Tänään minä haikailen salaisen nuoren rakkauteni perään, joka on merten takana. Tämä on ylimaallisen jalo ja pateettisen taibvaallinen rakkaus, joka edellyttää sentimentaalista haikailua. Nyt kun vaimokulta on matkalla, haluaisin hiljalleen paukuttaa saapasta, nyyhkiä ja pissata punttiin. Mutta ei: Joku on pöllinyt Rahman kolmannen pianokonserton, ja minun on tyytyminen kakkoseen, jossa ei ole riittävästi itsesäälin aineksia. Voi minua, mutta olkoon näin. Rakkaus ei katoa, ainakaan ennen kuin se loppuu. Tämä ottaa nyt 34 minuuttia ja 40 sekuntia. Sitten soitan vielä Geri Allenin Unconditional Love. Ehdoton rakkaus kestää muistaakseni vain 3´24´´, mutta hyvä niinkin. Ja sen voi toistaa, mitä tyhmempi ei heti huomaa. Mutta minä huomasin. Keppanaa en kuitenkaan ota.
Kuka perkele
Ammattilainen
3440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Laitan Beethovenin yhdeksännen scherzo-osan soimaan! V***n tiukka rytmi! Äijäenergiaa! Munaa!
Haydnin sovittamissa skottilaisisessa kansanlauluaarteissokin on runsaasti sydänsurujen sävyttämää rakkausrunoutta, joihin hän yleensä kirjoitti pianotriosovituksen ja "sinfonian" johdannoksi; n. 400 on hänen itsensä sovittamia, ja loput oppilaiden valvonnan alaisena laatimia. Varsinaisia sonaattimuotoisia orkesterisävellyksiä, joissa on usein menuetto 3. osana syntyi n. 108 sinfonian verran. Hienojen oopperoiden ja oratorioiden alkusoittosinfonioitakin on säilynyt n. 16.
Hei kuule jäbä!
Näitä sun juttuja ei jaksa kukaan lukee.
Kirjota, joskus jostakin mielenkiinnostavammasta.