Olen viidestä sisaruksesta nuorin, löytyy veljiä ja sisaria, tätejä ja setiä, serkkuja ja kaukaisempia sukulaisia. Suuri suku on ihan OK, ei siinä mitään, mutta minkä ihmeen takia minulle tullaan aina valittamaan jos on jotain sanomista toisista. Veli ei sano siskolle suoraan, vaan ensin asiasta sanotaan minulle ja odotetaan että minä sanon sen siskolle...täti ei sano äidille, vaan minulle. Ei auta vaikka sanon ettei asia minua kiinnosta, enkä vie sitä eteenpäin.
Tapaamisten jälkeen soitellaan ja arvostellaan toisten toimet ja pukeutuminen, miksi se niin sanoi ym ym. Joskus unelmoin maailmasta, jossa olisin aivan yksin, ilman yhtään sukulaista, ilman alituista toisten asioihin sekaantumista, ilman että kukaan tulisi edes kertomaan toisten asioista..
Tiedän kyllä, että olen onnekas, kun on ihmisiä ympärillä, jotka välittävät. Onhan se mukavaa, kun joskus on vaikeaa, että on ihmisiä joihin tukeutua ja jotka auttavat. Tosin tieto leviää nopeasti ja kaikki kynnelle kykenevät tulevat auttamaan. Pienessä suvussa on puolensa....
Tapaamisten jälkeen soitellaan ja arvostellaan toisten toimet ja pukeutuminen, miksi se niin sanoi ym ym. Joskus unelmoin maailmasta, jossa olisin aivan yksin, ilman yhtään sukulaista, ilman alituista toisten asioihin sekaantumista, ilman että kukaan tulisi edes kertomaan toisten asioista..
Tiedän kyllä, että olen onnekas, kun on ihmisiä ympärillä, jotka välittävät. Onhan se mukavaa, kun joskus on vaikeaa, että on ihmisiä joihin tukeutua ja jotka auttavat. Tosin tieto leviää nopeasti ja kaikki kynnelle kykenevät tulevat auttamaan. Pienessä suvussa on puolensa....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miksi olisit poikkeus. Sinulle mustamaalataan muita - ne samat ihmiset mustamaalaavat sinua muille.
Enpä itse arvostaisi tuollaista sakkia, saahan sitä auttajia ystävistä yhtä lailla tarpeen tullen.