Poikaystäväni jätti mut eilen. Todella pahaolla enkä tiedä mitä tehdä, miten päin olla... Kyyneleet valuu silmistä koko ajan ja rinnasta ahdistaa. Seurustelimme melkein kaksi vuotta, mutta en koskaan sanonut hänelle kasvotusten että rakastan häntä, koska hän sanoi monesti että rakkautta ei ole olemassa, joten myöskään hän ei sanonut minulle koskaan rakastavansa minua. En edes tiedä välittikö hän minusta oikeasti, vai oliko vain säälistä kanssani, koska tiesi että minulle se olisi kova paikka jos ero tulisi lopullisesti. Rakastin häntä todella, vaikka hän käyttätyi minua kohtaan usein kuin aasi.
Jos luet tämän tekstin täältä, haluan sanoa että rakastin sinua ja rakastan edelleen. Haluaisin olla kanssasi yhdessä ja käpertyä sun kaikkuun. Koskaan en ole sua tahallani halunnut loukata tai aiheuttaa mielipahaa.. Suutuspäissä tulee tulee monesti sanottua asioita joita ei tarkota, anteeksi niistä.
Rakastan sua!!!! oma m.......seni!!!
Jos luet tämän tekstin täältä, haluan sanoa että rakastin sinua ja rakastan edelleen. Haluaisin olla kanssasi yhdessä ja käpertyä sun kaikkuun. Koskaan en ole sua tahallani halunnut loukata tai aiheuttaa mielipahaa.. Suutuspäissä tulee tulee monesti sanottua asioita joita ei tarkota, anteeksi niistä.
Rakastan sua!!!! oma m.......seni!!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Otan osaa suruusi. Ajan kanssa tuskasi helpottaa. Tiedän sen omasta kokemuksestani. Yritä ajatella nyt vain omaa selviytymistäsi. Älä syytä menneistä itseäsi, vaan katso eteenpäin. Ei elämä tähän pääty.
On kummallista ettei poikaystäväsi koskaan sanonut rakastavansa sinua. Ehkä hän oli niitä ihmisiä, jotka eivät osaa rakastaa ketään..tai pelkäävät rakastaa ja sitoutua.
Aika tekee tehtävänsä tavalla tai toisella.
Joskus se jopa saattaa ihmiset uudelleen yhteen!
Siihen voi mennä vuosia ja voi käydä niinkin, että se oletkin sinä, joka ei enää välitä.