Mitä mä teen,taas se kävi..piti miehen kanssa viettää viikonloppu yhessä,lapsi hoidossa viikonlopun.Olin niin väsynyt lauantaina töiden jälkeen niin päätin nukkua ennen ku mies tulee.En sit herännyt miehen herättelyihin (minulla on raskas työ ja paljon uni velkaa).Mies sit päätti lähteä kaverinsa kanssa ryyppäämään.Ei edes jättänyt minulle lappua tai mitään missä kertoisi missä on..
Heräsin sit illalla ja ihmettelin missä mieheni on ja soitin hänelle niin oli kamalassa humalassa ja sanoi ettei halua puhua ku kumminkin tulee tappelu.menin sit takas nukkumaan mieli maassa..
Aamulla heräsin puoli kuusi niin miestä ei näy missään,soitin taas hänelle,oli helsinkgissä vaikka me asutaan vantaalla.Kysyin mitä tekee siellä ja kertoi että oli ajelulla,kysyin missä sen kaverit niin oli kuulemma jättänyt hänet ostamaan kahvia ja lähteneet ajelemaan.Kysyin suoraan että onko hän pettämässä mua mutta vastasi että jos niin haluat,jatkoin kysymystä että haluaako olla enää minun kanssani ja kysyin myös mikä on tärkeintä hänelle,vastasi että lapsemme.Hän sit mielestäni puhui siihen malliin että ei halua enää jatkaa suhdettamme.
Kello on nyt noin seitsemän ja hän kolusi kotiin ja meni nukkumaan..kysyin taas missä oli ollut niin vastasi että helsingissä ja jotain raivosi minulle että haluaa nukkua...
Kertokaa minulle mitä pitäisi tehdä,jos eroamme joudun lopettaan työt koska en saa lasta hoitoon niin pitkäksi aikaa yms...
Olo on nii surkea koska tää ei ole ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu..näin on käynyt valitettavasn usein!!!
Heräsin sit illalla ja ihmettelin missä mieheni on ja soitin hänelle niin oli kamalassa humalassa ja sanoi ettei halua puhua ku kumminkin tulee tappelu.menin sit takas nukkumaan mieli maassa..
Aamulla heräsin puoli kuusi niin miestä ei näy missään,soitin taas hänelle,oli helsinkgissä vaikka me asutaan vantaalla.Kysyin mitä tekee siellä ja kertoi että oli ajelulla,kysyin missä sen kaverit niin oli kuulemma jättänyt hänet ostamaan kahvia ja lähteneet ajelemaan.Kysyin suoraan että onko hän pettämässä mua mutta vastasi että jos niin haluat,jatkoin kysymystä että haluaako olla enää minun kanssani ja kysyin myös mikä on tärkeintä hänelle,vastasi että lapsemme.Hän sit mielestäni puhui siihen malliin että ei halua enää jatkaa suhdettamme.
Kello on nyt noin seitsemän ja hän kolusi kotiin ja meni nukkumaan..kysyin taas missä oli ollut niin vastasi että helsingissä ja jotain raivosi minulle että haluaa nukkua...
Kertokaa minulle mitä pitäisi tehdä,jos eroamme joudun lopettaan työt koska en saa lasta hoitoon niin pitkäksi aikaa yms...
Olo on nii surkea koska tää ei ole ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu..näin on käynyt valitettavasn usein!!!
Vastaukset 19
Vanhimmat
heivaa äijä pellolle sika mikä sika
ei ole niin helppoo,yhteinen lapsi ja talous..joudun sit lopettamaan duunin nykyisessä paikassa kun en saa muksua niihin aikoihin hoitoon ja joutuis olemaan niin pitkän aikaa hoidossa....mies yleensä vienyt ja tuonut kun sillä säännöllinen duuni aika...
Ensiksi anna sen miehen selvittää päänsä ja jutelkaa sitten. En usko että hän on sinua pettänyt, koska käyttäytyisi varmaan ihan eri tavalla, salaillen, mielistellen.. Hän oli ilmeisesti loukkaantunut siitä, että et herännytkään teidän yhteiseen illan viettoon ja halusi loukata sua takaisin.
Jos teille nyt sit ero tulee, mitä epäilen niin miksi et saisi enää lastasi hoitoon? Kyllä miehesi silti isä on, olette sitten yhdessä tai ette.
Sit tuli mieleen sellainenkin ajatus, että onko mitään mahdollisuutta että voisit vaihtaa työsi kevyempään vai pidätkö nykyisestä työstäsi?
Teidän todella täytyy jutella, siis jutella ei syytellä eikä huutaa.
Uskon että selviätte tästä. Mieti valmiiksi omalta osaltasi miten olisit valmis tulemaan vastaa, että teidän suhde toimisi taas paremmin.
töistä en haluis luopua kun olen vasta aloittanut siellä..mies on jo kerran seitsemän vuoden suhteessa pettänyt mua ja oli ihan samanlainen..
Tutkin mieheni puhelinta ja oli poistanut kaikki puhelu tiedöt mikä vahvistaa epäilystäni pettämisestä.Ja sieltä löytyi joku outo numero.
En usko että oli pettynyt siihen,ainakin niin puhelimessa ilmoitti että oli jo suunntitellut pitkään tätä ryyppyreissua,unohti vain kertoa minulle siitä!!
Olen tullut jo niin paljon miestäni vastaan että enää en tule,elätän miehen,maksan kaikki laskut paitsi hänen puhelinlaskuaan ku hänellä ei rahat mukamas riitä!!!
En haluisi erota lapsen takia koska haluisin että olisimme perhe mutta en halua sitäkään että tapellaan kokoajan ja kokoajan että tämmöistä tapahtuisi....
Mua ei ees kiinnosta nyt jutella sen kanssa vaikka oliskin hereillä....mä lähen nyt kaverin luokse että saisin muuta mietittävää ja tuun sit kotiin siivoamaan ja laittamaan ruokaa ja oottamaan että muksu tulee kotiin....
Kun sulle ei käy nuo jo esitetyt hyvät ratkaisut tilanteeseesi, niin minulta saat ohjeen, joka nousee suoraan vastauksistasi.
Sinun pitää tehdä nyt näin:
Lähdet nyt kaverin luokse, jotta saat muuta ajateltavaa. Et ees juttele miehesi kanssa.
Tulet sitten kotiin siivoamaan ja laittamaan ruokaa, ja odottelet että muksu tulee kotiin.
Uskot kaikki sen selitykset, vahtaat puhelimen, käyt duunissa ja niin edelleen. Töistä ei tarvi luopua eikä epäluuloja herättävästä miehestä.
Sydämeen jos sattuu, niin voi ajatella, että se on vaan tunne, mitä tästä. Periaatteessa sydän tekee moitteetta työtään, pumppaa verta elimistöön,sen puoleen sulla tuskin mitään hätää on; sattumisen tunteet tässä kohtaa voi pyyhkäistä menemään ihan kuin pyyhkäiset menemään elämäsi.
no en kyllä haluis olla mikään ovimatto mille voi tehdä ihan mitä vaan...
joskus on tehtävä ratkaisu mutta en tiiä mitä...nyt on olo semmoinen että jos mies olis hereillä niin ei hyvä seurais...
no mä nyt tässä mietiskelen ja tuumailen niin eiköhän se siitä...
toivottavasti muksu ei tule kotiin enne kuin ollaan saatu asiat selvitettyäää
Aina elämä ei ole relua!!
Jos sulla koko parisuhde kulminoituu siihen, onko miehesi käynyt vieraalla lootalla vai ei, niin kait sulle riittää vastaus että ei, jos se sen sanoo.
Mä varmaan olen jo liian vanha miettimään asioita pelkästeen sen kannalta, ettei jostakin halua luopua, tai että mitä paskaa jaksaa ottaa mieheltä vastaan. Mun mielestä parisuhde on sitä, että vapaaehtoisesti kumpikin haluaa tehdä toiselle niinkuin itselleen toivoo tehtävän. Jollekin toiselle se tietysti on jotain muuta, just sen miettimistä minkä paskan on valmis sietämään ettei joudu kohtaamaan esimerkiksi yksinhuoltajuutta, tai vaihtamaan työpaikkaa, tai jättämään lastaan, tai mitä tahansa muutosta. Ollaan valmiit hyväksymään mieheltä ihan millaista käytöstä tahansa, kunhan se vaan ei ole käynyt panemassa jota kuta toista.
Heh.. oikeasti mä olen tavannut sellaisenkin ukkomiehen, jonka mielestä se ei ollut pettämässä vaimoaan, vaikka mä olisin istunut sen naamalla nuoltavana, tai jos mä olisin ottanut siltä suihin. Sen mielestä pettämistä olisi ollut vain varsinainen yhdyntä. Tuolla uskolla sekin jannu sanoo ja vakuuttaa vaimolleen, ettei ole pettänyt, ei ole käynyt panemassa ketään. Ja vaimo saa uskoa siihen tai ei, ja sitä kovemmin uskoo, mitä vähemmin haluaa minkään muuttuvan, edes sen elämän mistä pitää jollain palstalla ruikuttaa.
Ihan samoin sulle.
Jos sä et halua muuta kuin tietää, oletko sä tullut petetyksi fyysisesti, niin usko mitä miehesi sanoo.
Jos sä voit katsella asiaa niin, että kohtelu, josta sä olet tuossa kertonu,on mieheltä hyväksyttävää, niin anna palaa vaan, jatka vaan,rakasta, kuka sitä kieltää.
Kärsiäkin saat, kuka siihenkään puuttuu; suomi24n keskustelupalstalla itkemällä jaksaa varmaan moni muukin nainen paskaa elämää jonkun paskan miehen rinnalla. Mutta niinhän sen vissiin pitää ollakin:parempi huonossa seurasa kuin yksin.
"mies on jo kerran seitsemän vuoden suhteessa pettänyt mua ja oli ihan samanlainen..
Tutkin mieheni puhelinta ja oli poistanut kaikki puhelu tiedöt mikä vahvistaa epäilystäni pettämisestä.Ja sieltä löytyi joku outo numero. "
No voi ******. Ota nyt itseäsi niskasta kiinni. Et sinä tuon kummempia todisteita enää tarvitse.
Minä heittäisin naiseni pihalle jo pelkästään siitä että se katoaa noin vain teille tietymättömille eikä tule kotia. Kerran tuli kotiin vasta kuudelta niin sanoin suoraan että seuraavan kerran kun tulet tähän aikaan niin ei kannata mennä nukkumaan, vaan voit alkaa suoraan pakkailemaan kamojasi. Ja niinhän siinä kävi että tuossa vuosi sitten piti akka heittää pihalle. Sillä minuutilla kun löysin tarvittavat todisteet niin soitin eukolle, karjuin puhelimeen että meidän suhde on ohi ja löin luurin kiinni. Ajoin sen muutamaksi päiväksi kavereidensa tykö, mutta pakkohan meidän oli mahtua saman katon alle kun yhdessä asuttiin. Pakotin sen kuitenkin makkarista olkkarin sohvalle nukkumaan.
Miehenä olona on kyllä se hyvä puoli, että tällaisissa tilanteissa voi tosiaan ihan kirjaimellisesti heittää eukon ulos omasta kämpästä jos se ei meinaa muuten lähteä. No eipä itse tarvinnut fyysisesti uhkailla, sen verran kovan henkisen yliotteen petturiavokista sain jo pelkästään siksi että se häpesi tekoaan. Mutta jos se ei olisi vapaaehtoisesti tehnyt niin kuin vaadin (ei käytä minun autoa tai pyörää, häipyy vittuun meidän kämpästä heti kun pääsee, sovitteleva asenne agressiivisuuden ja vastaanväittämisen sijasta), niin sitten se olisi niskasta talutettu ovelle ja ulos asti.
"Olen tullut jo niin paljon miestäni vastaan että enää en tule,elätän miehen,maksan kaikki laskut paitsi hänen puhelinlaskuaan ku hänellä ei rahat mukamas riitä!!! "
Ihan täyttä paskapuhetta. Nyt otat heti itseäsi niskasta kiinni ja heivaat äijän pihalle.
Tarina kuulosti niin tutulta, että nousi muutaman vuoden takaiset muistot pintaan. Kuinka monena yönä valvoinkaan raskaana ja sitten vauvan kanssa soitellen miehen kännykkään ja odotellen koska ovi rapsahtaa. Selityksiä puhelinnumeroille ja baarikuiteille löytyi mitä uskomattomimpia, olisi pitänyt kirjoittaa ylös, niin niistä saisi nyt makeat naurut, silloin ei kyllä naurattanut yhtään. Minullekin yksin jääminen pienen lapsen kanssa oli iso kynnys, sen takia katselinkin sitä touhua 3 vuotta. Mutta kun tein eropäätöksen ja muutin, oli olo niin helpottunut, ettei sitä voi kuvailla. Vaikka olinkin yksin, niin ei tarvinnut kenenkään menemisistä ja tulemisista murehtia. Työ- ja raha-asioilla on aina tapana järjestyä,mutta jos vedät itsesi piippuun huonossa parisuhteessa, niin siitä ei ole aina niin helppoa nousta, varsinkin kun on lapsi huollettavana. Ja vaikka on ihanteellista että lapsella on ehjä perhe, niin minun mielestä on parempi kuitenkin että on 2 onnellista kotia kun 1 jossa riidellään ja on ahdistava tunnelma. Voimia sinulle päätöksenteossa, luota siihen että kaikki muuttuu hyväks ja että maailmassa on miehiä joihin voi luottaa. Oikeasti.
Ihan tulee paha olo, kun ajattelen tilannettasi! Tuntuu varmasti todella kamalalta! En voi käsittää miestäsi!
Itsekin olen aika kamalassa tilanteessa. Elin ihanassa suhteessa, mutta sitten vajaa pari viikkoa sitten tuli synkkiä pilviä aurinkoiselle taivaalle. Ensin löytyi käytetty kondomi roskiksesta ja sitten kun kävin muutama päivä myöhemmin kaupassa, niin mies oli häipynyt tavaroineen sinä aikana. En ole oikein saanut yhteyttä mieheeni, enkä ole keksinyt mitään järkevää syytä, miksi näin kävi.
Eli yritän sanoa, että älä syytä itseäsi. Kaikki on miehesi vikaa, sen valehtelevan KERBEROS-PUKIN! Eikö miehesi ole päivisin töissä, jos kerran SINÄ joudut lopettamaan työt, kun et saa lastasi päivähoitoon?! Mikä RETKU mieheksi, pistää oikein vihaksi ajatella moista HULTTIOMULKKUA!!!
Vaikka nyt käynkin kuumana, niin sellaisen vihjeen voin antaa, että älä lopeta töitäsi! Hae kunnallista päivähoitopaikkaa, niin minä tekisin, jos minulla olisi lapsia. Sen verran on tullut jo näistäkin asioista otettua selvää, siis siltä varalta, että olen jonain päivänä itseki ÄITI, että kunnilla on velvollisuus antaa päivähoitopaikka, siis ihan lainmukaan! Eli potkaise se RETKU pellolle ja ala elämään itsellesi ja tietenkin lapsellesi. Alkuun ero satuttaa, mutta sitten taas se kipu vähenee. Ystävät ovat tärkeitä, onko sinulla ystäviä?!
Tsemppiä!
" Kaikki on miehesi vikaa, sen valehtelevan KERBEROS-PUKIN!"
Oletkos katkera oltuasi vuosia työttömän sudanilaisen miehen panopuuna? Älä suotta, teitä on kyllä useampi! Sama jätkä kun on pannut varmaan useampaakin kevytkenkäistä bimboa. Kevytkenkäisiä bimboja, jotka kyllä ilolla levittivät jalkansa vaikka tiesivät miehen olevan naimisissa. Uskollisuus kunniaan, vai mitä, raakkuva sydän? Niin ja sinähän tosiaan olet suositellut pettämistä, jos siitä ei kerro niin kumppani ei saa koskaan tietää, onneksi sinä et koskaan sortuisi valehtelemaan.
Ensinnäkin, on uskomatonta, miten jaksat mollata miestäni! Mitä pahaa hän on sinulle tehnyt? Aion kyllä kertoa hänelle sinusta, kun seuraavaksi tapaamme. Taatusti hän näyttää sinulle, että mitä kuuluu ja kuka käskee! Olet RUOKOTON!!
Toisekseen, mieheni ei edelleenkään ole SUDANISTA!!! Sinulla ei taida älykkyysosamäärä olla ihan huipussaan, kun et ymmärrä asiaa?!! HOMO!!!???
Ja toisekseen, en minä ole kenenkään miestä VARASTANUT!!! USKO JO!!! Mies itse halusi tutustua minuun, koska eli onnettomassa kulissiavioliitossa, jossa ei ollut lämpöä ja rakkautta! Mies vain odotti sopivaa hetkeä erotakseen siitä ikävästä naisesta, muijasta!
Ulkona on sen verran ihana auringonpaiste, että toivon sinunkin saavan sitä hieman siipien alle. Ehkä yltiönegatiivinen asenteesi hieman paranisi, etkä olisi niin katkera koko maailmalle! Ei Maailma ole SINUA VASTAAN, rakas Peter! Enkä nyt tarkoita tuolla sitä, että rakastaisin kaltaistaistasi VATIPÄÄTÄ, vaan sitä, että toivon sinulle vain hyvää ja tsemppiä!!!
Soita sosiaalitoimistoon ja kerro tilanne, siellä on ihmisiä, jotka auttaa näissä tapauksissa. Jos vaikka miehes pääsis "hoitoon" tai eron tullessa saisit vuorohoitokodista lapselle paikan. Ja itselles apua jaksamiseen.
lapseni siis on tällä hetkellä tarhassa ja mieheni ehkä entinen semmoinen on kanssa töissä.
Teen vaan työkseni niin pitkää päivää,keskiverto päivä on noin 10 tuntia.Lähdean aamulla aikaisin töihin,tänäänkin klo 03.00.
En haluaisi että lapseni joutuu olemaan niin pitkään tarhassa ja en halua toista herätellä kahden aikaan yöllä että lähdetään tarhaan,se ei ole lapsen elämää!!!
Yritin jutella eilen mieheni kanssa mutta ei osannut sanoa juuta eikä jaata tekemisilleen,Sanoin sille että sillä on tää päivä aikaa miettiä mulle vastauksia ja ei kelpaa vastaukseksi en tiedä...
Rakkaus on niin kova toista kohtaan...Ja elämäni vaikeutuu niin paljon eron myötä...Sitä en haluaisi!!
Lasta ei herätetä kahdelta vaan se viedään illalla tarhaan yöksi. Valtaosan hoitoajasta taitaisi lapsi nukkua, jos olet töissä esim. 04-14. Ja äitinä se on kova paikka mutta lapselle ei kovinkaan ihmeellistä nukkua tarhassa yö. Jos asut pienellä paikkakunnalla, eikä varsinaista päiväkotia ole, jossa yön voisi viettää, varmaankin järjestyy joko hoitaja kotiin tai esim. perhepäivähoitaja joka suostuu ottamaan. Kunta on velvollinen järjestämään lapsellesi hoitopaikan. Ja ainahan voi hakea toista työtä, jos nykyinen ei elämäntilanteeseen sovi.
joo yritettiin jutella mutta ei siitä tullut mitään.sanoin sit että parempi sit varmaan erota..nyt mietin miten sanoa ja kertoa lapse,
lle asiasta!!??????
No onneks mies siis entinen katsoo lasta ku huomenna menee myöhään töissä...
Kyllä tiedän että on 24h tarhoja mutta se on minulle niin iso kynnys laittaa lapsi sinne ja koska lapsella on ihana tarha paikka nytten.
Kysyn huomenna töissä että onko mahdollista tehdä jotain työvuorojen suhyeen...en haluaisi lopettaa tuolla titä koska on mukava ja hyvä palkkainen työ ja olen juuri siellä aloittanut...
Mies kuulemma vieläkin välittää minusta mutta ei se mun mielestä ole välittämistä jos ei ole valmis yrittämään...
Olen ihan sekaisin,pää on niin jumissa ku on niin paljon ajatuksia...toivottavasti tää hellittää jossain vaiheessa tästä...
Isoin pelkoni on miten lapseni suhtautuu tähän koska isä on aina ollut tärkeä hänelle....
niin tuntuu tutulta tuo tilanne. meillä ei kyllä lapsia ole. Oma kihlattuni oli parhaimmillaan kolmekin päivää reisun päällä.välillä oli puhelin kiinni ja välillä ei. Sittenkun hänen kavereilleen soitin ja raivosin ja tenttasin,että missä ukkoni on, sain vain epämääräsiä muminoita vastaukseksi.
Mikään ei ole kamalampi tunne kun herätä aamulla kahdeksalta ja huomata että ei se kulta siinä vieressä olekkaan. Se saa itkun,raivon ja naurun partaalle. Itse olen niin sinisilmäinen jollakin tapaa,että vieläkin samassa suhteessa olen. Ukkoni menot ovat kyllä vähentyneet, että enään ei olla kolmea päivää ryyppy reissuilla.tai jos ollaan,ni saatetaan tulla kotiin nukkumaan. Ei tämäkään mitään herkkua ole. Ja selvinpäin ukkoni on kuin eri ihminen. Ei käy mielessäkään,että voisi olla yötä pois kotoa.
olen itse vaan huomannut, että nämä "viikonloppureissut" luonnollisesti painavat mieltäni myös viikolla ja rähjään ukolleni. Ja tätähän hän ei pysty ymmärtämään. Hän ajattelee,että kun on kerran anteeksi pyydetty, ni thats it.asia unohdettu. Mutta perkule, eihän se asia niin mene.
huh,kun helpotti että pääsi purkamaan. Toivotan sinulle paljon niin sanotusti "munaa" ja asioiden punnitsemista vaakakupeissa. Mutta muista ajatella myös itseäsi lapsesi ohessa.
kiitos ja kumarrus.
nyt ku on kulunut pikkaisen aikaa erosta niin on jotenkin helpottunut olo,itku on herkässä mutta silti niin ihana olo...
Muksukin on jotenkin rauhallisempi..ja ihanaa ku ei ole kokoajan jotain tappelua tai kinastelua....ehkä tää oli viisain päätös..
ehkä tää elämä lähtee tästä sit eteenpäin rullaamaan pikku hiljaa....
Kiitos kaikille kannustuksesta!!!!
ja elämä jatkuu,on niin ihanaa...saa olla jos haluaa...saa nukkua jos haluaa....lapseni kanssa on niin ihanaa,tehdään mitä halutaan ja koska halutaan...
ja huomenna baariin ekan kerran eron jälkeen,pikkaisen jännittää....Löytyyköhän sielt ketään hellijää.... =)
jatkoja kaikille ja kiitos tuesta!!!