Kerron tässä väliaikatietoja aiemmin näissä keskusteluissa kuvaamastani oikeusjutusta, joka koskee vahingonkorvausta työpaikkakiusaamisasiassa.
Hovioikeudesta on tullut muutama viikko sitten tieto, että selvitetään myös kirjallisen käsittelyn mahdollisuus, jolloin ratkaisu saataisiin touko-kesäkuussa tänä vuonna.
Tilastotietojen mukaan riita-asioiden käsittely hovioikeudessa kestää keskimäärin 8 kuukautta. Oma juttuni on ollut hovioikeudessa jo kohta puolitoista vuotta. Käsittelyajan ylittyminen noinkin reilusti on merkittävä seikka mielestäni silloin, kun työntekijä on joutunut haastamaan Suomen valtion oikeuteen.
Olen kirjoittanut myös siitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole ollut nähnyt keinoja vuonna 2004 eikä sen jälkeen tarkastaa Verohallituksessa tehtyä ohjelmistohankintaa. Tarkastusneuvos Jarmo Soikainen ja tarkastuspäällikkö Timo-Veli Sälli ovat 15.6.2004 kirjeessään kuitenkin ilmoittaneet yrittävänsä.
Tarkastusvirasto on tehnyt Verohallinnon systeemityön ja atk-konsultointipalveluhankintoja koskevan tarkastuksen 18.7.2003 (tarkastuskertomus 49/2003), jossa keskitytään pääasiassa Tietokarhu Oy:n( Suomen valtion ja TietoEnator Corporation Oyj:n omistamaan yhteisyrityksen) ostopalveluiden hankintamenettelyyn. Yhteisyrityksen osakkeista Suomen valtio omistaa 20 % ja TietoEnator Oyj 80 %.
Vuodelle 2002 systeemityön ostopalvelujen kustannuksiksi oli arvioit kaikkiaan 37 milj euroa. Tästä valtaosa noin 67 % oli tarkoitus hankkia Tietokarhu Oy:ltä.
Tietokarhu Oy:n sijoitetun pääoman tuotto oli vuonna 2002 90,1 %. Tällä mittarilla arvioiden voidaan yhtiön kannattavuus katsoa hyväksi Yhtiön pääasiallinen asiakas on verohallinto. (s. 26)
Jos voitonjako tehdään osakkeiden omistussuhteen mukaan, TietoEnator saa tuotosta 80 %.
Tarkastusvirasto toteaa, että kaikkia verohallinnon systeemityö- ja atk.konsulttipalveluhankintoja ei ollut kilpailutettu lainkaan tai hankintalainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Tarkastusviraston tilintarkastuksen toimintayksikössä laaditussa verohallinnon riskianalyysissä vuonna 2001 on hankinnat määritelty riskialtteimmaksi toimintoketjuksi (s12).
Kirjoitin aiemmin:
”:Vahingonkorvausvaatimustani koskeva juttu on nyt Helsingin hovioikeudessa diaarinumerolla S06/388. Käräjäoikeden tuomiosta (16.12.2005) (04/6557:29001)tehty valitus on jätetty hovioikeuteen 16.1.2006. Juttuun liittyvät asiakirjat ovat julkisia, joten ne ovat saatavilla ainakin hovioikeudessa.
Tässä jutussa työnantajapuolena, siis vastaajana on Suomen valtio. Asetelma on siis lähinnä "Daavid vastaan Goljat", varsinkin kun jo syntyneiden kulujen vuoksi minulla ei jatkokäsittelyä ajatellen ole vielä tiedossa asianajajaa.”
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000022&posting=22000000024882563
Verohallituksen kärjäoikeuteen toimittamista asiakirjoista ilmenee, että ostajille oli jo ostovaiheessa tiedossa, ettei sanomanvälitysohjelmisto toimi. Tästä huolimatta hankkeen aikataulutus laadittiin ikään kuin ohjelmisto olisiviittä vaille käyttökuntoinen. Oma projektini oli osaprojekti tuossa isossa hankkeessa. Alusta alkaen projektini tilaamia, hankkeeseen liittyviä töitä tietokantayksiköstä viivytettiin viikkokaupalla, pisimmillään 8 viikon ajan. Ei suostuttu edes kertomaan, milloin työ on tarkoitus tehdä. Sanomanvälitysohjelmaan alkoi tulla eloa vasta n puolen vuoden kuluttua hankintapäätöksestä. 500 HTV käsittävä hanke päätettiin aikatauluttaa uudelleen niin että se kestää vuoden kauemmin. Perusteluksi mainittiin se, että vetämäni projektin työ on keskeneräinen.
Nyt olisi hyvä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto tekisi asiassa selvityksen, jonka se on jo vuosia sitten ottanut tehtäväkseen. Minulle on ilmoitettu, että tarkastuksesta on luovuttu, koska virastolla ei ole siihen sopivaa tarkastusprosessia. Odotan myös verohallituksen selvitystä sanomanvälitysohjelmiston aiheuttamista kustannuksista. Ohjelmiston hinnaksi itse arvioin n 2 milj euroa. 100 htv:n lisäys hankkeesseen on saattanut aiheuttaa noin 14 miljoonan euron lisälaskun.
Toisaalta, tarkastusvirasto on tottunut isoihin lukuihin. Onhan verohallintoon tehty mm kirjanpitohjelmisto noin 5 miljoonalla eurolla. Valmisohjelmistovaihtoehdon selvitys varmuudeksi kiellettiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000022&posting=22000000025318504
Hovioikeudesta on tullut muutama viikko sitten tieto, että selvitetään myös kirjallisen käsittelyn mahdollisuus, jolloin ratkaisu saataisiin touko-kesäkuussa tänä vuonna.
Tilastotietojen mukaan riita-asioiden käsittely hovioikeudessa kestää keskimäärin 8 kuukautta. Oma juttuni on ollut hovioikeudessa jo kohta puolitoista vuotta. Käsittelyajan ylittyminen noinkin reilusti on merkittävä seikka mielestäni silloin, kun työntekijä on joutunut haastamaan Suomen valtion oikeuteen.
Olen kirjoittanut myös siitä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole ollut nähnyt keinoja vuonna 2004 eikä sen jälkeen tarkastaa Verohallituksessa tehtyä ohjelmistohankintaa. Tarkastusneuvos Jarmo Soikainen ja tarkastuspäällikkö Timo-Veli Sälli ovat 15.6.2004 kirjeessään kuitenkin ilmoittaneet yrittävänsä.
Tarkastusvirasto on tehnyt Verohallinnon systeemityön ja atk-konsultointipalveluhankintoja koskevan tarkastuksen 18.7.2003 (tarkastuskertomus 49/2003), jossa keskitytään pääasiassa Tietokarhu Oy:n( Suomen valtion ja TietoEnator Corporation Oyj:n omistamaan yhteisyrityksen) ostopalveluiden hankintamenettelyyn. Yhteisyrityksen osakkeista Suomen valtio omistaa 20 % ja TietoEnator Oyj 80 %.
Vuodelle 2002 systeemityön ostopalvelujen kustannuksiksi oli arvioit kaikkiaan 37 milj euroa. Tästä valtaosa noin 67 % oli tarkoitus hankkia Tietokarhu Oy:ltä.
Tietokarhu Oy:n sijoitetun pääoman tuotto oli vuonna 2002 90,1 %. Tällä mittarilla arvioiden voidaan yhtiön kannattavuus katsoa hyväksi Yhtiön pääasiallinen asiakas on verohallinto. (s. 26)
Jos voitonjako tehdään osakkeiden omistussuhteen mukaan, TietoEnator saa tuotosta 80 %.
Tarkastusvirasto toteaa, että kaikkia verohallinnon systeemityö- ja atk.konsulttipalveluhankintoja ei ollut kilpailutettu lainkaan tai hankintalainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Tarkastusviraston tilintarkastuksen toimintayksikössä laaditussa verohallinnon riskianalyysissä vuonna 2001 on hankinnat määritelty riskialtteimmaksi toimintoketjuksi (s12).
Kirjoitin aiemmin:
”:Vahingonkorvausvaatimustani koskeva juttu on nyt Helsingin hovioikeudessa diaarinumerolla S06/388. Käräjäoikeden tuomiosta (16.12.2005) (04/6557:29001)tehty valitus on jätetty hovioikeuteen 16.1.2006. Juttuun liittyvät asiakirjat ovat julkisia, joten ne ovat saatavilla ainakin hovioikeudessa.
Tässä jutussa työnantajapuolena, siis vastaajana on Suomen valtio. Asetelma on siis lähinnä "Daavid vastaan Goljat", varsinkin kun jo syntyneiden kulujen vuoksi minulla ei jatkokäsittelyä ajatellen ole vielä tiedossa asianajajaa.”
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000022&posting=22000000024882563
Verohallituksen kärjäoikeuteen toimittamista asiakirjoista ilmenee, että ostajille oli jo ostovaiheessa tiedossa, ettei sanomanvälitysohjelmisto toimi. Tästä huolimatta hankkeen aikataulutus laadittiin ikään kuin ohjelmisto olisiviittä vaille käyttökuntoinen. Oma projektini oli osaprojekti tuossa isossa hankkeessa. Alusta alkaen projektini tilaamia, hankkeeseen liittyviä töitä tietokantayksiköstä viivytettiin viikkokaupalla, pisimmillään 8 viikon ajan. Ei suostuttu edes kertomaan, milloin työ on tarkoitus tehdä. Sanomanvälitysohjelmaan alkoi tulla eloa vasta n puolen vuoden kuluttua hankintapäätöksestä. 500 HTV käsittävä hanke päätettiin aikatauluttaa uudelleen niin että se kestää vuoden kauemmin. Perusteluksi mainittiin se, että vetämäni projektin työ on keskeneräinen.
Nyt olisi hyvä, että Valtiontalouden tarkastusvirasto tekisi asiassa selvityksen, jonka se on jo vuosia sitten ottanut tehtäväkseen. Minulle on ilmoitettu, että tarkastuksesta on luovuttu, koska virastolla ei ole siihen sopivaa tarkastusprosessia. Odotan myös verohallituksen selvitystä sanomanvälitysohjelmiston aiheuttamista kustannuksista. Ohjelmiston hinnaksi itse arvioin n 2 milj euroa. 100 htv:n lisäys hankkeesseen on saattanut aiheuttaa noin 14 miljoonan euron lisälaskun.
Toisaalta, tarkastusvirasto on tottunut isoihin lukuihin. Onhan verohallintoon tehty mm kirjanpitohjelmisto noin 5 miljoonalla eurolla. Valmisohjelmistovaihtoehdon selvitys varmuudeksi kiellettiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000022&posting=22000000025318504
Vastaukset 6
Vanhimmat
Valtion rahojen kuppausta. Ei ihme, että sinut yritetään vaientaa.
Kerrot hovioikeuden harkitsevan kirjallista käsittelyä. Tässä piilee sudenkuoppa mikäli sinulla on pienikin epäily kyseenakaistaa käräjäoikeudessa annettuja todistajakertomusten uskottavuutta!
Siis, jos käräjäoikeudessa on ollut todistajia, ei heidän kertomusten uskottavuutta voi kyseenalaistaa eikä saada huomioon otettavaksi kirjallisessa käsittelyssä!
Joten, käyttikö vastapuoli käräjäoikeudessa todistajia?
Vaadi suullista käsittelyä ehdottomasti, mikäli jutussasi on todistajien kertomuksella hivenenkään ollut vaikutusta käräjäoikeuden ratkaisuun!
Näin ihan pikaisesti: kyllä molemmilla osapuolilla oli todistajia. Moni vastapuolen todistajista vahvisti todistuksessaan näkemykseni.
Tuomioperusteluissa ei ole selkeästi viitattu yksittäiseen mihinkään suulliseen lausumaan.
Kirjallisista todisteasiakirjoista ( joita on kymmeniä) on viitattu vastapuolen todisteeseen, jossa varapääluottamusmies toteaa, ettei hän ole keskustellut kanssani. Myös työsuojelupäällikön laatiman lausuntoon, jossa kuvaillaan hallinnon työsuojeluorganisaatiota, mutta jota ei ollut minulle esitelty tai tarjottu tämän tapauksen käsittelyssä. Myös yhden asianosaisen lausumaan sanomanvälitysohjelman hankinnasta, sekä dokumenttiin, jossa kuvailtiin, miten yksi asiaosaisista oli antanut minusta lisäinformaatiota ko lausuman kirjoittajalle, sen jälkeen keskusteltiin minusta työterveyshuollon kanssa ja kuinka sitten ryhdyttiin järjestämään minulta salaa minun työkykyarviotani. Tämän dokumentin kirjoittajaa ei vastapuoli ollut kutsunut todistajaksi. Työterveyshuolto oli jo lähes vuotta aiemmin edellyttänyt kiusaamistapauksen selvittämistä, mutta siihen ei koko tänä aikan ollut ryhdytty.
Olen aimmassa keskustelussa kertonut, että työkykyäni ei enää pidetty tarpeellisena kyseenalaistaa, kun ministeriö oli siunannut asianosaisten toiminnan "normaalina verohallinnossa".
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000022&posting=22000000025186836
Mikäli oikein olen ymmärtänyt, sinua on taatusti yritetty leimata kulisseissa ties miksi (työnantajalla varmasti mustan listan tyyliset tiedot sinusta ja perättömiä kertomuksia työyhteisön jäseniltä). Tämä arvioni, joskin hyvinkin mahdollista.
Tuo työsuojelupuoli on yleensä työnantajan puolella ja työsuojelupiirit myötäisevät mieluummin työauojeluasiamiesten lausuntoja kuin syrjityn tai kiusatun työntekijän, jolle ei puolustajia yhteisöstä löydy työpaikan menettämisen pelon takia.
Mutta tämä peruspointti, jota painotin aikaisemmin hovioikeuskäsittelyn suhteen on se, että pääkäsittely on aina pääkäsittely hovissa, toisin kuin mahdollinen kansliapäätös, jossa ratkaisut tehdään kirjallisen materiaalin perusteella.
Yleensä ilman pääkäsittelyä menevät jutut hutiloidaan ja hovioikeusneuvokset menevät siitä mistä aita on matalin, eli eivät yksinkertaisesti kunnolla perehdy asianomaisten argumentteihin - ja se tarkoittaa sitä, että työntekijän asemassa sinun argumentit ovat toissijaisia.
Kokemusta on.
Tässä kun välitän sanomaa ilmaisella ohjelmalla, tulee mieleen, että mikä tämä sanomavälitysohjelmiston tilaamisen tarkoitus oli. Ilmeisesti vain kupata rahaa valtiolta, vieläpä verohallinnolta.
Oliko sitä ikinä tarkoituskaan tehdä valmiiksi. Asian salaamiseksi syylliseksi pantiin yksi työntekijä.
Paljonkohan tällaista korruptiota löytyisi, jos rata hoitaisi hommansa. Mutta virkamies tietää, että kuolee köyhänä, jos puuttuu tärkeiden johtajien asioihin.