En ollut oma itseni tällä lääkityksellä !!

Kiitos vastauksesta, oli perusteellinen tieto lääkityksen tarkoituksesta, koostumuksesta ja haittavaikutuksesta lääkityksen aikana..

Itse asiassa syy lopetukseen äkkinäisesti oli suurin osa edem.haitoista..

Toivonkin saavani tietoa, mitä pysyviä oireita/haittoja näistä lääkkeistä voi olla??

Myöhäistä jutella enää lääkärin kanssa lopetuista lääkkeistä, kun ne on jo lopetettu useampi vuosi sitten.. ja tuolloin meillä oli mielipide-eroja lääkityksen lopettamisen suhteen lääkärin kanssa, enkä saanut siihen apua.. oli tehtävä siis ratkaisu yksin..!

En kuitenkaan kadu lääkkeiden äkkinäistä lopettamista, kun sainhan oman elämäni ja persoonallisuuteni takaisin..

Mielestäni kaikki ihmiset saavat olla erilaisia persoonia..ja olisihan se ikävää jos me kaikki olisimme samanlaisia luonteeltamme ja ominaisuuksiltamme.. eihän voisi saada edes keskustelua aikaiseksi, olemalla aina samaa mieltä kaikista asioista..

Ja täydellistä ihmistä tuskin on olemassa..

Itsellänikin mennyt useampia mielialalääkkeitä sekaisin, on se aikamoisen sekavaa kyllä, parempi olla ilman jos vain tulee toimeen tai sitten vain yhdellä.

Azona ja Triptyl taitavat sopia ihan hyvin yhdessä käytettynä. Tosin ihmettelen min vaivaan tarvitaan siinä samassa vielä Klorpromania. varmaankin se että pysyy jalkeilla perustuu siihen että unilääkkeitä käytetään pääsääntöisesti yöllä että saa nukuttua, ei se enää aamulla vaikuta, jonkunlaista tokkuraa voi tietenkin esiintyä mutta sen pitäisi mennä ohi pitempää lääkkeitä käyttäessä. Eivät mielialalääkket pääsääntöisesti ole väsyttäviä, tosin niissä on sekin haittavaikutus, joten en ymmärrä miksi ihmettelet sitä että miten pysyy jalkeilla. Sekavaa olo saattaa esiintyä mutta ei se jalkoja alta vie.

Ei tuo minusta vielä niin suurelta määrältä vaikuta; se tässä tosin on mielenkiintoista että miksi menee yhtä aikaa kahta eri bentsoa samaan aikaan, luultavasti ahdistukseen tai ties mihin mutta joka tapauksessa eikö yhdellä jo tule toimeen, 10mg diapam on jo sen verran vahvaa että siitä voi tulla sekava olo, tosin minulla risolid ei vaikuttanut mitenkään.

Mitä vähemmän lääkkeitä sen parempi.

Kiitos taas vastauksista, halusinkin herättää vähän keskustelua lääkkeistä.. tai niiden turhasta ja liiasta annostelusta..

Ymmärrän toki, että joillekin ihmisille ne ovat tarpeen, mutta myös samaan aikaan kuulutan sitä, että toisille niistä voi olla haittaa..

Mulla kaikki alkoi masennuksen hoidosta, masennuslääkityksen myötä en saanut nukutuksi, siihen sitten unilääke.. ja lääkkeitä myös vaihdettiin mielestäni liian useasti ja kun olin erimieltä jostain asiasta lääkärin kanssa tuli pilleriä lisää..

Kun olin huolissani autolla ajosta lääkityksen alaisena, siihen ei puututtu, sain ajaa autolla..

Yhdessä vaiheessa sain huomata, ja kuulla ystäviltäni, että olin ollut autolla liikkeellä myöhään illalla otettuani unilääkkeen (taisi olla stillnoct), itselläni ei ollut aamulla muistikuvaa, luulin nukkuneeni.. Mainitsin tästäkin lääkärille, taisi pitää sitäkin mielikuvituksena..

Lääkelistaa voisin jatkaa, ja kertoa, mutta on tämä vapina käsissä,voimaattomuus käsissä niin ilkeä, niin en viitti naputella n.50 eri psyykelääkettä siihen listan jatkoksi..

Ja siitä jalkeilla pysymisestä, olo oli kun olisin ollut kestokännissä, näin jälkeenpäin ajateltuna.. Teinpä monia asioita mm.itsariyrityksiä, joita en nykyään voisi ajatellakaan.. ehkä sain niistä pillereistä siihenkin rohkaisun..

Eli ei lääkkeissä sinänsä mielestäni pahaa ole, jos ihminen tutkitaan kunnolla, ja perehdytään asiaan alun perin.. Ja annostuksen aloitusvaiheessa tutustutaan ihmisen persoonaan, myöhemmin voi olla vaikea diagnosoida, koska lääkkeet saattavat muuttaa ihmistä ihan toiseksi.

Mä voin itsestäni ainakin sanoa, että mulla on useampi vuosi hukassa..

Opin ainakin sen, että masennuksen vuoksi en turvaudu lääkkeisiin.. Puran itseni mielummin laulamalla karaokea, imuroimalla, tai yleensäkin keksimällä jotain muuta ajateltavaa, kuin sen olotilan..

Eri asia, jos mulla todetaan parkinson, ms-tauti tai joku muu sairaus, ja määrätään siihen oireiluun oikea annostus lääkettä..

Ja uskokaa tai älkää mun unettomuuteen oli syynä lääkkeet.. Jätettyäni lääkkeet nukun tosi hyvin ilman painaisia, heräämättä kertaakaan yöllä..

Viestini tarkoitus ei ole syyllistää ketään lääkkeiden käytöstä, eikä missään nimessä lopettamaan niitä ilman lääkärin valvontaa..

En toivoisi näitä oireita(päänsärky, näköhäiriöt, tasapainovaikeudet, vapina, voimien katoaminen/tunnottomuus raajoissa , sanojen takeltelu, kuulon heikentyminen jne.) kenellekään...!! eli miettikää aina myös mahdollisuutta, että voi olla väärä lääkitys..

...lisää kommentteja ja onko muita joille on käynyt samoin..?

Kestän kuulla myös kritiikin, jos joku on täysin erimieltä!! :-)

sisusissi kirjoitti:

Kiitos taas vastauksista, halusinkin herättää vähän keskustelua lääkkeistä.. tai niiden turhasta ja liiasta annostelusta..

Ymmärrän toki, että joillekin ihmisille ne ovat tarpeen, mutta myös samaan aikaan kuulutan sitä, että toisille niistä voi olla haittaa..

Mulla kaikki alkoi masennuksen hoidosta, masennuslääkityksen myötä en saanut nukutuksi, siihen sitten unilääke.. ja lääkkeitä myös vaihdettiin mielestäni liian useasti ja kun olin erimieltä jostain asiasta lääkärin kanssa tuli pilleriä lisää..

Kun olin huolissani autolla ajosta lääkityksen alaisena, siihen ei puututtu, sain ajaa autolla..

Yhdessä vaiheessa sain huomata, ja kuulla ystäviltäni, että olin ollut autolla liikkeellä myöhään illalla otettuani unilääkkeen (taisi olla stillnoct), itselläni ei ollut aamulla muistikuvaa, luulin nukkuneeni.. Mainitsin tästäkin lääkärille, taisi pitää sitäkin mielikuvituksena..

Lääkelistaa voisin jatkaa, ja kertoa, mutta on tämä vapina käsissä,voimaattomuus käsissä niin ilkeä, niin en viitti naputella n.50 eri psyykelääkettä siihen listan jatkoksi..

Ja siitä jalkeilla pysymisestä, olo oli kun olisin ollut kestokännissä, näin jälkeenpäin ajateltuna.. Teinpä monia asioita mm.itsariyrityksiä, joita en nykyään voisi ajatellakaan.. ehkä sain niistä pillereistä siihenkin rohkaisun..

Eli ei lääkkeissä sinänsä mielestäni pahaa ole, jos ihminen tutkitaan kunnolla, ja perehdytään asiaan alun perin.. Ja annostuksen aloitusvaiheessa tutustutaan ihmisen persoonaan, myöhemmin voi olla vaikea diagnosoida, koska lääkkeet saattavat muuttaa ihmistä ihan toiseksi.

Mä voin itsestäni ainakin sanoa, että mulla on useampi vuosi hukassa..

Opin ainakin sen, että masennuksen vuoksi en turvaudu lääkkeisiin.. Puran itseni mielummin laulamalla karaokea, imuroimalla, tai yleensäkin keksimällä jotain muuta ajateltavaa, kuin sen olotilan..

Eri asia, jos mulla todetaan parkinson, ms-tauti tai joku muu sairaus, ja määrätään siihen oireiluun oikea annostus lääkettä..

Ja uskokaa tai älkää mun unettomuuteen oli syynä lääkkeet.. Jätettyäni lääkkeet nukun tosi hyvin ilman painaisia, heräämättä kertaakaan yöllä..

Viestini tarkoitus ei ole syyllistää ketään lääkkeiden käytöstä, eikä missään nimessä lopettamaan niitä ilman lääkärin valvontaa..

En toivoisi näitä oireita(päänsärky, näköhäiriöt, tasapainovaikeudet, vapina, voimien katoaminen/tunnottomuus raajoissa , sanojen takeltelu, kuulon heikentyminen jne.) kenellekään...!! eli miettikää aina myös mahdollisuutta, että voi olla väärä lääkitys..

...lisää kommentteja ja onko muita joille on käynyt samoin..?

Kestän kuulla myös kritiikin, jos joku on täysin erimieltä!! :-)

Lue lisää

elämänmenoa..