Vääntelen tuollaista teosta sinfoniaorkesterille, mutta olisi hauska tietää jotain soitinten kyvyistä soittaa sointuja. Jollain viululla ei varmaankaan onnistu jokin 5-sävelinen sointu yhtä helposti kuin pianolla, luulisin ettei lainkaan. Onko jotain ehdottomasti mahdottomia soittaa olevia "knoppeja"? Soitinten äänialat kyllä tiedän.
Soitinten mahdollisuuksista?
sunnuntai-säveltäjä
10759
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Viulussa on neljä kieltä, joten viisisävelinen sointu onnistuu vain murtaen, mutta sellaista ei juurikaan näe. Neliäänisiä (siis kolmisointuja, joissa yksi ääni kaksinnetaan) murtosointuja käytetään paljon, kts. esim Mozart ja Beethoven. Viulun vapaat kielet kannattaa käyttää hyväksi soinnuissa, se on kaikkein idiomaattisinta. Esim. G-duurikolmisointu: g (vapaa kieli) - d1 (vapaa kieli) - h1 (a-kieleltä) - g2 (e-kieleltä), jolloin voidaan jättää ylin seksti h1-g2 soimaan. Viululla voi siis soittaa vain kahta kieltä yhtäaikaisesti! Ja silloinkin säveltäjän täytyy tietää tarkasti, kuinka se soitetaan, ettei kirjoita mahdottomuuksia.
En suosittele aloittelijaa käyttämään sointuja tai
pariääniä jousilla ollenkaan. Muutenkaan orkesterille ja jousille kirjoitettaessa sointujen äänet voidaan jakaa eri ryhmien kesken, jolloin ei tarvitse kirjoittaa näitä pariääniä ja sointuja yhdelle jousisoittimelle. Orkesterin ykkösviuluille ei voi laittaa samanlaisia juttuja kuin yhdelle sooloviululle!
Tee yksinkertaisia asioita, sellaisia joita ymmärrät ja joista olet varma! Ja tutki mestarisäveltäjien nuotteja ja matki niitä!
Voit kysyä yksittäisiä tarkasti suunnattuja kysymyksiä, niin vastaan. Good luck!
Aivan, viululla soinnuttelua kannattaa välttää
orkesteriteoksissa, tulos voi helposti muistuttaa
kakofoniaa. Korkeintaan kahdella kielellä,
sitäkin harkitusti. Esittämäsi sointu ei ole mitenkään kovin "soinnukas" , vetojousella
g ja d vapaana, sormet valmiina d ja e kielellä
joista sointu vedetään loppuun, Riippuu temposta
kuinka kauan sointu kestää. Jousi vedetään
ilmeisesti koko mitallaan.Mielestäni parempi tulos saadaan teokseen käyttämällä koko jousiston
mahdollisuuksia. Solisti ja soolo-osissa voidaan
käyttää mitä hyvänsä efektejä,mikäli soittajan
tekniikka on huippuluokkaa.
"Esittämäsi sointu ei ole mitenkään kovin "soinnukas" , vetojousella
g ja d vapaana, sormet valmiina d ja e kielellä
joista sointu vedetään loppuun".
Niin, kyseessä on siis efektinomainen murtosointu. G ja d vapaana, sormet valmiina a- ja e-kielillä! Ylin seksti h1-g2 jää soimaan. Kyse on nopeasta sforzatosta, ei mistään sointumatosta! Tätä on paljon Beethovenilla esimerkiksi.
Unohdin aikaisemmin mainita, että kyllähän viululla voi soittaa useampiäänisiäkin sointuja (siis ei murtaen!) PIZZICATONA eli näppäilemällä. Esimerkiksi Ravelin viulusonaatissa, osassa Blues on näin tehty. Orkesterikirjallisuudesta ei tule esimerkkiä mieleen, jossa yhdelle viululle kirjoitettu useampi kuin kaksiäänisiä pizzicatoja.
Anteeksi huolimattomuuteni, tarkoitin A ja e kieliä. Tunnen näppäilyn, olen sitä paljonkin käyttänyt. Väitän ettei se kuitenkaan vastaa
äänellisesti esim. kitaran sointuja. Mielestäni
se on vain eräänlainen tehokeino, ei sointu.
Soitatko itse viulua ? Vaiko enemmän sävellys-
puolella. Soitan viulua ja alttoa, Siksi kaikella
ystävyydellä väittelen viulun sointu-mahdollisuuksista orkesterimusiikissa.
En itse soita viulua, mutta minulla on paljon kokemusta jousisoittimille kirjoittamisesta/säveltämisestä ja teoksiani on myös
soitettu, lisäksi olen opintojeni myötä tutkinut paljon nuotteja ja tämäkin (edellä mainittu) esimerkki löytyy suoraan Beethovenin seitsemännestä sinfoniasta.
Vastaukseni oli osoitettu kaikille lukijoille enkä missään nimessä halunnut vähätellä tai aliarvioida Sinua ja taitojasi. Tiedän, ettei viulun näppäily vastaa äänellisesti kitaran näppäilyä. Mutta tosiaan siinä Ravelin viulusonaatin osassa Blues, viulu säestää pianoa "rämpyttämällä" 3-4-äänisiä sointuja. Eikä mielestäni voi sanoa, että se olisi efekti. Se on aika hauskan kuuloinen, check it out!
Mitä tulee "viulun sointu-mahdollisuuksiin orkesterimusiikissa", olen koko ajan painottanut, että esittämäni G-duuri esimerkki on eräänlainen efekti, kuten itsekin toteat: "Mielestäni
se on vain eräänlainen tehokeino, ei sointu." Eli olemme asiassa samaa mieltä, vai mitä?
Olen varma, että kaikesta opiskelustani huolimatta olet pätevämpi vastaamaan viulunsoittoa koskeviin
kysymyksiin. Olen vain esitellyt olemassa olevia, toimiviksi havaittuja esimerkkejä "klassisen" musiikin repertuaarista. Tosin on mahdollista tulkita esimerkkejämme monella eri tavalla..
Olit täysin asiallinen, ei siinä ollut mitään vähättelyä. Olet ilmeisestikin hyvinkin kyvykäs,
onnea vaan urallesi. En ole koskaan edes yrittänyt säveltää.Jätän sen osaaville. Viulua
olen soitellut 25 vuotta, tuntuu ettei koskaan
osaa tarpeeksi, vaikka tekniikka olisi kuinka
hyvä,tulkinta ja soiton "sielu", on kaiken A-O.
Varsinkin solistisissa osissa. Soitan jousi kvartetissa, tarpeen mukaan viululla tai alttoviululla. Hyvää kesää sinulle.
Hyvää kesää!
soinnuttaa yksittäisiä instrumentteja kun on käytössä koko sinfoniakioski?
Koitas ehdottaa puhaltajille sointuja, heh heh. Eli mitä sulle jää handuun: pianot, cembalot, harput, celestat, ja jouset. Kitaran venkula ja sen sukuiset kapistukset. Patarumpali voi pieksää sinulle soinnuntapaisen.
"Miksi soinnuttaa yksittäisiä instrumentteja kun on käytössä koko sinfoniakioski?"
No eipä monesti kannatakaan. Kuitenkin jousien murtosointuja käytetään usein suurissa tuttisoinnuissa (dynamiikaltaan voimakas sointu, jossa koko orkesteri on käytössä), joissa yhden
äänen soittaminen jousiryhmällä olisi hieman latteaa eikä korostaisi "atakin" voimakkuutta. Toisin sanoen
orkesterijousien murtosointu on efekti.
Noin on.