miksi nainen

Ei ole normaalia, että ihminen menettää mielenkiinnon itseään kohtaan ja antaa mennä vaan. Siellä taustalla on aina joku syy tai syyt, jotka pitää kaivaa esiin ennen kuin voi ymmärtää seurauksia.
Ehkä sun nainen on turhautunut. Ehkä sen pitäis saada haastavampi työ. Ehkä sillä on ikäkriisi, jonka se purkaa syömiseen. Ehkä se on masentunut eli sairastunut. Ehkä sinäkään et enää vaadi häneltä mitään vaan elämä lilluu samoissa vanhoissa uomissa teidän molempien sitä ylläpitäessä.

Kyllä sulla on puolisona oikeus huolestua ja esittää huolesi myös ääneen kumppanillesi. Syytökseen vastataan aina puolustuksella, joten yritä löytää pehmeämpi tapa lähestyä arkaa aihetta.

Tuollainen ylipaino vaatii kokonaisen elämänmuutoksen. Viittäkymmentäkiloa EI laihduteta pelkällä tahdonvoimalla.
Siispä kannattaa kartoittaa sitä tänhetkistä elämäntilannetta hiukan syvemmältä, pyrkiä poistamaan stressitekijöitä ja kerätä ympärille ihmisiä, jotka tukee nimenomaan sitä terveellistä elämää ja itsestä välittämistä.

vai lepäilee kultasi laakereillaan, kun on saanut saaliin talteen..
mitä varten tänne nettiin kirjoittelet, kysy siltä jokinorsulta itseltään!
mä olen samanpainoinen kuin yläasteella/lukiossa vaik ikää ja parisuhteita on enempi kuin sielu sietää.

Jos suhtenne on niin tasapaksua tai et enää kiinnosta naistasi, häntäkään tuskin kiinnostaa näyttää hyvältä seurassasi. Jokin on pielessä, ota selvää mikä?! En tietenkään tarkoita että syy olisi pelkästään vaikkapa suhteessa, voi olla muitakin asioita, jonka takia lihoo. Ja on niitä miehiäkin jotka "unohtavat" itsestään huolehtimisen, ku suhde on jatkunut pidempään. Ei kannata pitää kumppaniaan itsestään selvyytenä. Mutta kuten aikasemmin mainittiin, stressi ja masennus on yleinen syy lihomiseen.

Pistitpä pahan! Oliko naisesi kenties aikaisemmin tukeva ja hetkellisesti vaan hoikka? Kilothan tulevat helposti takaisin.

Jos tää ei ollut provo, niin olen kyllä sinun puolellasi tässä asiassa. Se, että huolehditaan itsestä tarkoittaa sitä, että rakastetaan/arvostetaan puolisoa.

Eri asia tietenkin on, jos tässä on yhtäkkinen sairaus taustalla.

Rakastunut nainen on onnellinen ja se näkyy hänestä.

Katukuvassa näkyy paljon pareja, joista toinen osapuoli on huomattavasti toista isompi (99% tapauksista kyseessä on nainen). Miksi?

Tulimme siihen lopputulokseen että nainen on alunperinkin ollut isompi ja kumppani on aivan puhtaasti rakasutnut armaansa sisimpään (mm. nettideittailun yleistyminen mahdollistaa rakastumisen ihmiseen itseensä ennen kuin kohteen varsinaisesti näkee). Joillain voi olla kyseessä raskauskilot, joita ei jaksa kiinteyttää pois. Joku ei jaksa enää välittää periaatteella että "kyllä hän silti rakastaa". Harva ymmärtää ajoissa kuinka suuri vaikutus huomattavalla ylipainolla on itsetuntoon ja sitä kautta koko ihmiseen -ja se on mielestäni suurempi vaara suhteen jatkumiselle kuin ulkoinen olomuoto ja sen tuomat paineet.

Mutta myös kumppanilla saattaa olla oma vaikutuksensa painon kertymiseen esimerkkinä omat vanhempani: isä sabotoi äidin laihdutusyritykset alituiseen oman huonon itsetuntonsa takia, sillä hän olettaa että äiti löytää välittömästi paremman miehen näyttäessään paremmalta. Äitini on ylipainoisenakin kaunis nainen ja kiloja on tullut vasta meidän lasten syntymän jälkeen (minua viimeisillään odottaessaan hän painoi vain 56kg, pituutta 160cm. Nyt paino on lähellä 95kg).

On väärin kumppania kotaan lopettaa itsestään huolehtiminen suhteen vakiinnuttua -miksi sillä ei enää olisi väliä? Miksi ihminen ei näe enää vaivaa näyttääkseen hyvältä kumppaninsa ja ennenkaikkea itsensä silmissä?

Kannusta naisesi mukaan liikkumaan -aluksi yhdessä. Lenkkeilkää, aloittakaa jokin harrastus (tennis, uinti, sulkapallo, ratsastus, jne.) ja nauttikaa yhdessä olosta! Lähteminen on usein se mikä tuottaa eniten ongelmia, mutta kun vauhtiin pääsee, on vain iloinen että tuli lähdettyä. Ota kuitenkin huomioon että kaikki tapahtuu kumppanisi oman tahdin mukaan. Mikäli hän ei ole valmis radikaaliin elämäntapamuutokseen heti, edetkää pikkuhiljaa. Motivaatio on suurempi kun itse huomaa kuinka hyvä olo liikkumisesta tulee! Pidin lenkkeilyä turhana toimintana, mutta nykyään rakastan sitä avokkini ansiosta: tunnin kävelylenkit ovat meidän yhteistä kahdenkeskistä aikaa ilman mitään häiriötekijöitä (kotona televisio, radio, jne.). Kunto kasvaa lähes huomaamatta mukavan jutustelun lomassa.

Minä olen aina ollut isokokoinen (164cm/80kg), mutta viime syksynä aloin laihduttaa silloista avopuolisoani miellyttääkseni (hän sanoi mahdollisesti rakastavansa minua enemmän jos olisin laihempi. Älä koskaan sano kumppanillesi näin, sillä se on niin musertavaa ettei siitä toivu vaikka paino putoaisikin. Meillä arvostuksen puute johti siihen että erosimme minun aloitteestani). Puolessa vuodessa sain painoa liikkumalla + oikein syömällä pois 15kg ja putoaminen jatkuu nykyäänkin pelkästään liikkumisen ilolla. Nykyinen kumppanini tukee minua, vaikka ei näekään mitään syytä laihduttaa enää. Hän palauttaa minut maanpinnalle jos haahuilen jossain aivan ulottumattomissa painoni kanssa. Oma suhtautuminen itseeni ja olomuotooni on häilyvä -en ne kuvajaistani kuten muut sen näkevät. Itsetuntoni on parantunut, mutta edelleen katson itseäni suurentavien lasien läpi. Olen tyytyväinen tähän mitä olen jo saavuttanut, mutta aina voisi näyttää paremmalta.

Korostan että kun alatte päästä tuloksiin naisesi kanssa, huolehdi että hänen ajatusmaailmansa muuttuu painon laskemisen myötä. Kehu pienistäkin edistysaskelista! Sanoisinpa että henkinen tuki on fyysistä himpun verran tärkeämpää tulevaisuuden ja mielenterveyden kannalta!