Elämänmaku on kadonnut. Mikään ei innosta. Ei ole haaveita eikä unelmia..Mikään ei ole mennyt niinkuin piti. Seurustelen, mutta se ei tunnu miltään..Enkä tiedä miksi. Välillä hyvä olla hänen kanssaan, olemme olleet jo pitkään yhdessä, mutta hän osaa myös puhua minulle rumasti ja satuttaa. Ystävät ovat kaikonneet. En jaksaisi edes miettiä tulevaisuutta, opiskelua, mahdollista työelämää.. Ei minusta ole siihen. En osaa hymyillä aidosti. Olen vain surullinen, mutta en tahdo sitä muille näyttää.. Inhoan itse tällaisia ihmisiä jotka vain valittavat eivätkä ota itseään niskasta kiinni. Mutta en todella tiedä mitä tehdä.
en tiedä mitä tehdä
nuori nainen
51241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
tiedän todella mistä puhut... itse samassa tilanteessa. toinen on satuttanut jo niin paljon että rakkaus on ruvennut kuolemaan. sen verran on vielä tunteita jäljellä että en osaa lähteä pois. ja toinen on myös niin hyvä herättämään toivon että aina vaan jaksan uskoa et kaikki muuttuu...kuinkahan paljon pitää vielä kärsiä että saa kamat pakattua?
En vain pysty tähän enää..Muta tuntuu, että jään täysin tyhjän päälle jos jätän hänet. Ja että vuodet ovat menneet hukkaan. Ei ole enää ketään ystävää johon turvata. Tekisi mieli johonkin kauas pois mutta eihän sellaista oikeasti kykenisi tekemään..Ei ole voimia. Miksi olen tässä suhteessa jonka vain kuvittelen olevan sellanen kuin olen toivonut? Miksi jään kiinni siihen harhakuvaan..
elämän jota en hänen kanssan voi saada. Haluan terveen suhteen, jossa luottamus kunnossa, haluan perheen eikä sitä voi tällaisen suhteen varaan koskaan rakentaa. Emme halua samoja asioita. Hän on kova puhumaan ja lupaamaan kaikkea, mutta lupaukset unohtuvat eikä hän jaksa panostaa suhteeseen. Monesti ollaan oltu eroamassa, jotenkin se vaan tuntuu niin pahalta ajatukselta ettei siihen pysty. On myös hyviä muistoja meistä ja välitän hänestä oikeasti. Tuntuu välillä että olen itsekäs kun en osaa olla onnellinen hänen kanssaan. Haluan oman elämäni takaisin. Olen hukannut itseni tässä suhteessa, en tiedä enää kuka olen..Ja se tuntuu pahalta. Olen vain varjo entisestä, iloisesta ihmisestä..
tekeväni virheen jos jätän hänet. Entä jos hän onkin se oikea? Entä jos en koskaan löydä enää ketään josta välitän? Toisaalta haluan niin kovasti yrittää hänen kanssaan, mutta en yksinkertaisesti pysty enää luottamaan hänen rakkauteensa koska hän on vähän väliä jättämässä minut. Hyvät neuvot tarpeen.
Piti oikein kaksi kertaa miettiä että sainko sittenkin kirjoitettua tänne kun päivällä meinasin, sillä teksti oli kuin minun päästäni! Ihan samanlaisia ajatuksia mulla.. Tuntuu niin tyhjältä. Enkä todellakaan tiedä mitä tehdä.