Mitä teen?
Oon puoli vuotta treffaillut täältä treffien kautta yhtä aikas ihanaa miestä.
Mä oon aidosti rakastunut, mutta hän ei vielä ole ainakaan tunnustanut mitään syvempiä tunteita mua kohtaan.
Hänen mielipiteensä on, että rakastuminen tulee ajan kanssa, mutta jos se ei puolessa vuodessa tule, niin koskas sitten???
Tykkää olla mun kanssa mutta hänen ystäviään tai sukulaisiaan en ole vielä treffannut ja hänkin vain muutaman mun oman vaikka kyllä me täällä aika pienellä paikkakunnalla ihan julkisilla paikoilla yhdessä kuljetaan eli en epäile, että hänellä ketään toista olisi.
Ja yksi ikuinen kiistanaihe on, että hän haluaa nukkua yksin?!? Minulle tulee siitä sellainen olo, että ei välitä musta yhtään, koska ei halua pitää mua yöllä kainalossa?? En tarkoita, että joka helevetin yö pitäisi olla tuossa vieressä mutta edes joskus??
Onko hän vain arka tai mistä johtuu?
Tiedän, että itse pilasin muutama kuukausi sitten aika paljon jo kertynyttä luottamusta, kun tapasin ravintolassa exän ja suutelin hänen kanssaan ja sen takia rupesin tutkaileen tunteitani, mutta jos kaikki olisi kunnossa en olisi tuota edes tehnyt??
Ja pahinta kaikessa on, että epäilen, että hänellä on edelleen jonkinlainen profiili tuolla treffeissä vaikka ei sitä myönnäkään, koska alkuaikoina hän sitä piti, mutta poisti sen kun pyysin...
Voi auttakaa!!!!
Kyllä mä järjellä ajattelen, niin tunnen itteni nin tyhmäksi, kun tässä vaan roikun ja odotan että joku muuttuu, mitä jos ei koskaan muutukaan???
Järki ja tunteet ristiriidassa.....
Oon puoli vuotta treffaillut täältä treffien kautta yhtä aikas ihanaa miestä.
Mä oon aidosti rakastunut, mutta hän ei vielä ole ainakaan tunnustanut mitään syvempiä tunteita mua kohtaan.
Hänen mielipiteensä on, että rakastuminen tulee ajan kanssa, mutta jos se ei puolessa vuodessa tule, niin koskas sitten???
Tykkää olla mun kanssa mutta hänen ystäviään tai sukulaisiaan en ole vielä treffannut ja hänkin vain muutaman mun oman vaikka kyllä me täällä aika pienellä paikkakunnalla ihan julkisilla paikoilla yhdessä kuljetaan eli en epäile, että hänellä ketään toista olisi.
Ja yksi ikuinen kiistanaihe on, että hän haluaa nukkua yksin?!? Minulle tulee siitä sellainen olo, että ei välitä musta yhtään, koska ei halua pitää mua yöllä kainalossa?? En tarkoita, että joka helevetin yö pitäisi olla tuossa vieressä mutta edes joskus??
Onko hän vain arka tai mistä johtuu?
Tiedän, että itse pilasin muutama kuukausi sitten aika paljon jo kertynyttä luottamusta, kun tapasin ravintolassa exän ja suutelin hänen kanssaan ja sen takia rupesin tutkaileen tunteitani, mutta jos kaikki olisi kunnossa en olisi tuota edes tehnyt??
Ja pahinta kaikessa on, että epäilen, että hänellä on edelleen jonkinlainen profiili tuolla treffeissä vaikka ei sitä myönnäkään, koska alkuaikoina hän sitä piti, mutta poisti sen kun pyysin...
Voi auttakaa!!!!
Kyllä mä järjellä ajattelen, niin tunnen itteni nin tyhmäksi, kun tässä vaan roikun ja odotan että joku muuttuu, mitä jos ei koskaan muutukaan???
Järki ja tunteet ristiriidassa.....
Vastaukset 14
Vanhimmat
miksi mies ei tunteile ja pidä lähellä ... voi meitä naisia.Mutta ei kai me tosissaan jäädä roikuu vuosia keneenkään tunteita odottaen, en luule sitä tarpeelliseksi, onhan oikeita miehiäkin . Kyllä kaikille terveille kuuluu tunteet, aidosti.
Itse käyttäytyisin tuolla lailla, jos nainen olisi minulle satunnaisen seksin kohde.
JOs on tunteita niin haluaa olla lähekkäin suht paljon jo ennen sitä suurta rakastumistakin.
Jos miehen rakastumista pitää odottaa puoli vuotta niin ei sitä tule, usko pois!
MIkäli hänen tunne-elämänsä on noin monimutkaista niin lisää ongelmia on tulossa suhteen pitkittyessä.
Mikäli suhde ei ole sinua tyydyttävä, olet itsellesi velvollinen lopettamaan sen.
Sinulla on vain yksi elämä, älä tuhlaa sitä!
Kertomuksesi kiteyttää aika hyvin sanonnan "parempi yksin kuin huonossa suhteessa".
-mies 35v-
VCoi ola hyvinkin, et se ilmoittamasi henkilö ei halua edetä nopeesti, älä siis kiirehdi! Kiirehtimäl välit menee poikki, etenkin silloin jos seurustelee
Sitä ihanaa mies ystävääsi.Eihän toi ole normaalia touhua ollenkaan,haloo????Mitä pitempään tulet tota miestä katselemaan,niin sitä kipeempää myöhemmin tulee tekemään.
Just tätä tarkotan, kun kirjotin, että järki ja tunteet ristiraadassa kun omat ajatukset menee vähän samaa rataa kuin vastaukset täällä:o)
Sen tiedän, että pelkkää seksiä tää ei oo ja sen tiedän, että olipas taas ihana katsoa toisen kainalossa matsi! Euroviisut taidankin katsoa sitten taas ihan yksin... Mutta en luovuta vielä!!!
Onneksi Suomi pelaa huomenna ja hoppas Ruotsia vastaan:o)
Itselläni oli HYVIN samankaltainen suhde ja olin myös varma, että miehellä ei olisi muita suhteita. Oudon käytöksen syy kuitenkin selvisi: hän ylläpiti lukuisia rinnakkaissuhteita. Luota intuitioosi: jos juttu yhtään haise, lähde ja nopeasti!
nainen. Ainakin mielessään. Olen jo 40-vuotias ja tiedän mistä puhun.
...ettei tästä mitään tuu ja jotain ihan muuta mielessä miehellä, kun yksin näitä viisujakin seuraan:o(
Olet toinen tai yksi monista, ei tuohon mitään muuta syytä voi olla. Kurja juttu, mutta voi olla totta. Itse en tyytyisi tuollaiseen ollenkaan.
Nyt taitaa sinun kohdallasi olla 100% varmuudella kyse ukkomiehestä, joka hakee sinusta vaan sitä toista naista. Yöksi kun on mentävä kotiin. Nauti siitä mitä saat tai lopeta koko touhu.
Taitaa tyyppi tarvita vain jokun kuka on olemassa eli EI SINUA. Luepas tuo Kotiruusun tarina.
että hänellä on profiili ja seurasin hetken keskustelua chatis eli se siitä! Tämä neiti unohtaa nyt tuon miehen ja suomi24 ja lähtee ulos oikeaan elämään. Kyllä se oikia tulee sit vaikka lenkkipolulla vastaan:o)
Niin sitä pitää. Kyllä niitä vaihtoehtoja vierelle löytyy livenäkin ja sitten sieltä netistä niitä hoitoja.
on ollut. Aivan ihana mies, muttei puhunut tunteistaan. Liikuimme avoimesti joka paikassa yhdessä. Hänellä oli jatkuvasti vähintään yksi ilmoitus suomi24:ssä joten totta kai epäilin vaikka mitä. Eikä suostunut esittelemään mua kenellekään. Oli onnellinen tavatessaan mun ystäviä ja sukulaisia, mutta koskaan ei tavattu hänen ystäviään eikä hän edes kertonut heidän nimiään. Hänellä oli "oma elämänsä" koska hän oli 40-v. Epäilin koko ajan vaikka mitä ja meinasin tulla hulluksi. Puolen vuoden kuluttua hän suuttui pikku jutusta ja katosi. Ei vastannut puhelimeen eikä viesteihin. Oli sairaslomalla töistä. Kolmen viikon kuluttua hän palasi luokseni. Toi suklaarasian ja hajuvettä. Nauroi huolestumiselleni. Ilmoitti, että tämä kyllä tulee toistumaan. Ajattelin mielessäni, että se on sitten kaiken loppu... Se toistui taas kun hän otti herneen nenäänsä jostakin. Silloin ilmoitin, ettei tarvitse enää tulla. Mun hermot ei kestäneet tollasta, vaikka oli kuinka ihana mies.