Voiko elatusapua joutua maksamaan takautuvasti? Esim. on asuttu erillään 3 kk ja tänään tulee elatusavusta päätös. Miten paljon suurinpiirtein joutuu maksamaan kahdesta lapsesta kun bruttotuloni ovat 1650€? Toisen osapuolen tulot ovat 1750€.
Elatusapu
Täysin epätietoinen
272578
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
tulee maksettavaksi siitä päivästä kun olet viralisesti muuttanut yhteisestä asunnosta.
Elatusapu on vähintään sen minimin, johon voit hakea kunnalta tukea tuloihin perustuen.
Kirjoitit:
'Elatusapu on vähintään sen minimin, johon voit hakea kunnalta tukea tuloihin perustuen.'
Mitä tämä tarkoittaa???
Ja minimi on muuten nolla euroa.
Jos elatusvelvollinen ei kykene (tai halua) maksaa elatusmaksuja. Maksaa kunta elatustukea, joka lienee tällä hetkellä jotain 130€/lapsi/kk.
Ne kyllä sitten menevät elatusvelolliselta perintään, jos ja kun maksukykyä löytyy...
Jos etävanhempi on aidosti varaton, hän voi saada vapautuksen (yleensä määräaikainen), eikä niitä "ruokkoja" peritä häneltä.
Jos sitten vain jättää maksamatta vahvistetut elarit, perintään menee ja kunta maksaa sen ajan ko. minimin lähivanhemmalle.
Että sinä M36 aina vaan viitsit antaa näitä "tarkentavia kommenttejasi". Eipä siinä mitään - useinmiten ne ovat asiallisia ja korjaaviakin.
Mutta: luepa tätä edellä annettua vastausta, sitä jota olet `tarkentanut`. Siellä lukee, että JOS JA KUN maksukykyä löytyy, niin sitten menevät maksamattomat elatusmaksut perintään. Eli tämä sinun "tarkennuksesi" oli täysin tarpeeton.
Luin... ja luin pariinkin kertaan... kunnes huomasin että nimimerkki kenttään pistetty tekstiä jonka olisi pitänyt olla jossain aivan muualla.... ja jos olisi ollut, en olisi tarkentanut.
joku idiootti tämä m36. Hoito kesken tai alaikäinen.
mielipiteesi, mutta minusta on vaikuttanut koko ajan siltä, että M36 antaa ihan asiantuntevia neuvoja näistä laki- ja sen sovelluspuolesta. Minusta on pelkästään hyvä, että joku viitsii harrastuksekseen tehdä tämmöistäkin vapaaehtoistyötä.
Muissa teksteissä näkyy liian paljon epämääräisyyksiä ja epätäsmällisyyksiä, joista joku voi saada itselleen jopa harhaanjohtavia tietoja. Toiset osaa lukea ja tulkita tekstejä laajemmin, toiset taas pelkkien omien tapaustensa valossa.
... kylläpä nyt pahoitin mieleni, ja masennukseen vaivuin *oih ja voih*
:->
ja kirjoittajien älykkyyden arvostelu sikseen.
mainitun kirjoittajan egossa on kai jotain paikkaamista kun yrittää kompensoida haukkumalla muita tyhmiksi. ei sen juttuja niin vakavasti tule otettua - edes vakaviksi tarkoitettuina neuvoina. kas kun ei ole lakipalstalla neuvomassa, vai olisko siellä liikaa oikeita asiantuntijoita :-/ hmm.
Miten niin JOUTUU maksamaan? Etkö todellakaan halua turvata lapsillesi kohtuullista toimeentuloa? Etkö halua olla enää isänä/äitiän? Se on kuule elinikäinen sitoumus se vanhemmuus, ei se pääty avio-/avoeroon.
Kyllä silloin voi puhua joutumisesta, kun toinen on valehtelemalla ja asioita vääristelemällä saanut kasvatettua elatusavun määrän kohtuuttoman suureksi. Äidin tuntien pelkään, ei vaan tiedän, että ne rahat eivät koidu lasteni eduksi siinä määrin kuin pitäisi.
Kyllä se on joutumista. Puoliso halusi avioeron, oli löytänyt "paremman". Hyvässä vaiheessa, kun itse makasin sairaalassa enkä voinut tehdä muut akuin toivoa selviytyväni. Lapset tietenkin puolisolle, koska en voinut siinä tilassa hoitaa edes itseäni. Myös viranomaiset oli samaa mieltä. Mulle kuitenkin naksahti elatusmaksut heti kun pääsin töihin. Tosin siihen meni puolitoista vuotta.
Lasten pärjääminen? Puolison tuloilla olisi elättänyt useammankin lapsen. Ja niin hän tekikin. Sen uuden "paremman" lapset muutti samaan kommuuniin. Lapset on itse mulle kertoneet miten heillä on kaikenlaista kivaa. Uusi puolisokin kun on hieman varakkaampia. Olisin minäkin, jollei sairaus olisi vienyt terveyttä ja mahdollisuutta tehdä sitä työtä jota ennen tein. Onneksi minulle kuitenkin järjestyi muita tehtäviä yrityksessä. Onneksi edes tapaan lapsia joka toinen viikonloppu. Minun elatusapuni on eksälle hyttysen paska sen tuloissa. Hyvinhän tuo pärjäs 1,5 vuotta kun en maksanut elatusapua. Hänen ei tarvinnut hakea mistään korvikettakaan. Niin että silkkaa vittuilua se elatusapu on. Mielummin ottaisin lapset kokonaan, nyt kun olen taas sen verran terve että voin heitä hoitaa. Eksä ei suostu.
Ymmärrän erittäin hyvin vaikean tilanteesi ja katkeruutesikin. Mutta se ei edelleenkään mitenkään vähennä sinun vanhemmuuttasi.
Et ole lakannut olemasta isä eikä elatusvelvollisuutesi ole mihinkään hävinnyt. Sitä velvolisuutta ei poista edes se, että lasten äiti on varakas. Mitä siitä, jos lapsilla "on kaikkea" ja rahaa on käytössä paljon? Vai haluatko lasten aikuisina tajuavan, että et ole MILLÄÄN TAVALLA osallistunut heidän kasvatukseensa ja elatukseensa?
Toisaalta, joskus todella on niin, että ex-puolisot tahallaan haluavat satuttaa ja kiusata toista ja näyttää, että "täällä pyyhkii hyvin" - ainakin ulkoisesti.
Sellaiset ihmiset ovat mielestäni epäempaattisia, kylmiä ja tunteettomia. Kyvyttömiä näkemään toisen ihmisen tilannetta ja jättää elatusmaksuja vaatimatta jos ja kun se on kohtuutonta inhimilliseltä kannalta katsoen.
Eli sen puoleen lienet onnellinen, että ex-vaimostasi eroon pääsit? Maksa elarit vaikka siitä riemusta :)
Kyllä olen todellakin onnellinen että pääsen siitä naisesta eroon. Hirvittää vaan ajatella, että miten tämä ihminen saa teoillaan aiheutettua vahinkoa lapsilleni. Hän kun on täysin itsekeskeinen ero-asiassa, eikä ajattele lainkaan lasten parasta, vaan ja ainoastaan itseään. Monta unetonta yötä on vielä edessä lasteni puolesta murehtiessani.
En ole lakannut olemasta isä kun en koskaan ole ollutkaan. Tietääkseni kenenkään ei tarvitse maksaa "ilosta päästä eroon eksästä"?? Elatusavulle pitäisi olla järkevä tarkoitus. Nyt sillä ei ole, eikä minulla ole mahdollisuutta (paitsi oikeusteitse) hakea lasten lähivanhemmuutta. Siitä ilosta voisin jopa olla ottamatta eksältä rahaa, jos vain saisin lapset.
vastata ja kommentoida, kun olen huomannut, että lastensa etävanhemmaksi jäävillä isillä on niin suuri suru ja huoli lapsistaan ja näille maksettujen elatusmaksujen kohtalosta.
Erosin exästäni vuosi sitten ja pääsimme kohtalaisen hyvin sopuun kaikista yksityiskohdista. Ex-mies piti ehdottomana vaatimuksenaan, että ryhtyy teini-ikäisen lapsemme lähihuoltajaksi. Minulle se oli suuri kynnys ylittää, kun tiesin miehen tavan tehdä työtään pitkillä työpäivillä ja runsailla työmatkoilla plus päälle vielä kaikki sosiaaliset vapaa-ajan riennot työn tiimoilta. Lisänä oli vielä huoleni isän ajan riittämisestä koululaiselle, kun kuvioissa oli jo eron aikoihin uusi naisystävä. No, suostuin lopulta isän ehdotukseen, kun hän erikseen vielä kertoi ilmoittaneensa töissä, että ryhtyy yh-isäksi ja työhön panostaminen vähenee.
No, pari ensimmäistä kuukautta meni suht hyvin ja tapasin lastani etävanhempana säännöllisesti muutaman kerran viikossa hänen tullessaan luokseni. Siitä ne kerrat ja yöpymiset sitten lisääntyivät lisääntymistään. Otin asian lapseni kanssa puheeksi ja hän kertoi, ettei viihdy kotonaan, koska siellä ei ole koskaan ketään. Isä oli siis jatkuvasti omissa menossa ja harvoin edes öitä kotona. Lapsi alkoi kysellä minulta, että miksi isä yleensä halusi hänet kanssaan asumaan, kun ei ole edes kiinnostunut hänestä. En oikein osannut vastata, kun en itsekään ymmärrä. Tässä miehellä olisi siis ollut tuhannen taalan paikka näyttää kuinka myös mies pärjää yh-isänä.
Kaiken huippuna tämä hyvätuloinen isä oli sanonut lapselleen, että tuntee olevansa pelkkä talouskukkaro lapsen pyytäessä siirtämään rahaa tililleen pakollisiin menoihinsa. Raha-asiat ovatkin kuulemma nykyään ainoita asioita, joista he keskustelevat. Mies moittii lasta, kun tämä ei ole paikalla juuri silloin harvoin kuin isä sattuu näyttäytymään yhteisessä osoitteessa. Lapsi pitää kotia siistinä, silittää isänsä paitoja, käy kaupassa ja kärsii siitä kun ei ole yhdessäoloa, ei perheen tuntua eikä kiinnostusta nuoren tekemisiin.
Olenkin alkanut ajatella, että oliko tämä exältä joku maineenkirkastustemppu, ettei näyttäisi ulkopuoliselle niin pahalta pettäminen ja avioero. Yh-isänä on mahdollista saada ihastusta ja jonkunlaisen sädekehän päänsä päälle ilman, että sen eteen tekisi mitään todellista. Ikinä en olisi tähän suostunut, jos olisin tiennyt miten tässä lopulta käy. Onneksi lapseni on jo niin iso, että saa jo päättää missä haluaa asua ja elämäänsä elää. Minun kotini ovet ovat hänelle aina avoinna ja olen siellä myös paikalla.
Periaatehan on tämä:
Lasketaan lapsen elatuksen tarve... yleensä luokkaa 350 - 450 EUR/kk/lapsi.
Siitä vähennetään lapsilisä.
Lopun vanhemmat jakavat maksukykyjensä suhteessa. Useimmissa tapauksissa nettotulot antavat jokseenkin oikean "suhdeluvun" (ei siis bruttotulot).
Elareiden määrää laskettaessa suositus on, että myös vkl. tapaamiset vaikuttaisivat niihin alentavasti... hieman. Jos kyseessä sitten "vuoroviikottelu", voidaan elarit sopia vaikka nollaksi.... mutta teillä tuskin tämä tilanne.
Arvaisin, että noilla tuloilla elarit olisivat noin 140 EUR/kk/lapsi. Käräjille ei kannata kympin tai edes parinkaan takia mennä.... laiha sopu lihavaa riitaa parempi. Mutta jos aivan kohtuuttomia vaaditaan, niin käräjäoikeuden tuomari vasta voi "määrätä" elareiden määrän.
Kyllä, ne voidaan vaatia takautuvasti maksettavaksi.
Mitenkähän meillä, kun mies tienaa 3000 euroa kk ja nettona vähän päälle 2000. Itse olen ollut kotiäitinä ja tulot 0 euroa. Pelottaa kuinka tässä kaikki käy. Töitä olen jo hakenut, mutta ei ole vielä tärpännyt. Sosiaalitoimistoon sitä ainakin pitää mennä jne.
Näiden lukujen ym. miettiminen antaa silti voimia jaksaa eron alkukynnyksellä, kun on jotain konkreettista mitä pähkäillä.
Onko jollakulla muulla ollut vastaavaa tilannetta, että tulot ovat olleet toisella tosi isot ja toisella minimaaliset tai ei ollenkaan?
... no onneksi tässä maassa kenenkään "tulot" eivät ole 0 EUR/kk, jos asuu yksin lastensa kanssa.
Ellet ole töissä, saat vähintään työmarkkinatukea ... sitten saat asumistukea ... ja tarvittaessa toimeentulotukea ... jne.
Töitä kun hakee niin voi jopa saadakin paikan, vaikkei heti huomenna tärppäisikään. Luovuttaa ei pidä.
Noh, muodostuu tulosi sitten miten tahansa, ne edustavat sinun maksukykyäsi jolla voit osallistua lapsesi elatukseen. Tietenkin suhteellisen paljon pienemmällä osuudella kuin lapsen etävanhempi.
Jos nyt tuohon summaan tilanteessanne jotain pitäisi "heittää", niin elarit voisivat olla luokkaa 150 - 180 EUR/kk/lapsi, mutta muuttuu tietenkin KUN saat työpaikan ja maksukykysi parantuu. Työttömyyden perusteella usein tehdäänkin määräaikainen elatussopimus, joka sitten tarkistetaan aikanaan.
Saanko kysyä, että miten tulee päätös? Kävimem lastenvalvojalla ja allekirjoitimme sopimukset, se oli siinä. Oletteko hakeneet oikeudelta päätöstä?
Oikeus voinee päättää maksuista takautuvasti.
Meillä meni niin, että kävimme lastenvalvojalla ja hän kysyi, että mistä asti sopimus on voimassa, ei kuulema voi tehdä takautuvasti. Puoliso on muuttanut pois 1.12. ja hänellä siis olisi oikeus saada se vuosittainen 180 euroan elatustukivähennys, mutta lastenvalvoja ei suostunut laittamaan sopimusta alkamaan tuosta 1.12. alkaen (elatusmaksut on siitä asti hoidettu kunnolla).
... vaikka eipä tuo 180 EUR/vuosi vähennyskään verotettavasta aniosta kummoinen olisi etävanhemmalle...
ja niissä tapauksissa, kun elatusvelvollinen maksaa elarit kerralla, saa vähennyksen tehdä vain maksuvuonna max 80 € ansiotulojen valtionverosta.
En tunne ihan tarkkaan tuon TVL 127 §:n perusteluja, mutta koska kyse on oman lapsen elättämisestä ja kun aikanaan myös muut perhepoliittiset verovähennykset poistettiin, ei tätäkään osaa ole haluttu korottaa. Verotuksessa kai yritettiin pitää linjana se, että vain veronalaisen tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut ovat vähennyskelpoisia ja lapsiperheitä tuetaan muun kuin verotuksen kautta. Tiedä sitten onko oikein vai ei, vaikea kysymys.
Ota googlesta hakusanalla suomen yksinhuoltajien liitto, Alavalikosta löytyy linkki elatusmaksut. Näet sieltä osviittaa antavana tekijänä noin arvion. Se ei ole niin yksinkertainen asia, Sinun tulosi ja velkasi sekä omaisuutesi vaikuttavat asiaan. Eli varaa aika kuntasi lastenvalvojalta, jonka kanssa teet elatussopimuksen lapsesi suhteen. Puolisosi siis ex, pitää tietenkin allekirjoittaa sopimus. Jos olet jo tehnyt sopimuksen, joka toinen korotus vaikuttaa maksettavaan minimimäärään sitä korottavasti, ylärajaa ei ole. Mutta eihän ole mitään järkeä maksaa kohtuuttomuuksia.
>
Indeksikorotus "laukeaa" kun elinkustannusindeksi ylittää kumulatiivisesti 5%, tänä vuonna tuli korotus vahvistettuihin elareihin, edellinen oli 2002. Ensimmäisestä korotuksen saa "anteeksi". Sen jälkeen joka ikinen indeksikorotus iskee ... kuten kuuluukin.
Mikäli tietosi pitää paikkansa, joko minulla on vanhaa tietoa tai lainsäädäntö on muuttunut. Minun käsitykseni on ollut se että joka toinen korotus vaikuttaa korottavasti maksettavaa määrää. Tarkistan asian finlexin sivuilta.
Pyydän anteeksi, mikäli tieto ei ole pitänyt paikkaansa.
Sattuuhan oita... tässä asiasta hieman lisää:
"Elatusapumaksu on sidottu elinkustannusindeksiin. Indeksikorotusmerkintöjä saa halutessa alueellisista perhekeskuksista. Vuoden 2007 alusta tuli indeksikorotus 5%. Se koskee ennen 1.1.2002 vahvistettuja elatusapuja. Edellinen indeksikorotus 5 % tuli 1.1.2002 alkaen ennen 1.1.2000 vahvistettuun elatusapuun. Indeksikorotukset lasketaan elatusavun vahvistamisvuoden mukaan siten, että vahvistamisvuotta seuraava indeksikorotus hypätään yli ja vasta seuraava korottaa elatusapua."
http://www.espoo.fi/ sivuilta löytyy myös taulukko aiemmin tehdyistä korotuksista.