tapailu - seurustelu

Ollaan tapailtu reilu 8kk, vielä emme seurustele virallisesti ja saa nähdä tulemmeko seurustelemaan. Suhde on kaikinpuolin vakava, mutta pidämme jutun salassa. Lähimmät ystävät tietävät meistä.... mutta muut tutut eivät. Pelkään että tapailua jatkuu niin pitkään että seurustelukin unohtuu ja huomaamme että olemme vain olleet ja eroamme... en tiedä. alkaa puuduttamaan pelkkä tapaileminen.
71209
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

suhteenne ratkaisevasti muuttuu kun käytät tapailu-sanan sijaan sanaa seurustelu?

Jos haluat julkistaa uhteen teet niin. Tottahan se on, miksi olette salailleet? Onko siihen syy vai haluaako mies vain pitää kaikki ovet avoinna ihan vain varuiksi?

***

Äänestä

se on ollut niin ja näin jo 9kk

Äänestä
  • Noh, niin. Sinällään ei varmaan tulisi muuttamaan tilannetta jos nimike muuttuu. On sellainen olo että on tosiaan seurustellut jo jonkin aikaa ihmisen kanssa. Ei halua olla muiden kanssa, ilmeisesti pelkää kovin että jos suhde kariutuukin niin ei halua intoilla. En minäkään, mutta mielestäni nyt olisi jo aika kerran suhde on jo niin vakaana ollut jonkin aikaa yms.

    Niin kovin monimutkaista... Saa nähdä miten kesällä käy. Olemme puhuneet asiasta ja hän kutsuu tyttöystäväksi ja kumppaniksi. mietityttää jo että tässä iässäkö vaan ollaan toteamatta. Mutta kun ei tiedä. Olemme 21 ja 23 vuotiaita. Hän sanoi kerran että on hyvä elää hetkissä niin totesin vain siihen että "on kyllä hyvä elää hetkessä, mutta hetkessä eläminen luo epävarmuutta"... Hän ei taida tajuta kuinka tämä salaileminen turhauttaa - saa kohta lopettamaan tapailun. Sillä itse olen täysin valmis lopettamaan salailun, hänestä en tiedä. Ehkäpä otan selvää asiasta piakkoin.

    Pahoittelut tekstin sekavuudesta... :)

    Äänestä

  • nyt riittää. kirjoitti:

    Noh, niin. Sinällään ei varmaan tulisi muuttamaan tilannetta jos nimike muuttuu. On sellainen olo että on tosiaan seurustellut jo jonkin aikaa ihmisen kanssa. Ei halua olla muiden kanssa, ilmeisesti pelkää kovin että jos suhde kariutuukin niin ei halua intoilla. En minäkään, mutta mielestäni nyt olisi jo aika kerran suhde on jo niin vakaana ollut jonkin aikaa yms.

    Niin kovin monimutkaista... Saa nähdä miten kesällä käy. Olemme puhuneet asiasta ja hän kutsuu tyttöystäväksi ja kumppaniksi. mietityttää jo että tässä iässäkö vaan ollaan toteamatta. Mutta kun ei tiedä. Olemme 21 ja 23 vuotiaita. Hän sanoi kerran että on hyvä elää hetkissä niin totesin vain siihen että "on kyllä hyvä elää hetkessä, mutta hetkessä eläminen luo epävarmuutta"... Hän ei taida tajuta kuinka tämä salaileminen turhauttaa - saa kohta lopettamaan tapailun. Sillä itse olen täysin valmis lopettamaan salailun, hänestä en tiedä. Ehkäpä otan selvää asiasta piakkoin.

    Pahoittelut tekstin sekavuudesta... :)

    keneltä asiaa salaillaan? Vai onko kyse vain siitä että asiaa ei tarkenneta ja mainita ääneen? Jotkut miehet aivan oikeasti inhoavat puhua ääneen suhteestaan, he kiusaantuvat siitä, olettavat että selkeää puhumista ei tarvita ja teot puhuvat puolestaan.

    ***

    Äänestä

  • nyt riittää. kirjoitti:

    Noh, niin. Sinällään ei varmaan tulisi muuttamaan tilannetta jos nimike muuttuu. On sellainen olo että on tosiaan seurustellut jo jonkin aikaa ihmisen kanssa. Ei halua olla muiden kanssa, ilmeisesti pelkää kovin että jos suhde kariutuukin niin ei halua intoilla. En minäkään, mutta mielestäni nyt olisi jo aika kerran suhde on jo niin vakaana ollut jonkin aikaa yms.

    Niin kovin monimutkaista... Saa nähdä miten kesällä käy. Olemme puhuneet asiasta ja hän kutsuu tyttöystäväksi ja kumppaniksi. mietityttää jo että tässä iässäkö vaan ollaan toteamatta. Mutta kun ei tiedä. Olemme 21 ja 23 vuotiaita. Hän sanoi kerran että on hyvä elää hetkissä niin totesin vain siihen että "on kyllä hyvä elää hetkessä, mutta hetkessä eläminen luo epävarmuutta"... Hän ei taida tajuta kuinka tämä salaileminen turhauttaa - saa kohta lopettamaan tapailun. Sillä itse olen täysin valmis lopettamaan salailun, hänestä en tiedä. Ehkäpä otan selvää asiasta piakkoin.

    Pahoittelut tekstin sekavuudesta... :)

    Mä olen 22v. ja mun "poikäystävä" on 20v. Voinen allerkijoittaa kirjoituksesi.

    Olemme tapailleet/seurustelleet 5kk:tta. Hän on myöskin sitä mieltä, ettei kannata ajatella ns. tulevaa. Tulee elää tässä hetkessä.

    Itse olen monet itkut itkenyt asian takia, sillä minä tosiaankin haluaisin, että meillä olisi edes joitain yhteisiä asioita. Emme ole tekemisissä kuin kahdestaan. En oikein tiedä, miksi näin. Hänen mielestä minun kaverini ovat täysin erilaisessa elämäntilanteessa, kun asuvat avokkiensa kanssa yms.

    Mutta, haluan olla hänen kanssaan tekmisissä, niin olen alkanut ajattelemaan samanlaisesti eli ns. kevyesti kaikista asioista. Meinaan loppujen lopuksi olemme nuoria ja miksi emme eläisi tässä hetkessä täysillä. Mitä sitä tulevaa suunnittelemaan, jos nyt on hyvä olla.. Loppujen lopuksi kun ajattelee kevytmielisesti, ei ole murheita ja elämä hymyilee. Ja kuitenkin, onko mikään niin vakavaa..?

    Pakko vain minunkin on alkanut alkaa ajatella näin, meinaan muuten menee järki. Ja itse olen olettanut liikaa.. Niin monet suhteet kariutuu, kun on hätäilty alussa ja muutettu yhteen ja ties mitä. Miksi ei vain voisi edetä päivä kerrallaan, jalat maassa.. Kaikki aikanaan.. Ei kannta ainakaa n painostaa toista.

    Punnitse! Onko hänessä enemmän hyvää ja kuinka häiritsevä tuo asia sinulle on!!

    Äänestä

  • 22v. kirjoitti:

    Mä olen 22v. ja mun "poikäystävä" on 20v. Voinen allerkijoittaa kirjoituksesi.

    Olemme tapailleet/seurustelleet 5kk:tta. Hän on myöskin sitä mieltä, ettei kannata ajatella ns. tulevaa. Tulee elää tässä hetkessä.

    Itse olen monet itkut itkenyt asian takia, sillä minä tosiaankin haluaisin, että meillä olisi edes joitain yhteisiä asioita. Emme ole tekemisissä kuin kahdestaan. En oikein tiedä, miksi näin. Hänen mielestä minun kaverini ovat täysin erilaisessa elämäntilanteessa, kun asuvat avokkiensa kanssa yms.

    Mutta, haluan olla hänen kanssaan tekmisissä, niin olen alkanut ajattelemaan samanlaisesti eli ns. kevyesti kaikista asioista. Meinaan loppujen lopuksi olemme nuoria ja miksi emme eläisi tässä hetkessä täysillä. Mitä sitä tulevaa suunnittelemaan, jos nyt on hyvä olla.. Loppujen lopuksi kun ajattelee kevytmielisesti, ei ole murheita ja elämä hymyilee. Ja kuitenkin, onko mikään niin vakavaa..?

    Pakko vain minunkin on alkanut alkaa ajatella näin, meinaan muuten menee järki. Ja itse olen olettanut liikaa.. Niin monet suhteet kariutuu, kun on hätäilty alussa ja muutettu yhteen ja ties mitä. Miksi ei vain voisi edetä päivä kerrallaan, jalat maassa.. Kaikki aikanaan.. Ei kannta ainakaa n painostaa toista.

    Punnitse! Onko hänessä enemmän hyvää ja kuinka häiritsevä tuo asia sinulle on!!

    ..sillä niin moni on vannonut ikuista rakkauta.. Tietääkö oikeastaan edes kukaan mitä se on..?

    Me ainakin olemme tehneet selväksi sen, ettei "minä rakastan sinua" voi sanoa..

    Parempi todellakin elää hetkessä.. Eikä ajatella liian vakavasti. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saisi tehdä ihan mitä vain.

    Mitenkä muuten teillä..? Näettekö sitten kovin usein. Me näemme n. kolme-neljä kertaa viikossa.

    Äänestä

  • 22v. kirjoitti:

    ..sillä niin moni on vannonut ikuista rakkauta.. Tietääkö oikeastaan edes kukaan mitä se on..?

    Me ainakin olemme tehneet selväksi sen, ettei "minä rakastan sinua" voi sanoa..

    Parempi todellakin elää hetkessä.. Eikä ajatella liian vakavasti. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saisi tehdä ihan mitä vain.

    Mitenkä muuten teillä..? Näettekö sitten kovin usein. Me näemme n. kolme-neljä kertaa viikossa.

    että suhde pidetään salassa on vain varman päälle pelaamista. Juuri toi lause, kun kirjoitin, että niin moni liitto on kariutunut, kun se on heti alussa otettu liian vakavasti.

    Parempi on vain, ettei tiedä, mitä tulevan pitää. Tiedän kyllä, että se on erittäin ahdistavaa elää ns. epämääräisessä odotuksessa tulevaisuuden varalle. Mutta nauti vain nyt joka ikisestä hetkestä, minkä saat kultasi kanssa viettää.. Aika näyttää!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


nyt riittää. kirjoitti:

Ollaan tapailtu reilu 8kk, vielä emme seurustele virallisesti ja saa nähdä tulemmeko seurustelemaan. Suhde on kaikinpuolin vakava, mutta pidämme jutun salassa. Lähimmät ystävät tietävät meistä.... mutta muut tutut eivät. Pelkään että tapailua jatkuu niin pitkään että seurustelukin unohtuu ja huomaamme että olemme vain olleet ja eroamme... en tiedä. alkaa puuduttamaan pelkkä tapaileminen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu