Lineaarikiihdyttimellä

Vielä kysyisin ja tarkentaisin..
Eli ymmärsinkö oikein, että tavallisella lineaarikiihdyttimellä tehtävällä sädehoidolla(Linac) ei kyetä kuin sentin tarkkuuteen? Miten sellaista sh. sitten voidaan ajatella tehtävän obticuksen ympärillä olevaan aivokasvaimeen, joka on pieni(1,5cm) ja ei ole tarkkarajainen? Minulle sitä annetaan TYKS:ssä (mahtaako siellä olla noita kalliita lisälaitteita..??) ja päivittäin viikkojen ajan, kunakin päivänä hoito kuulemma kestää kokonaisuudessaan vain 10-15 min. ja sädetys siitä vain pari minuuttia, oliko sitäkään.

vastauksestasi. kirjoitti:

Vielä kysyisin ja tarkentaisin..
Eli ymmärsinkö oikein, että tavallisella lineaarikiihdyttimellä tehtävällä sädehoidolla(Linac) ei kyetä kuin sentin tarkkuuteen? Miten sellaista sh. sitten voidaan ajatella tehtävän obticuksen ympärillä olevaan aivokasvaimeen, joka on pieni(1,5cm) ja ei ole tarkkarajainen? Minulle sitä annetaan TYKS:ssä (mahtaako siellä olla noita kalliita lisälaitteita..??) ja päivittäin viikkojen ajan, kunakin päivänä hoito kuulemma kestää kokonaisuudessaan vain 10-15 min. ja sädetys siitä vain pari minuuttia, oliko sitäkään.

Lue lisää

No pään alueella tarkkuus on parempi johtuen kohteen liikkumattomuudesta ja fiksointivälineistä. Sinullakin on varmaan käytössä yksilöllinen maski, jolla käytännössä kiinnitetään potilaan pää hoitopöytään samaan hoitoasentoon. Mutta jos keuhkoja hoidetaan, niin jo pelkkä hengitysliike tuo sen vähintään sentin epätarkkuuden mukanaan. Siksi sädehoitokentissä on aina marginaalia kohteen ympärillä. Stereotaktisessa sädehoidossa marginaali on pienempi ja sinun tapauksessasi sitä ei kannata käyttää kasvaimen epätarkkarajaisuuden vuoksi. Ei olisi mitään mieltä hoitaa tarkasti vain osa kasvaimesta.

Sädehoitokenttä muotoillaan moniliuskakollimaattorilla, jossa on lyijyliuskoja sentin välein. Stereotaktisessa ja IMRT-hoidoissa käyttävissä MLC-laitteissa liuskat ovat millin välein. Intensiteettimuokattu sädehoito on muuten samanlaista stereotaktisen sädehoidon kanssa paitsi että liuskat liikkuvat sädetyksen aikana. Näin saadaan aikaiseksi hämmästyttäviä annosjakaumia.

Ex-säderölli kirjoitti:

No pään alueella tarkkuus on parempi johtuen kohteen liikkumattomuudesta ja fiksointivälineistä. Sinullakin on varmaan käytössä yksilöllinen maski, jolla käytännössä kiinnitetään potilaan pää hoitopöytään samaan hoitoasentoon. Mutta jos keuhkoja hoidetaan, niin jo pelkkä hengitysliike tuo sen vähintään sentin epätarkkuuden mukanaan. Siksi sädehoitokentissä on aina marginaalia kohteen ympärillä. Stereotaktisessa sädehoidossa marginaali on pienempi ja sinun tapauksessasi sitä ei kannata käyttää kasvaimen epätarkkarajaisuuden vuoksi. Ei olisi mitään mieltä hoitaa tarkasti vain osa kasvaimesta.

Sädehoitokenttä muotoillaan moniliuskakollimaattorilla, jossa on lyijyliuskoja sentin välein. Stereotaktisessa ja IMRT-hoidoissa käyttävissä MLC-laitteissa liuskat ovat millin välein. Intensiteettimuokattu sädehoito on muuten samanlaista stereotaktisen sädehoidon kanssa paitsi että liuskat liikkuvat sädetyksen aikana. Näin saadaan aikaiseksi hämmästyttäviä annosjakaumia.

Lue lisää

olen lukenut ja näin maallikkona ajattelisin juuri sen olevan tällaisessa ei tarkkarajaisessa kasvaimessa oikeanlaista sh:a, kun kasvain on hermon ylä - ja alapuolella.. ja tällä sh:lla sen pystyy kohdentamaan eritavalla kuin normaalissa "suorassa" tai "suoraan" sädettävässä sh:ssa ja sitähän voidaan muutenkin säädellä..(jos termini hymyilyttävätkin, ymmärrät varmaan kuitenkin ajatuksen..?). Vai olisiko mielestäsi IMRT tällaisessa tapauksessa oikea sh.?
Yleensä sh. pyritään välttämään esim. näköhermon sädettämistä ja nythän se osuu juuri myös siihen, ainakin tällä lineaarikiihdyttimellä tehtävässä sh:ssa..
Minulle laitetaan maski, muttei kuulemma sellaista rautakehikko juttua..
Kiitos vastauksestasi.

mainitsemastasi kirjoitti:

olen lukenut ja näin maallikkona ajattelisin juuri sen olevan tällaisessa ei tarkkarajaisessa kasvaimessa oikeanlaista sh:a, kun kasvain on hermon ylä - ja alapuolella.. ja tällä sh:lla sen pystyy kohdentamaan eritavalla kuin normaalissa "suorassa" tai "suoraan" sädettävässä sh:ssa ja sitähän voidaan muutenkin säädellä..(jos termini hymyilyttävätkin, ymmärrät varmaan kuitenkin ajatuksen..?). Vai olisiko mielestäsi IMRT tällaisessa tapauksessa oikea sh.?
Yleensä sh. pyritään välttämään esim. näköhermon sädettämistä ja nythän se osuu juuri myös siihen, ainakin tällä lineaarikiihdyttimellä tehtävässä sh:ssa..
Minulle laitetaan maski, muttei kuulemma sellaista rautakehikko juttua..
Kiitos vastauksestasi.

Lue lisää

eli piti kirjoittaa:
"Tuosta mainitsemastsi IMRT:stä, olen lukenut.."

Et kuule usko miten tärkeää (ja harvinaista) on, että meizeille täällä vastaa joku, joka OIKEASTI tietää.

LPolku kirjoitti:

Et kuule usko miten tärkeää (ja harvinaista) on, että meizeille täällä vastaa joku, joka OIKEASTI tietää.

lineaarikiihdyttimellä tehtävä s.hoito kiinnostais. Tiedäks sä ex-rölli, että onks tätä lin.kiihd. tehtävää s.hoitoo ns. tavallista ja toista, joka on vähän korkeempaa tasoa?
Ja mitä semmonen faktioitu s.hoito on? Vai onks se juuri tätä lineaarikiihdyttimellä tehtyä?
Ymmärsinkö mä oikein..? Onko lineaarikiihdyttimellä tehtävä sädehoito stereotaktista sädehoitoa?
-Väännä rautalangasta, välillä tuntuu, että tökkii kyky tajuta..
Kiitos.

muakin toi kirjoitti:

lineaarikiihdyttimellä tehtävä s.hoito kiinnostais. Tiedäks sä ex-rölli, että onks tätä lin.kiihd. tehtävää s.hoitoo ns. tavallista ja toista, joka on vähän korkeempaa tasoa?
Ja mitä semmonen faktioitu s.hoito on? Vai onks se juuri tätä lineaarikiihdyttimellä tehtyä?
Ymmärsinkö mä oikein..? Onko lineaarikiihdyttimellä tehtävä sädehoito stereotaktista sädehoitoa?
-Väännä rautalangasta, välillä tuntuu, että tökkii kyky tajuta..
Kiitos.

Lue lisää

siis kysyit onko lineaarikiihdyttimellä annettu sh yhtäkuin stereotaktista sädehoitoa. On se. Lineaarikiihdyttimen päähän asennetaan erillinen stereotaktinen laite( kollimaattori, jossa on säderöllin mainitsemat millin lyijyliuskat). Siis periaatteessa samalla koneella annetaan molemmat hoidot.

Fraktiointi tarkoittaa sitä, että hoito on jaettu usealle päivälle. Yleensä sädehoitoa annetaan kerran päivässä esim. 25 päivänä. Joka päivä sädehoitoa tulee sama annos. Joskus hoitoa voidaan antaa myös useamman kerran päivässä hiukan pienemmillä kerta-annoksilla.

muakin toi kirjoitti:

lineaarikiihdyttimellä tehtävä s.hoito kiinnostais. Tiedäks sä ex-rölli, että onks tätä lin.kiihd. tehtävää s.hoitoo ns. tavallista ja toista, joka on vähän korkeempaa tasoa?
Ja mitä semmonen faktioitu s.hoito on? Vai onks se juuri tätä lineaarikiihdyttimellä tehtyä?
Ymmärsinkö mä oikein..? Onko lineaarikiihdyttimellä tehtävä sädehoito stereotaktista sädehoitoa?
-Väännä rautalangasta, välillä tuntuu, että tökkii kyky tajuta..
Kiitos.

Lue lisää

Pikemminkin voisi sanoa, että stereotaktinen sädehoito on lineaarikiihdyttimellä tehtävää sädehoitoa. Se kun on vain pieni osa lineaarikiihdyttimellä tehtävistä sädehoidoista.

Lineaarikiihdyttimen toimintaperiaate pähkinänkuoressa: mikroaalloilla kiihdytetään elektroneja lähelle valonnopeutta (aika hyvin massallisilta hiukkasilta) ja joko annetaan mennä sellaisenaan hoitokohteeseen, jolloin kyseessä on elektronisädehoito, tai laitetaan törmäämään kovametalliseen kohtioon, jolloin syntyy (enimmäkseen hukkalämpöä, mutta myös hieman) hyvin läpitunkevaa fotonisäteilyä. Sen pysäyttämiseen tarvitaan kymmenen senttiä lyijyä. Fyysikoiden mielestä tosin edes maapallo ei riitä sen pysäyttämiseen vaan osa säteilystä painelee Maankin läpi. Se on näitä outoja matemaattisia juttuja, että säteily heikkenee loputtomiin muttei lopu koskaan. Fotonisäteily on sukua röntgensäteilylle, mutta se on paljon voimakkaampaa. Röntgenlaitteiden kanssa puhutaan kilovolteista ja sädehoitolaitteiden mega(elektroni)volteista.

Joskus sama potilas saa yhdellä hoitokerralla sekä elektroni- että fotonisäteilyä. Tyypillinen esimerkki on ablaation postoperatiivinen sädehoito eli rinta on leikattu kokonaan pois ja leikkausarven alueelle ja rintalastan ja kainalon imusolmukkeisiin annetaan sädehoitoa. Arven alla on keuhkoa, joten sitä ei voi sädettää läpitunkevalla fotonisäteilyllä vaan käytetään muutaman sentin syvyyteen ulottuvaa elektronisäteilyä. Rintalastan imusolmukkeet ovat syvemmällä ja saavat tujumpaa elektronisäteilyä ja kainalon imusolmukkeet voi huoletta sädettää fotoneilla. Iho reagoi voimakkaammin elektronisäteilyyn, joten hoitojakson lopuksi saattaa selvästi nähdä sädehoitokenttien rajat.

Niin kuin toinen röntgenhoitaja tuossa sanoi, poikkeaa stereotaktinen sädehoito tavallisesti ensisijaisesti lisälaitteiden osalta. Meikun grillissä on ihan oma koneensa stereotaktista ja IMRT-tekniikalla toteutettavaa sädehoitoa varten, mutta muuten joudutaan käyttämään raskasta erikoishoitopäätä lineaarikiihdyttimen lisälaitteena. Sillä saadaan aikaiseksi tarpeeksi pieniä hoitokenttiä, jotka on muotoiltu poikkeuksellisen tarkasti. Hoitopään vaihtaminen hidastaa työtä ja kahdessa tunnissa ehditään hoitaa noin neljä potilasta kun tavallisia tapauksia menee tusinasta puoleentoista tusinaan. Luvut voivat vähän heittää, sillä en ole hoitanut stereotaktisia tai IMRT-potilaita muutamaan vuoteen.

Eikä kestä kiittää. Paiskin hommia sädehoidossa monta vuotta ja jo silloin kerroin potilaille ja heidän omaisilleen siitä enemmän kuin he halusivat tietääkään. En käsitä miksi minun pitäisi muuttaa tapojani :-)

mainitsemastasi kirjoitti:

olen lukenut ja näin maallikkona ajattelisin juuri sen olevan tällaisessa ei tarkkarajaisessa kasvaimessa oikeanlaista sh:a, kun kasvain on hermon ylä - ja alapuolella.. ja tällä sh:lla sen pystyy kohdentamaan eritavalla kuin normaalissa "suorassa" tai "suoraan" sädettävässä sh:ssa ja sitähän voidaan muutenkin säädellä..(jos termini hymyilyttävätkin, ymmärrät varmaan kuitenkin ajatuksen..?). Vai olisiko mielestäsi IMRT tällaisessa tapauksessa oikea sh.?
Yleensä sh. pyritään välttämään esim. näköhermon sädettämistä ja nythän se osuu juuri myös siihen, ainakin tällä lineaarikiihdyttimellä tehtävässä sh:ssa..
Minulle laitetaan maski, muttei kuulemma sellaista rautakehikko juttua..
Kiitos vastauksestasi.

Lue lisää

Enpä usko, että IMRT-tekniikasta olisi apua tässä tapauksessa. Jos kasvain on hermon ylä- ja alapuolella, niin hermo on silloin kutakuinkin keskellä sädehoitoaluetta. IMRT on omimmillaan silloin kun aivan hoidettavan alueen vieressä on säästettävä kohta. Esimerkkinä olen nähnyt silmän takana olevan kasvaimen, joka IMRT-tekniikalla pystytään hoitamaan silmä säästäen ja se ei millään onnistuisi perinteisillä tekniikoilla. Mutta kriittinen elin keskellä kohdealuetta... IMRT-tekniikallakin on rajoituksensa. Luulen, että väkisinkin syntyisi katvealueita hermoa väistettäessä ja se olisi huono juttu kun kerran yritetään saada mahdollisimman tasainen annosjakauma koko kohteeseen. Ei olisi järkeä vain melkein tuhota koko kasvainta.

Ex-säderölli kirjoitti:

Enpä usko, että IMRT-tekniikasta olisi apua tässä tapauksessa. Jos kasvain on hermon ylä- ja alapuolella, niin hermo on silloin kutakuinkin keskellä sädehoitoaluetta. IMRT on omimmillaan silloin kun aivan hoidettavan alueen vieressä on säästettävä kohta. Esimerkkinä olen nähnyt silmän takana olevan kasvaimen, joka IMRT-tekniikalla pystytään hoitamaan silmä säästäen ja se ei millään onnistuisi perinteisillä tekniikoilla. Mutta kriittinen elin keskellä kohdealuetta... IMRT-tekniikallakin on rajoituksensa. Luulen, että väkisinkin syntyisi katvealueita hermoa väistettäessä ja se olisi huono juttu kun kerran yritetään saada mahdollisimman tasainen annosjakauma koko kohteeseen. Ei olisi järkeä vain melkein tuhota koko kasvainta.

Lue lisää

ristiriitaselta se, että kun kai sitä silmää, näköhermoa, tuppea ja muitakin kudoksia säästäen ja mahdollisimman pienellä "hoitokentällä" juuri tällaisessa kohtaa (näköhermon ympärillä) olisi valittava sh. joka olisi tarkkaa täsmä sh. Jotenkin on sellanen tuntu, että tuo tavallinen lineaarikiihdyttimellä tehty sh. on krouvimpaa ja "karkeampaa" sh, joka tuhoaa kaiken lähistöltäkin..
Eikö tuo aiheuta sokeuden?
Ja mitä muuta voi seurata?
Ja miten varmaa on, että tuolla tavalla se kasvain varmasti kuolee?
Ja jos kaikki mahdollinen sädemäärä tulee nyt kerralla annetuksi, mitä jos kasvain uusii? Mitä sitten voi enää edes tehdä, kun eivät suostu leikkaan? Kun nämä niin usein uusivat ja monet jo pienellä aikaa.

Ex-säderölli kirjoitti:

Pikemminkin voisi sanoa, että stereotaktinen sädehoito on lineaarikiihdyttimellä tehtävää sädehoitoa. Se kun on vain pieni osa lineaarikiihdyttimellä tehtävistä sädehoidoista.

Lineaarikiihdyttimen toimintaperiaate pähkinänkuoressa: mikroaalloilla kiihdytetään elektroneja lähelle valonnopeutta (aika hyvin massallisilta hiukkasilta) ja joko annetaan mennä sellaisenaan hoitokohteeseen, jolloin kyseessä on elektronisädehoito, tai laitetaan törmäämään kovametalliseen kohtioon, jolloin syntyy (enimmäkseen hukkalämpöä, mutta myös hieman) hyvin läpitunkevaa fotonisäteilyä. Sen pysäyttämiseen tarvitaan kymmenen senttiä lyijyä. Fyysikoiden mielestä tosin edes maapallo ei riitä sen pysäyttämiseen vaan osa säteilystä painelee Maankin läpi. Se on näitä outoja matemaattisia juttuja, että säteily heikkenee loputtomiin muttei lopu koskaan. Fotonisäteily on sukua röntgensäteilylle, mutta se on paljon voimakkaampaa. Röntgenlaitteiden kanssa puhutaan kilovolteista ja sädehoitolaitteiden mega(elektroni)volteista.

Joskus sama potilas saa yhdellä hoitokerralla sekä elektroni- että fotonisäteilyä. Tyypillinen esimerkki on ablaation postoperatiivinen sädehoito eli rinta on leikattu kokonaan pois ja leikkausarven alueelle ja rintalastan ja kainalon imusolmukkeisiin annetaan sädehoitoa. Arven alla on keuhkoa, joten sitä ei voi sädettää läpitunkevalla fotonisäteilyllä vaan käytetään muutaman sentin syvyyteen ulottuvaa elektronisäteilyä. Rintalastan imusolmukkeet ovat syvemmällä ja saavat tujumpaa elektronisäteilyä ja kainalon imusolmukkeet voi huoletta sädettää fotoneilla. Iho reagoi voimakkaammin elektronisäteilyyn, joten hoitojakson lopuksi saattaa selvästi nähdä sädehoitokenttien rajat.

Niin kuin toinen röntgenhoitaja tuossa sanoi, poikkeaa stereotaktinen sädehoito tavallisesti ensisijaisesti lisälaitteiden osalta. Meikun grillissä on ihan oma koneensa stereotaktista ja IMRT-tekniikalla toteutettavaa sädehoitoa varten, mutta muuten joudutaan käyttämään raskasta erikoishoitopäätä lineaarikiihdyttimen lisälaitteena. Sillä saadaan aikaiseksi tarpeeksi pieniä hoitokenttiä, jotka on muotoiltu poikkeuksellisen tarkasti. Hoitopään vaihtaminen hidastaa työtä ja kahdessa tunnissa ehditään hoitaa noin neljä potilasta kun tavallisia tapauksia menee tusinasta puoleentoista tusinaan. Luvut voivat vähän heittää, sillä en ole hoitanut stereotaktisia tai IMRT-potilaita muutamaan vuoteen.

Eikä kestä kiittää. Paiskin hommia sädehoidossa monta vuotta ja jo silloin kerroin potilaille ja heidän omaisilleen siitä enemmän kuin he halusivat tietääkään. En käsitä miksi minun pitäisi muuttaa tapojani :-)

Lue lisää

annetaan tuossa lineaarikiihdyttimellä tehtävässä sädehoidossa, elektronisäteilyä vai fotonisäteilyä?
Minulle on tehty Mri varjoainella muussa sairaalassa ja nyt menen TKU:n tähän sädehoitoon ja ensin painottivat siellä, että ehdottomasti pitää mennä heillä uuteen Mri, että saavat omilla laitteilla kuvat ja saavat säädettyä sen mukaan sädehoidolle sopivaksi, mutta nyt yhtäkkiä sanoivatkin, ettei tarvi, vanhat kuvat käy!
-Tilannehan voi olla muuttunut, oireet ainakin on paljon koko ajan lisääntyneet. Huolettaa.

Tuleeko sulle ex-rölli mieleen mitään neuvoa, mitä pitäis kysyä esim siellä lääkäriltä? Tms.
Kiitos vastauksista.

säteilyä kirjoitti:

annetaan tuossa lineaarikiihdyttimellä tehtävässä sädehoidossa, elektronisäteilyä vai fotonisäteilyä?
Minulle on tehty Mri varjoainella muussa sairaalassa ja nyt menen TKU:n tähän sädehoitoon ja ensin painottivat siellä, että ehdottomasti pitää mennä heillä uuteen Mri, että saavat omilla laitteilla kuvat ja saavat säädettyä sen mukaan sädehoidolle sopivaksi, mutta nyt yhtäkkiä sanoivatkin, ettei tarvi, vanhat kuvat käy!
-Tilannehan voi olla muuttunut, oireet ainakin on paljon koko ajan lisääntyneet. Huolettaa.

Tuleeko sulle ex-rölli mieleen mitään neuvoa, mitä pitäis kysyä esim siellä lääkäriltä? Tms.
Kiitos vastauksista.

Lue lisää

No se nyt riippuu siitä, kuinka syvälle säteiden halutaan ulottuvan. Pinnallisissa tapauksissa annetaan elektroneja, syvemmälle tähdätessä fotoneja. Kaikilta lineaarikiihdyttimiltä ei elektronisäteilyn antaminen onnistu. Nyrkkisääntönä on se, että mitä pienempi sädehoitoyksikkö, niin sitä monipuolisemmat laitteet siellä on. Isommilla yksiköillä on varaa erikoistua.

Sädehoidon suunnitteluvaiheessa käytetään tavallisesti tietokonetomografiakuvia annossuunnitelman tekoa varten. MRI-kuvilla on diagnostista merkitystä. En osaa sanoa, miksi he eivät halua ottaa uusia kuvia. Ehkä se on resurssikysymys: pitkät jonot kuvauksiin. Kysy heiltä.

Mahdolliset kysymykset kannattaa kirjoittaa paperilapulle etteivät ne unohdu.

jotenkin tuntuu kirjoitti:

ristiriitaselta se, että kun kai sitä silmää, näköhermoa, tuppea ja muitakin kudoksia säästäen ja mahdollisimman pienellä "hoitokentällä" juuri tällaisessa kohtaa (näköhermon ympärillä) olisi valittava sh. joka olisi tarkkaa täsmä sh. Jotenkin on sellanen tuntu, että tuo tavallinen lineaarikiihdyttimellä tehty sh. on krouvimpaa ja "karkeampaa" sh, joka tuhoaa kaiken lähistöltäkin..
Eikö tuo aiheuta sokeuden?
Ja mitä muuta voi seurata?
Ja miten varmaa on, että tuolla tavalla se kasvain varmasti kuolee?
Ja jos kaikki mahdollinen sädemäärä tulee nyt kerralla annetuksi, mitä jos kasvain uusii? Mitä sitten voi enää edes tehdä, kun eivät suostu leikkaan? Kun nämä niin usein uusivat ja monet jo pienellä aikaa.

Lue lisää

Eri hoitomuotoja valittaessa on kriteerejä. Stereotaktiseen ja IMRT-hoitoon ei kuka tahansa pääse, sillä ne ovat hitaita ja kalliita hoitoja. Tärkein kriteeri on: hyötyykö potilas olennaisesti hoidosta verrattuna perinteisempään hoitoon? Sinun kohdallasi on varmaan pari kriteeriä jäänyt täyttymättä.

Ei perinteinen sädehoito kovin karkeaa ole, varsinkaan annossuunniteltu sellainen. Vai mitäs arvelet tällaisesta suunnitteluketjusta (poikkeaa yksiköittäin): kun hoitomaski on tehty, otetaan annos-ct-kuvat, joista röntgenhoitaja tekee 3d-mallin tietokoneella. Malliin onkologi määrittää hoitoalueen, kokonaisannoksen ja fraktioinnin. Fyysikko suunnittelee, minkä kokoisilla ja muotoisilla sädehoitokentillä kohdealue saa tasaisen sädeannoksen. Röntgenhoitaja saa valmiin suunnitelman simulaattoriin ja kuvaa kentät potilaan maatessa hoitoasennossa pöydällä. Hoitokoneella ensimmäisen hoitokerran yhteydessä otetaan läpivalaisutekniikalla konekuvat, joita onkologi, fyysikko ja röntgenhoitaja yhdessä vertaavat simulaattorikuviin. Tarvittavat muutokset tehdään hoitoparametreihin ja hoito saa jatkua. Krouvius ja karkeus ovat tästä ketjusta kaukana. Hoitoalue saa oikean hoitoannoksen oikealla tavalla terveitä kudoksia mahdollisimman hyvin säteilyltä säästäen.

Joskus "mahdollisimman hyvin" ei vain ole tarpeeksi hyvin. On olemassa vain huonoja vaihtoehtoja. Niistä pitää valita se kaikkein vähiten huono.

Loputtomasti annosta ei tosiaan voi samaan paikkaan antaa ilman terveidenkin kudosten tuhoutumista. Kudokset muistavat annetun säteilyn ja vuosienkaan perästä alueelle ei voi paljoa enempää hoitoa antaa. Uusineen syövän ennuste on tavallisesti muutenkin huono.