Huomioita työttömän arvostuksesta;
Työtön on syypää kaikkeen.
Työtön on kuin vaaniva uhka. Työttömyys on kuin spitaali, sitä pelätään ja työttömiä pelätään.
- Miksiköhän on näin ?
On hiton helppo moittia toisia. Kuitenkaan ei ole halua monellakaan jakaa työtä ja tuloa.
Sensijaan Hulluna tehdään ylitöitä. Vaaditaan huippupalkkoja. Samalla uuvutaan.
-miksiköhän on näin ?
Itse Koettua;
Minun vaimo otti eron sen jälkeen, kun jäin työttömäksi. ex vaimo pilasi tahallaan ehjän perheen, jossa oli pieniä lapsia. Vaikka olisi kerrankin ollut isällä aikaa lasten kamssa oloon !!!
-- mutta se sosiaalinen paine tms.....
sama nainen alkoi tehdä kolmea ryörä yhtä aikaa. Halusi kai näyttää. tms. Se uupui, ei osannut nukkua jne... Työsuorittajan elämä ei siis ole hyvä perheelle eikä riitä elämäksi.
Tällaisia tarinoita olen kuullut muiltakin.
Tämä on yleistä. Tässä työn kautta onneen arvomaailmassa on jotain mätää... ja sairasta...
Työttömällä olisi edes aikaa perheelleen, vaikka ei olsi kulutuskykyä.
Menee paljon hyviä isiä ja äitejä hukkaan työttöminä.
Esimerkiksi työttömään mieheen ei naiset juuri retkahda... vaikka paras isä vois olla juuri se työtön.
Menestyjä-psykopaatti-sosiopaatti ei liene se paras perheenisä. Mutta sellaisia naiset kai hakee. !!
Työtön pelataan ulos myös perhemarkkinoilta.
Työtön on syypää kaikkeen.
Työtön on kuin vaaniva uhka. Työttömyys on kuin spitaali, sitä pelätään ja työttömiä pelätään.
- Miksiköhän on näin ?
On hiton helppo moittia toisia. Kuitenkaan ei ole halua monellakaan jakaa työtä ja tuloa.
Sensijaan Hulluna tehdään ylitöitä. Vaaditaan huippupalkkoja. Samalla uuvutaan.
-miksiköhän on näin ?
Itse Koettua;
Minun vaimo otti eron sen jälkeen, kun jäin työttömäksi. ex vaimo pilasi tahallaan ehjän perheen, jossa oli pieniä lapsia. Vaikka olisi kerrankin ollut isällä aikaa lasten kamssa oloon !!!
-- mutta se sosiaalinen paine tms.....
sama nainen alkoi tehdä kolmea ryörä yhtä aikaa. Halusi kai näyttää. tms. Se uupui, ei osannut nukkua jne... Työsuorittajan elämä ei siis ole hyvä perheelle eikä riitä elämäksi.
Tällaisia tarinoita olen kuullut muiltakin.
Tämä on yleistä. Tässä työn kautta onneen arvomaailmassa on jotain mätää... ja sairasta...
Työttömällä olisi edes aikaa perheelleen, vaikka ei olsi kulutuskykyä.
Menee paljon hyviä isiä ja äitejä hukkaan työttöminä.
Esimerkiksi työttömään mieheen ei naiset juuri retkahda... vaikka paras isä vois olla juuri se työtön.
Menestyjä-psykopaatti-sosiopaatti ei liene se paras perheenisä. Mutta sellaisia naiset kai hakee. !!
Työtön pelataan ulos myös perhemarkkinoilta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
varmaa maapallossa on
monta kiimaista naista jotka
haluaisi heti mutta on tosi vaikeata
könytä työttömälkllä koka maapallon
paikat läpi
"Työntekijöiden arkielämää helpottavat palvelut ovat pikkuhiljaa nousemassa yritysten rekrytointivaltiksi. Palveluista tunnetuin on työnantajan järjestämä sairaan lapsen hoito, mutta kodin ja työelämän kiireitä helpottamaan kehitellään myös muita keinoja."
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id59762.html
Hae töihin työvoimapula-alalle!
Kyllä hyvän itsetunnon omaava nainen kestää sen, että mies on kotona.
Mutta yhteiskunta luo paineita nimenomaan naisille, pitää olla sitä ja tätä. Ja
materialistille ei tunnetusti riitä mikään.
Kun voisi ajatella sitä henkistä puolta ja arvostaa lasten hyvää eli isä kotona lasten kanssa.
Mikä sen arvokkaampaa.
No jaksamista sulle.
Kas vain,kohtalontoveri! Itselle kävi aivan samoin,työttömyys iski ja samantien otti vaimo eron!:(
Oli kai sosiaalinen status liian alhainen.
Itsestäni olen nykyään huomannut sen että suhteet lapsiin erinomaiset joten ei ero voinut johtua ainakaan huonosta isyydestä.
juoksevia perseenkauppiaita.
Oma tarina: vuosia sitten oli silloinen naisystäväni työtön ja itse olin töissä. Voitte arvata kenen rahoilla talous pyöri. Kun itse jäin myöhemmin työttömäksi (omasta aloitteestani sillä hain parempaa työpaikkaa) niin olinkin yhtäkkiä luuseri. Hän siis oli edelleen itsekin työtön. Häippäsin noin kuukauden kuluttua siitä käenpesästä.
En pysty yleistämään muuta omalla kohdallani en huomannut mitään väheksyntää ynpäristön enkä vaimoni taholta.
Lopputili tietenkin 53-vuotista ukkoa säväytti mutta ei tehnyt vaimoon mitään vaikutusta.
Hänellä sentään jatkui osa-aikainen kassatyö.
Olimme aina eläneet tarpeidemme, emme tulojemme mukaan joten tulojen raju putoaminenkaan ei vaikuttanut elämäntapaamme.
Suurin kriisi syntyi vaatiessani myös vaimoani lopettamaan työssä käymisen.
Hullu tilanne, toinen töissä, toinen vapaalla.
Kyse oli lähinnä paikkakuntasidonnaisuudesta.
Tilanne ratkesi vaimon lopputiliin.
En ole huomannut minussa olevan mitään työtön leimaa!
Jotkut "ystävistäni" ovat osoittautuneet vahingoniloisiksi. Totuuden hetki.
Perhemarkkinoista en tiedä. En ole käynyt testaamassa.
Elämme tyydyttävää, meille sopivaa elämää ilman puutetta.
Emme hae ympäristön hyväksyntää. Mitä hittoa se meille kuuluu mitä muut ajattelevat, jos ajattelevat?
Jos työttömyys ei johdu omasta tuottamuksesta tai rikollisesta toiminnasta niin mitä sitten?
Joskus tuntuu että "työlliset" ovat suorastaan kateellisia työttömän rauhalliseen, tasapainoiseen elämään.
Käsittääkseni työttömyys itsessään ei ole kielteisten ilmiöiden syy vaan ainoastaan kärjistää tilannetta.
Helvetin huono itsetunto tuntuu monella työttömällä olevan.
Onhan muitakin itsensä toteuttamisen keinoja kuin työ.
Minä en työssä ollessani edes pystynyt siihen.
Tylsää, sitovaa ja pitkäveteistä!
työtön voi olla onnellinen.
On aikaa elää.
--kulutus tosin kärsi.....
tyhmät on kuluttajia...
Onnellisuus ja tyytyväisyys eivät ole synonyymejä.
Puute aiheuttaa tyytymättömyyttä mutta ei välttämättä ole onnellisuuden este.
Kun on aktiivivuodet kuluttanut tarpeiden mukaan niin kuluttamatta jääneet pennoset ovat käytettävissä sitten kun työttömyys romahduttaa tulotason.
Työttömyysvuodet eivät ole vaikuttaneet kulutukseemme.
Jakauma on muuttunut.
Ei ole tarvetta perushankintoihin.
Matkustelu on asumisen jälkeen suurin yksittäinen kulutuskohde.
Lasken kustannuksiin myös nostamatta jättämäni päivärahat.
500 riittää pitempään.
Totta puhut.
On noi arvot ja asenteet monella meistä hukassa.
Tavoitellaan kai liikaa, tai viihdekulttuuri sotkee eletyn todellisuuden ?!
Ja se pitää muistaa, että niitä huoraavia naisia on yhtä pajon, kuin huoraavia miehiä !! Meinaan siis huoraamisella perheen huoraamista.
Noi pippeli-pylly-leikit ei nyt ole niin merkittäviä. Perheen tuho on.
Työttömyyden ympärille on julkisuudessa rakennettu sellainen "luuserin sädejehä". Ja se ei valitettavasti pidä paikkaansa. Sitä ei pinnalliset ihmiset huomaa.