Mä en kuulkaa tiedä enää mitä tekisin... tuntuu, että itsetunto on nollilla ja jatkuva riita kuluttaa... tosin riitelijä yleensä olen mä, mies on hiljaa tai lähtee pois... suutun ja joskus jopa raivoon aivan oudoista, mitättömistä jutuista, naapuritkin varmaan pitää mua ihan hulluna, mä ainakin pitäisin jos kuulisin jonkun käyttäytyvän näin... kun mies ottaa viinaa, se ottaa kunnolla, pari päivää menee reissussa... en oikeastaan luota siihen enää... silti sen mielestä meillä ei ole ongelmia, mä vaan jankutan tyhjästä, "monella on asiat paljon huonommin"... Mä vaan tunnen oloni jo niin huonoksi, että käyttäydyn mulle vieraalla tavalla, kun tuntuu, etten tuu mitenkään kuulluks, eikä mikään mitä mä toivon mene läpi... ulospäin mies on sosiaalinen, "kaikkien kaveri", kotona kaikesta jurmottava äksyilijä... kaikki naiset on huoria ja kaikki vi..aa... mitä mä keksisin itselleni tekemiseks? Juoksua harrastan, ja kilometrejä viikkoon tuleekin aika monta... =) Välillä mietin miksi itseeni näin kiusaan, välillä, että miks pilaan toisen ihmisen elämän... auttakaa, jos osaatte...
PS. vähän sekavaa on juttu, kun viimein sain jonnekin asiat kerrotuksi, sori!
PS. vähän sekavaa on juttu, kun viimein sain jonnekin asiat kerrotuksi, sori!
Vastaukset 1
Vanhimmat
... mäkin. Suutun ja raivoan helposti pienistä asioista. Ja nalkutan. Mieheni ei juo tai lähde reissuun mutta myös vetäytyy mitä enemmän käyn päälle.
Noi reissut on tosi ikäviä, seurustelin joskus miehen kanssa joka katosi päiväkausiksi kun putki tuli päälle. Jälkikäteen en kyllä koko suhdetta edes suhteeksi sanoisi, itse olin teinityttönen ja ihan hukassa.
Voin kuitenkin ehkä kuvitella, miltä tuommoinen tuntuu oikeassa parisuhteessa. Ehkä sun jankuttaminen ja asioista suuttuminen johtuu siitä että oot keränny nii paljon pahaa oloa sisääsi mutta annat tulla sen ulos sitten ihan mitättömissä asioissa. Eikä se mies sitä varmaan edes tajua että ongelma ei välttämättä ole juuri se tai tämä pieni juttu.