Mieheni myönsi ulkopuolisen suhteen muutamia kuukausia sitten. Tosin minun asiaa suoraan kysyttäessä. Ensin sanoi suhteen olleen "vain" henkisellä tasolla, mutta myönsi sitten myös seksisuhteenkin. Ihan kuin minua haittaisi vain seksisuhde. Meillä ei kuulemma ole ollut aikoihin yhteyttä henkisellä tasolla. Hän haluaa kuitenkin jatkaa minun kanssani ja suhde toisen kanssa on hänen puheidensa mukaan ohi. Ja niin uskon asian olevan. Asiasta kuitenkin jollain tasolla keskusteltuamme, haluan vielä uskoa yhteiseen tulevaisuuteemme. Yhteisiä avioliiton vuosia takana meillä on 20 vuotta. Toivoin hänen miettivän tarkkaan, haluaako jatkaa minun kanssani, sillä sanoin, etten halua hänen jatkavan kanssani säälistä, pelosta, tai jonkun muun tärkeän ihmisen vuoksi. Annoin mhadollisuuden harkita. Niin harkitsin itsekin tarkkaan! Koskaan ei voi kuitenkaan olla varma edelleenkään, mutta haluan ottaa tämän riskin. Rakastan edelleen miestäni, mutta sinisilmäinen en enää ole. Enkä halua olla myöskään katkeroitunut ja kyyninen. Siinä teen edelleen työtä itseni kanssa, mutta olen positiivinen itseni suhteen.
erotako vaiko ei
katkeroituako
41556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
onko teillä lapsia?
Siis miehesi petti, mutta sinä et halua erota. Ok.
Mutta jos haluat kysyä jotakin, niin ensimmäisen tulee mieleeni, että miten sitä yhteyttä välillänne on nyt yht'äkkiä löytynyt. Sitä, jonka puutteesta miehesi kertomansa mukaan ajautui suhteeseen toisen kanssa. Vai oliko niin, ettei tämä nainen sitten lopultakaan ollut se oikea. Entä sitten, kun yhteytenne on taas hukassa ja miehesi löytääkin tähän puutteeseensa sen oikean?
Noin isolla miehellä näyttää selkeesti olevan haku päällä ja ehkä jopa jonkunlainen keski-iän villitys. Mies kokeili yhtä naista ja kun pettyi, palasi paremman puutteessa luoksesi. Miehet on yleensä sellaisia otuksia, että niillä pitää koko ajan olla joku nainen. Jos uusi nainen ei ollutkaan parempi, niin vanha vaimo käy varalla aivan kohtalaisesti. Se on ainakin tuttu ja sillä on tutut tavat. Harvassa on ne miehet, jotka ovat eronneet parisuhteensa ongelmien takia ja opettelevat ensin elämään yksin. Tälle sinkkunaiselle semmoinen karanteenissa ollut tyyppi kelpais oikein hyvin, mutta näitä aviossa olevia "juuri eroavia" en jaksa millään.
Tuo on vaan niin tavallista tänä päivänä.Kaikki shätit sun muut yhteydenpito välineet on jokapäiväistä. Eroaminenkin on niin muotisana, että oikein joskus oksettaa.
Mul oli joku vuosi sitten samanlainen tilanne, paraneminen vie tosi kauan ja melko vaikeata. Mutta, kuten sanoit puolisosi haluaisi jatkaa, eikun paljon onnea, on lapsia tai ei, kaikki meistä tietää, ettei lapset ole mikään syy...jäädä tai lähteä.
Edelliselle kirjoittajalle; Kyllä se yhteys joskus vaan kummasti palaa, kun joudutaan todella miettimään elämää suurempia asioita voi olla jopa helpotus ja uudenlaisen elämän alku.
Virheitä meistä tekee kaikki, niistä pitäis vaan ottaa opiksi, eikö vaan?
Ei tule enää yhteyttä sen jälkeen kun luottamus toiseen on mennyt. Ei vaan yksinkertaisesti voi luottaa, eikä antaa itseään toiselle.
Ja kun ei voi antaa itseään suhteeseen, on parempi olla teeskentelemättä. Suhdetta ja liittoa voi jatkaa, mut kummankin on hyvä tietää mikä on tilanne. Sen päälle tilanne pitää sisäistää ja ymmärtää. Joskus on helpompi erota ja jatkaa elämää, antaa toisellekin mahdollisuus jatkaa elämäänsä.