Minua surettaa lukea toisten kirjoituksia, tuhoutuneesta rakkaudesta.. Olen onnellisesti parisuhteessa ollut vasta 4kk:tta tulemme todella hyvin toimeen ja keskustelemme paljon asioista!! Ennen tätä oli vannoutunut ikisinkku, mutta tämä mies mullisti maailmani.. Kuitenkin mieleeni herää epäilys sortuuko tämä kaikki loppujen lopuksi, joka loppuu; kyynelten vuodatuksiin ja vihan pitoon??? Olen alkanut miettiä, olisiko loppujen lopuksi oltava onnellinen yksin, joka ei satuta. Vai onnellinen hetken kaksin, joka loppujen lopuksi satuttaa??? Ja kestää parisuhteen loppumisen kipu, ja tuska??
En tiedä enää!!
Ollakko yksi, vai kaksi?
4462
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eiköhän parisuhde kuulu useimpien elämään!?
Ole ja ajattele fiksusti! Olet kuitenkin yksi vaikka teitä olisikin kaksi! Mieti ja pohdiskele millaisen ihmisen kanssa voisit loppuelämäsi viettää. Miksi pitäisi tyytyä vähempään!? (jokainen varmaan osaa ajatella, etten tarkoita edellisellä lauseella mitään supermiestä tai -naista) Ajatelkaa ihmiset inhimillisesti!
Ainahan suhteissa on ylä- ja alamäkiä - vastoinkäymisiä! ..mitenkäs sitä sanotaan siinä valassa.. ..niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin! ..ja sitten sanotaan tahdon! :) Mikäli käy niin,ettei kaikki mene niinkuin pitäisi niin silloin (toivottavasti) on ystävät ja perhe joka lohduttaa, tukee ja johon voi luottaa sellaisina hetkinä jolloin tuntuu auttamattoman vaikealta.
On totta, ettei kaikki tietystikään ole aivan noin mustavalkoista, mutta siinä minun ajatukseni yksinkertaistettuna ja yleistettynä..
Onnea ja kaikea hyvää sinulle ja kaikille yksilöille yleisesti!
Mielestäni maailman voi ajatella paikaksi, jossa kokonaiset palat ovat halkaistu puolikkaiksi ja levitetty ympäri maapalloa. Jokainen etsii omaa puolikastaan. Kun hän vihdoin löytää sen, niin silloin ihminen on yksi -- kokonainen.
Joskus palat eivät sovikaan yhteen; on sattunut erehdys ja molemmat puolikkaat jatkavat etsintäänsä.
Jokaisen olisi kai tarkoitus löytää tuo oma puolikkaansa? Niin minä ainakin ajattelen...
Toi oli loistavin kuulemani teoria aikoihin!! Minä ajattelen itse juuri noin! Harmi vaan, kun saan usein naurut päin näköä, jos tuota jollekin esitän.. "Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa.." jne jne.. Tai "Jos olisi olemassa vain yksi ainoa oikea, niin mitäs jos tämä asuisikin jossain ambomaalla ja sinä täällä? Miten voisitte koskaan tavata?!" Tällaisia kommentteja olen saanut.. Mutta minä uskon kohtaloon ja siihen, että se yksi ainoa löytyy vaikka toisesta universumista, jos niin on määrätty. Kohtalo johdattaa nuo kaksi ihmistä yhteen jollain tapaa aina. Näin minä uskon..
on kaksi kokonaista osapuolta! Ei mitään puolikkaita. Kenellekään ei ole sitä yhtä ainoaa oikeaa; kysymys on vain päätöksestä elää itselleen sopivan ihmisen kanssa. Mitä kokonaisempi tuo ihminen on, sitä paremmin suhde toimii.