Miten suhtaudut valehteluun? Valehteletko itse, jos myönnät niin millaisissa tilanteissa? Oletko kohdannut ihmisiä,jotka valehtelevat silloinkin kun ei olisi tarvetta? :=D
Suhteesi valehteluun.
pulska typy
5472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mutta jos olisi jonkun läheiseni hyvinvoinnista kysymys tai hänen pelastamisestaan, niin hänen puolestaan kyllä valehtelisin jos tietäisin hänen näin selviävän vaikeuksistaan.
Kokemusta on myös ihmisestä, joka on valehdellut ihan valehtelemisen ilosta kaikista mahdollisista asioista.
Jos minulle joku valehtelee ja saan sen selville, niin ensimmäinen tunne on kyllä vihan sijasta pettymys. Silloin huomaan, etten ilmeisesti ole ollut luottamuksen arvoinen.
pahemmin valehdeltua. Ainoa asia, jossa olen valehtelun kokenut tarpeelliseksi on uskonnollinen suuntaukseni. Jos joku tuntemattomampi kysyy asiasta, sanon olevani ateisti.
Eipä tuohon ole lisättävää.
Anteeksiantamatonta.
Mielikuvituksen ja diplomatian puutetta, jos tuntee tarvetta "valkoisiin valheisiin".
Vältän valehtelua mutta joskus kyllä
täytyy miettiä mitä voi sanoa ja miten.
Kaikki ihmiset valehtee jollain tapaa.
Samaa kysyttiin vähän aikaan sitten. Valehtelen silloin kun joku utelee jonkun toisen henkilökohtaisia asioita (sairauksia, miten heillä menee, tms.), silloin valehtelen "en tiedä", "ihan hyvin kai", tms. Lisäksi joskus muutoinkin saatan valehdella, etten tiedä jotakin, kun asia ei kiinnosta tai haluan välttää tai estää jotakin tilannetta.