Menimme avopuolisoni kanssa kihloihin helmikuussa. Sukuni on aikas suuri.. Tosin en ole heihin paljoa yhteydessä, mitä nyt juhlissa yleensä nähdään. Näin nyt pitkästä aikaa tätejäni ja heidän perheitä, kun oltiin yhdessä syömässä äitienpäivänä.Kukaan ei ole onnitellut meitä. EI KUKAAN HEISTÄ. Eden kumminikaan ei ole vaivautunut lähettämään onnitteluviestiä.. Minusta se on jotenkin outoa. Kaikki kyllä tietävät että olemme menneet kihloihin, sillä äitini on kertonut asiasta. Ja oli puhettakin vielä jotain häistä. Miten te suhtautuisitte asiaan? Antakaa mielipiteitänne. Odotanko ihan turhaan heitä onnitteluita.. Onko se sit niin tavallista? Harmittaa vaan ja PALJON!
Sukulaisista...
janette 80
5877
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muutama vuosi sitten oli oikein kihljaisten buumi suvussa. Alle parikymppiset kihlautuivat ja erään morsiammen äiti laittoi oikein kutsut kihlajaiskahveille. Mikäs siinä , mutta kihlaus oli ehditty jo purkaa, kun juotiin niitä kahveja. Morsiammia ja sulhoja on tullut ja mennyt ja perin harvat ovat päätyneet vihille saakka. Näistä vihityistäkin on jo osa ehtinut kolmannelle kierrokselle. Jotenkin olen tullut kyyniseksi koko touhulle.
Siitä häätouhusta vielä, vuosi järjestetään, tehdään valmisteluja ja sitten, kun pitäisi mennä vihille huomataan vasta, miten paljon kaikki voikaan maksaa. Pari meni häämatkalle, mutta papin aamen on vieläkin saamatta. Mietin, että missä vaiheessa pitäisi onnitella ja mistä syystä.
Ei pidä yleistää, mutta näin on tässä suvussa käynyt.
Hyviin tapoihin kuuluu onnitella tällaisessa asioissa! Melko luonnollista. Ei sukulaisten tai muidenkaan ulkopuolisten kuulu lähteä spekuloimaan sillä, kestääkö kihlaus vai ei. Jos ovat humaaneja ja ystävällisiä ihmisiä, niin toivovat vielä kaupan päälle parasta. Juntteja sukulaisia on paljon. Valitettavasti sukulaisia ei voi valita, ystävät sen sijan voi.
Eiks se ole vähän niin kuin teidän kahden välinen asia? Naurettavaa tyhjästä pitää meteliä. Eipä ihmisiä enään kauheesti kiinnosta kenenkään kihlat, naimiset ja erot. Ne ovat monilla merkityksensä menettänyt. Nuoret pelleilee kihlarinkuloilla ja hetken päästä ne lentää pusikkoon kaarella.
Katsoisitte edes 2-5 vuotta, vaikka kauemminkin, ennen mitään hää vimmoja jaksatteko edes sen vertaa yhdessä elääkkään ennen kuin tunteet loppuu. Minua ainakin ihmetyttäisi kovin nopeet systeemit niin kuin varmaan monia muitakin.
ollaanhan me tässä yhdessä oltu jo kohta kahdeksan vuotta.. Eli kihlat kyllä varmaan oli odotettavissa.. Ja häitä ollaan suunniteltu vuodelle 2008.. Eihän tää nyt niin kauheen nopeeta toimintaa ole ollut ; )..
Niin luin viestisi. No ette ole ainakaan hätäilleet kihloihin menon suhteen jos 8 vuotta tunteneet jo.
Itse menin puolen vuoden seurustelun jälkeen ekan kerran kihloihin joka purkautui 4 vuoden päästä. Ei tainut olla aikomustakaan häistä. Nyt sitten nykyisen kumppanin kanssa menimme kanssa melko nopeesti kihloihin ja häät oli vajaat 1 1/2 vuoden päästä kihloista.
Aina ei ekalla kerralla tärppää. No ei meilläkään mitään isoja kihlajaisia ollut ja häät oli melko pienet n. 70 henkeä.
Tietty ensin oli kutsuttu enemmän mutta ei niitä silti tullut enempää kun ei olla niin oltu tekemisissä miehen sukuun ainakaan muuta kuin vanhemmat ja sisarukset.
Monia ei vain kiinnosta teidän juhlanne ja he elävät omaa elämäänsä omissa kodeissaan.
Laiskuus on suurin este..