ei ollut kiinnostunut.Eikä sitä numeroa niin vaan hukata,jos se tärkeä on,mutta ainahan sen vahingossa voi pudottaa.Sillekkään taas ei voi mitään.Kannattais rauhoittua.
Olen jo hyvinkin ;) aikuinen neiti ja viimeisin suhteenpoikanen puoleltani on kariutumassa siihen, että toinen haluaa jatkuvasti tavata ja soitella, tekstitellä yms. Ei millään jaksa sellaista, tulee tunne, että ihan kuin toinen jotenkin haluisi kontrolloida mun tekemisiäni, enkä kestä sellaista.Sitten myös tämä, että aletaan puhua niin pian rakkaudesta jne. en pysty mitenkään sanomaan rakastavani parin kuukauden tuntemisen perusteella. Tämmöisiä fiiliksiä voi siis nostattaa ylenmääräinen yhteydenpito. Vaikka tässä iässä kait pitäisi olla kiitollinen??, että joku ylipäätään katsoo meikäläiseen päinkään, mutta tulee vaan sellainen olo, että kohta on hilut nilkassa!
Aloittajalle tämä kaikki vain vinkkinä, että kannattaa pitää näpit irti siitä puhelimesta ja antaa toisellekin edes mahdollisuus ikävöidä ja kaivata, olet jo oikealla tiellä :)
Ei tällaisessa kontaktipakko-kuviossa ole kyse siitä, ettäkö aktiivisempi haluaisi kontrolloida toista vaan kysymys on siitä, että alitajuisella (lapsen tunnetasolla) tämä soittelija haluaa varmistaa, että se kumppani "on vielä olemassa minulle".
Aivan kuten pieni lapsi ensi askeleita ottaesaan palaa aina muutaman hetken/askeleen kulutta takaisin äidin helmaan vain varmistaakseen, että turvallinen ihminen on läsnä ja saatavilla tarvittaessa...
Tiedätkö mitä? Sitten kun se oikea tulee kohdalle, niin ei se häiriinny pätkääkään siitä, kuinka monta tuhatta viestiä sinä lähetät päivässä. Toisaalta, sitten kun se oikea tulee kohdalle, niin myös sinä älyät ottaa hänen tilanteensa huomioon, ja lähetät viestejä vain kun tiedät sen hänelle sopivan.
Jos siis tarpeesi on pakottava, eikä hän ilahtu viesteistäsi, niin luulenpa, ettei hän siis ole se oikea. Etsi toinen. Se oikea on siellä jossain.
juu ei kannata jatkuvasti laitella viestejä ja soitella sillä keinoin ihan vissiin karkottaa äijän ku äijän.tein ite nimittäin sen virheen ja se olikin sit siinä äijä hermostu ja lopetti surustelun siihen paikkaan.
tosiaankaan, häiritseekö viestisi vai ei! Jätä rauhaan sellaiset joita viestisi häiritsee, eivätkä vastaa viesteihin. Etsi se itsellesi sopivin, turhaa aikaa tuhlaat vain tuollaisella odottelulla.
Jos hän kerran tuntuu "siltä oikealta", niin miksi teet noin? Miksi poistit hänen numeronsa puhelimestasi? Miksei häneen saisi olla yhteydessä? Onko hän kieltänyt sinua olemasta yhteydessä häneen?! Jos on, niin ikävä sanoa, mutta et taida olla hänelle "se oikea" tai sitten hän seurustelee ja käyttää sinua vaan hyväksi, eli tapaamiset silloin kun hänelle sopii! Ei millään pahalla, mutta olet aika kelju, kun teet noin!
Miten luulet, että teidän suhde voi mihinkään edetä, jos ette ole toisiinne yhteydessä? Ja jos lasket asian vain miehen varaan, niin tulet pettymään! Miehet ovat lähtökohtaisesti sikoja ja eivät taatusti tule ottamaan sinuun yhteyttä! Kyllä se vaan niin on, että nykyaikana naisen tehtävä on hoitaa tuollaiset asiat, jos haluaa, että suhde toimii ja etenee.
Eli en tarkoita tätä millään kovin pahalla, mutta mielestäni olet mokannut aika pahasti! Kun tapaat seuraavan miehen, niin pidä edes hänestä kiinni! Muuten sinulle käy pian niin, että huomaat olevasi yli kolmekymppinen ja yksin!
Tsemppiä!
"Jos on, niin ikävä sanoa, mutta et taida olla hänelle "se oikea" tai sitten hän seurustelee ja käyttää sinua vaan hyväksi, eli tapaamiset silloin kun hänelle sopii! Ei millään pahalla, mutta olet aika kelju, kun teet noin! "
Ja taas asialla nimimerkki "minua pani naimisissa oleva mies useamman vuoden ajan, ja äitini ei hyväksy miestäni koska on tarpeeksi viisas tunnistaakseen hyväksikäyttäjän, itse en ole!" Itse et varmaan levittänyt jalkojasi silloin, kun äijälle sopi?
"Kyllä se vaan niin on, että nykyaikana naisen tehtävä on hoitaa tuollaiset asiat, jos haluaa, että suhde toimii ja etenee. "
Miten se oma suhteesi etenee? Muistaakseni mies yllättäen ilmoitti ettei enää koskaan halua kuulla susta mitään!
" Kun tapaat seuraavan miehen, niin pidä edes hänestä kiinni! Muuten sinulle käy pian niin, että huomaat olevasi yli kolmekymppinen ja yksin! "
Samat sulle. Tosin olet nelikymppinen ja yksin. Montako kuukautta tuohon merkkipäivään muuten on?