Voiko seksitön avioliitto kestää? Kysynpähän vaan...
Seksitön liitto?
Miten on?
255430
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
joskus vaikkapa sairaus pakottaa etsimään muita tapoja toteuttaa seksuaalisuutta kuin yhdyntä. Se on kuitenkin usein hyvin vaikea tilanne, ja luulisin, että vain sellaiset, jotka joko ovat uskossa tai joille seksi (yhdyntä)ei ole aivan välttämätöntä, pystyvät jatkamaan liittoaan ilman yhdyntää.
Täysin seksitönkin liitto voi ehkä joskus kestää, jos kaksi ihmistä on hyvin vahvasti liitetty kumppanuuden siteellä. lisäksi luulisin, että hellyys sinänsä olisi parisuhteessa arvo; tietenkään näin ei ole kaikissa liitoissa.
Eli: voi kestää, mutteivät kaikki liitot kuitenkaan voi.
Riippuu siitä onko kumpikin tyytyväisiä tilanteeseen, jos näin on, niin sittenhän liitto voi jatkua. Mutta ongelma on kyllä siinä tapauksessa jos esim.mies on innokkaampi osapuoli, ja tyytymätön seksin määrään ja laatuun. Se varmasti syö miestä jos joutuu pyytämään ja rukoilemaan vuodesta toiseen naisen läheisyyttä ja rakastelua. Silloin tulee helposti pettämiskuviot mukaan ja ennenpitkää ollaan tilanteessa missä ainut ratkaisu on avioero.
Jos molemmat ovat perusterveitä niin eihän se mikään avioliitto edes ole, mikä lie kaverisuhde.
Mitä vikaa tai väärää on kaverisuhteessa jos molemmat näin haluaa? Ja jotka kaipaa sitä muna pilluun juttua niin hyvänen aika sentään pitäkää suhteestanne hyvää huolta alusta pitäen. Yleensä yritetään epätoivoisesti jotain "romanttisia" juttuja silloin kun on jo isoja ongelmia ja jompikumpi ei haluaa enää seksiä. Missäs ennen olit etkä huomannut kumppaniasi, on epätodennäköitä että halut häviävät yön yli.
Mitähän kukin seksittömyydellä tarkoittaa?
Meidän avioliitossa ei ole yhdyntää tai edes yritystä ollut lähes 20 vuoteen.
Aikoinaan, avioliiton alussa, passitin miehen tarkkoihin tutkimuksiin. Terve oli ja on, samoin minä.
Miestä ei kiinnosta seksi. Meillä oli aikoinaan aika vaikeata, koska minulle kunnon perinteinen seksi olisi maistunut. Mutta kun ei.
Onneksi meillä on paljon muuta yhteistä ja tulemme hienosti toimeen keskenämme, hauskaakin osaamme pitää, joten emme aio erota ikinä.
Uskovaisuus ei ole mukana kuvassa, ei myöskään alkoholi. Mutta molemmilla on kiinnostava työ, joka vie ja tuo niin paljon sisältöä elämään, samoin yhteiset harrastukset, ettei seksistä ole edes puhuttu moneen vuoteen.
Juu, ennen kuin joku kysyy: kummallakaan ei ole sivusuhdetta ja lapsia on kaksi.
Loistava englantilainen dekkarikirjailija Ruth Rendell on kirjoittanut seksittömästä, pitkästä, kaksilapsisesta avioliitosta kirjan, nimeltä Nokikolarin poika. Kirjan suomennos on aika uusi ja se on SAATAVISSA POKKARINA n.10 e. Loppuratkaisu on hyvin yllättävä ja paljastaa, miksi muuten hyvästä liitosta puuttui miehen puolelta kiinnostus seksiin. SUOSITTELEN!
etkö vois kertoa? Masentaa kun pähkäilee saman asian kanssa vuodesta toiseen. Jos en sais seksiä ollenkaan, suhde loppuis heti, se on varma. Mut kun tota nyt saa edes harvoin, niin kai pitäs olla tyytyväinen. Mut miksi, miksi, miksi mies ei halua??????????
eli meitä on muitakin naisia, jotka miettivät miksei mies halua seksiä. Me ollaan päälle 30, terveitä ym. mut seksi puuttuu. Tunnustan, ajattelen usein haluavani seksisuhteen tämän perhesuhteen rinnalle..? Muuten hyvä mies, arvot ym. kohdallaan, en halua erota.
Kannattaa lukea, en viitsi paljastaa kirjan juonta, se on niin jännittävä, melkein kuin kertoisi murhaajan sellaiselle joka ei ole vielä lukenut dekkaria. Tässä yllätys ei siis ole se kuka on murhaaja, vaan miksi mies ei halua.
kuitenkaan, Toveriliitto ehkä, eikä terveiden ihmisten.
Olen lukenut kaikki Rendellit.
Meillä kyllä on vähän erilainen ongelma. Mutta siis seksitön avioliitto. Pitkään. Eli ongelma on minun. Toisinaan. No joo: aika useinkin.
Mutta mies on muuten ihan ok aviomiehenä, isänä ja ihmisenä.
Onko miehen seksihaluttomuus avioeron hyvä syy? Toista miestä en halua.
muttei välttämättömyys joka tapauksessa.
Jos haluaa lapsia, se on oikein hyvä syy. Ja jos on itse vielä terve ja nuori, ja haluaa seksistä nauttia, niin se on mainio syy.
Mutta jos tyytyy tyydyttelemään itse, eikä lapsiakaan ole vaille, niin mitäs sitä hyvää miestä vaihtamaan. Mutta turhaa siinä on kai sillä AVIOliitolla niin hehkuttaa jos AVIOvuode siis on kuollut paikka.
seksistä yhden toisen kanssa. En voi sille mitään, että himoitsen muita, kun oma ei anna ja jos antaa, niin tekee sen rutiininomaisesti.
Ja olen kyllä sanonut, että suostun kokeilemaan melkein mitä tahansa, jos se saa hänet innostumaan...höh
on 9 vuosi avioa menossa. alussa ei muuta juuri tehty kuin "sitä." ollut pahoja riitelyjä, ennen naimisiin menoakin oli. silti oltiin kiintyneitä. ei ole lapsia. toisia ollaan lyöty matkan varrella, ei siitä sen enempää kannata selittää. kukaan ei kuitenkaan käsitä tilannetta.
periaatteessa olis kai pitäny erota ajat sitten. tai ei mennä ollenkaan yhteen. enää ei osata erota. ja ollaan kiinnytty. enää ei olla rinnuksissa kiinni. alkoholittakin oli riitaa, ja huorittelua minun suuntaan. olin aikoinani öitä muuallakin jonkun kerran, ja kerran soitin poliisit. putkaan ei joutunut kukaan. elämä jatkui. kummallakaan ei ole töitä, eikä enää oikein saada. minua ottaa raskaasti päähän, ettei hän yritä etsiä töitä. on sanonut vuosikaudet sitten vihassaan ettei aio minua elättää. seksiä oli alussa aina, nyt ei koskaan. syyttää yksin minua. jotenkin meni homma siihen. oli aina vailla, joka tilanteessa, vaikka olis ollut ihan mahdoton tilanne. alussa sitä viitisi aina, kaikki oli ok, ja kaikki sopi aina. enää ei huvita koskaan. eikä hän esitä asiaa, enkä itse. hän vetää käteen varmaan joka ilta. ja jos ottaa päiväunet, niin silloinkin aina. nukutaan eri huoneissa. erillään nukkuminen alkoi ajat sitten, se lähti hänen hirveästä kuorsauksesta. se sittemmin hellitti, ja yritettiin palata yhteen nukkumiseen, mutta hän oli aina jossain vaiheessa lähtenyt vierestä. olen nähnyt että tyydyttää itseä, jos on vaikka päiväunet mielessä.. kävelen huoneen ohi, ja nähnyt olen. vaikken kyttää, enkä välittäisi tosiaankaan nähdä! enhän itsekään halua tulla nähdyksi, jos teen niin joskus. minä olen tehnyt viimeisimmät aloitteet, kun tuntui että pakkohan se on tehdä. siis mikä pakko? jos ja kun ei, niin sitten ei? viimeksi oli viime kesänä, sitä ennen liki vuosi.. tai jotain tuota rataa. hällä ei ole ulkopuolisia, koska ei missään käy. puhuu hellyttelyin monasti, on kauhean kiintyny minuun. ja toisinkin päin. en kuitenkaan edes tiedä onko tämä rakkautta vai mitä tämä on? koiraa rakastan, ja molemmat rakastetaan. kai ne kuitenkin mustat silmät vaikuttaa siellä taustalla. ja kaikki mitätöinti, vähättely jne. en halua häntä. hän kyllä käy joka ilta ns "nukuttamassa" minut, eli käy vieressä jonkun aikaa. koskaan ei kuitenkaan mene homma siihen. vuosi pari sitten tai jotain.. minä vielä yritin. tai siis ajattelin, että pakko kai tässä ois jotain tehdä.. yritin, mutta ei ne mihinkään johtaneet, ja tuli riitaa siitäkin. hän ei käsittänyt vihjeitä, ja syytti minua. ois pitänyt sanoa kuulema selvemmin, tai tarttua moloon kiinni. meni sitten viimeinenkin romantiikka. ja kun tuntui, että pitäis olla jo valmiiksi kaivossa vettä ennenkuin sinne on edes koskettu. en sitten nähnyt järkeä tyrkyttää seksiä. varsinkin kun en ns "kostunut" hommasta itse. hän on sanonut että ei aio tehdä koskaan enää aloitetta, ei koskaan. että minun pitää tehdä, jos haluan, ja että hänestä se ei ole kiinni. hän ei uhkaa erolla, enkä minäkään enää. aiemmin uhkailin tuon tuosta. tullaan toimeen, jos ei puhuta syntyjä syviä. itsetyydytystä harrastan minäkin silloin tällöin, mutta pidän huolen ettei näe tai kuule. hän sanoi, että ei hän ole tyytymätön tilanteeseen. ei siitä enää tosin puhutakaan. ei me edes suukotella. hän on huithapeli raha-asioissa. kaikkea pitäisi saada. perusterveitä ollaan joo. välillä olen ihastunut joihinkin, mutta eivät ne sellaisia ole, että vaihtoehtoja millekään, tai yhtään mitään sen kummempaa, kunhan ajatus. varmaan mieskin on ihastunut välillä johonkin suuntaan. ei taatusti ole pettänyt, en usko. sitäpaitsi, en välitä jos en tiedä. olen vähän kyllä ajatellut, enkä niin vähänkään, että pitääkö loppuelämä olla seksittä. kyllähän sitä lakkaa kauheasti kaipaamasta kun ei sitä ole. mutta eihän tämä mikään oikea avioliitto ole, selvä se. terapeutille turha lähteä, kun ei mies varmaan lähde, eikä näe siitä hyötyä. kun hänen mielestä vika vain siinä, että yhtäkkiä mulle kuulema lakkasi käymästä mikään. eli itsessään ei ole vikaa. sanoo tuon selvästä päästäkin.
no, nyt ei ole enää tapella, syystä että ei puhuta "vaikeita."
eli rinnuksiin käymistä, huorittelua, läpsimistä ym oli välillä paljonkin. en ole oikeastaan niitä anteeksi antanut. miten niitä voikaan? tai vaikka voisikin, niin ei niitä unohtaa voi. että on kait niin, että liian paljon on mennyt ns rikki, että enää korjata vois mikään.
Tietenkin voi elää ilman seksiä. On paljon avioliittoja joissa rakkaus, ystävyys, länpö ja toisesta huolehtiminen on osa jokapäiväistä elämää. Siinä jaetaan niin ilot kuin surutkin.
Seksiä on jos on, mutta sen puutuminen ei ole iso asia kummallekkaan. Mielenkiintoiset ammatit ja yleensäkin kiinnostus ympärillä tapahtuvaan pitää yhteyden toiseen aivan eri tasolla.
miehiltä niin vastaus on kielteinen.
Mutta yli kuuden kympin se kai alkaa olla jo tavanomainen.
Naisen seksuaaliset halut loppuvat usein ennen miehiä, ja naiset ovatkin onnellisempia näissä seksittömissä liitoissa. Joista joskus mies sitten lähteekin nostelemaan löytäessään vielä aktiivisen naisen.
jos se ei todellakin ole kummankin toive, ei voi kestää jos asia toista osapuolta (kumpaa tahansa) vaivaa, ei ole luonnollista haudata halujaan vain sen vuoksi ettei toinen halua mitään. Itsellä pian 20 v yhteistä taivalta takana enkä voisi meistä kumpaakaan ajatella onnellisena jos toinen ei haluaisikaan enää seksiä, sehän on yksi ihana osa parisuhdetta, kantaa myös vaikeiden aikojen yli kun on ihomuisti kuinka hyvältä toinen tuntuu vaikka muuten v*'taisikin, se kuuluu pitkään parisuhteeseen, rinnakkaisseksisuhde voi antaa itselle vastauksen haluaako luopua itse seksistä lopuksi elämäksi vai ei.
missä on avioliitto ilman rakkautta, siellä on myös rakkautta ilman avioliittoa....
Hyvinhän tuo kestää, kun tyydyttää tarpeensa muualla
on kuitenkin niin iso asia että sen voi päättää vain omalta osaltaan, ei toisen. Eli jos itse ei halua/kykene harrastamaan seksiä, pitäisi se mahdollisuus suoda kuitenkin toiselle. Tästä huolimatta avioliitto voi jatkua ihan "normaalisti", jos se puoliso on myös paras kaveri kaikesta pitäisi voida keskustella.
Ihmiset ovat kyllä tarpeiltaan sekä sietokyvyltään hämmästyttävän erilaisia epeleitä. Eräät sopeutuvat elämään jopa väkivaltaisessa parisuhteessaa välttääkseen yksin oloa tai ottamasta vastuuta itsestään. Siihen verraten läheisyyden puutteen sietäminen kuulostaa jopa helpolta varsinkin, jos siihen on olemassa jokin "älyllisempi" motiivi kuin suuri rakkaus halutonta puolisoa kohtaan.
suhde voi kestää.Tosin onko se enään rakkaus suhde? Oma liittoni on ollut monien lapsenyritys vuosien jälkeen todella seksitön.Ymmärrän mieheni tilanteen,muta kieltämättä minusta alkaa tuntumaan siltä,että suhteemme ei ole enään mikään intohimoinen niin sanotusti terve rakkaus suhde.Pikemminkin kuin kahden hyvän ystävän yhteis eloa platooniselta pohjalta.Rakkaus ei ole hävinnyt,mutta on kyllä muuttannut muotoaan mielestäni.
Olen samassa tilanteessa. Seksiä harrastetaan hyvin, hyvin harvoin ja silloinkin niin rutiinia että ei kyllä paljon innosta. Halua kyllä olisi mutta kun ei miestä näytä kiinnostan. Ei oikein paljon halailuakaan... Kysymyksiä alkaa pyörimään päässä... Enkö ole haluttava enään? Enkö kiinnosta miestäni enään? Onko meidän avioliitto pulassa?
Elämämme alkaa olemaan aika paljon erillään... Tuntuu välillä siltä että ainoat yhteiset hetket ovat aamupala, illallinen ja yöt.
En halua antaa periksi mutta en oikein tiedä mitä asian eteen pitäis tehdä. Tuntuu siltä kun me olisimme kämppäkavereita jotka ehkä kerran kuussa, jos edes sitäkään, harrastaa rutiin seksiä. Mikä auttais?
Niin, täällä puhutaan että mies ei halua. Meillä toisinpäin ja olen aika rikki. Lapset on ihania, mutta tuntuu että vaimo pitää minua vain hyödykkeenä. Ei läheisyyttä, lämpöä eikä muutakaan.
Niinpä, meillä kaksi lasta, ei ihan pieniä enää ja seksielämä todella pystyynkuollutta. Mies ei ikinä tee aloitetta, seksiä ehkä kerran kuussa maksimissaan. Olemme olleet naimisissa 12 vuotta. Olen miettinyt onko suhteestamme puuttunut aina voimakas intohimo, jota joskus joidenkin aimepien seksipartnereiden kanssa olen kokenut tosi voimakkaasti. Eli onko tämä kemiakysymyskin ????????, rakastamme toisiamme ja arki sujuu hyvi, mutta seksielämä on tosi aneemista. Mysökään meillä ei ole mitään suuteloja tai halailuja koska mies ei sellaisesta juurikaan tykkää.