kauanko näin voi elää

elämään ? Liittosi tuntuu liian arkiselle ? Ajattele mitä haluat ? Turvallisen liiton,ja ehkä lapsen ?Vai haihatteletko seikkailuja ?

luultavasti onnellisessa suhteessa, eikö niin? Mitään ei sinänsä puutu. Sinä vain kaipaat jännitystä ja itsenäisyyttä, niinkö? Et voi todellakaan jatkaa valitsemaasi linjaa,sillä satutat miestäsi. Osaatko edes hävetä yötä jonka vietit vieraan miehen kanssa? Vai oliko se vain sinulle mitä kaipasit? Kuulostat aivan narsistilta joka ajattelee vain itseään ja sitä mitä itse haluaa. Ihmisistä on tullut nykypäivänä niin itsekeskeisiä. Haloo, olet naimisissa! Luonnollisesti miehesi odottaa sinusta äitiä, jos olet antanut sellaista olettaa. Tajuatko miten suuren pettymyksen hänelle tuotat? Murskaat hänen koko maailmansa. Ei suhteessa voi ajatella omaa napaansa ja omia halujaan. Eivät normaalit ihmiset tee niin. Jos todella olet noin sairas ettet tunne miestäsi kohtaan mitää, jätä hänet! Hän kärsii ihmisen kanssa jolla ei ole tunteita ja joka pettää. Ajattele häntä edes sen verran! Nykypäivän ihmiset ovat niin itsekkäitä että oksettaa. Olet lapsellinen. Jätä miehesi jotta hän voi löytää jonkun joka hänet ansaitsee. Lähde sinä huoraamaan.

Olisko tuo nyt sitä mitä on kolmekymppisillä? Nuoruutta on enää vain vähän jäljellä ja siitä tekisi mieli ottaa irti kaikki mahdollinen?

Kirjoituksestasi sain sen käsityksen, että et ole puhunut miehellesi siitä että haluaisit vielä olla ilman lasta, että haluaisit nähdä maailmaa. Mitä jos miehesikin miettii vastaavia, ei vaan kerro kun kuvittelee sinun haaveilevan perheenlisäyksestä pikimiten?

Kannattaisi varmaan puhua miehen kanssa, lähteä vaikka yhdessä reissuun tai töihin ulkomaille. Vai vetääkö sinua ulkomaille juuri se ulkomaalainen mies jonka olet tavannut? Ajattelitko mennä töihin hänen kotikaupunkiinsa ja sinkkuna, tottakai?

Omia tarkoitusperiään kannattaa miettiä. Laittaa asioita puntariin, miettiä millainen tulevaisuus voisi parhaassa ja pahimmassa tapauksessa olla kummassakin tapauksessa, eli siinä jäädäkö vai lähteäkö.

Entä jos parempaa ei löydykään jos jätät nykyisen miehesi, biologinen kello tikittää kunnes veto loppuu? Jos se "jotain" jota etsit ei olekaan sen arvoista? Tai et löydä sitä? Entä jos paluuta ei enää sitten olisikaan, nykyisesi olisi rakentanut perheen jonkun toisen kanssa? Voisiko elämään saada jännitystä jotenkin muuten kuin heivaamalla rakastava mies? Ja paljonhan merkitsee myös se, että rakastatko itse miestäsi?

tilanteeseesi...

Olet ollut n.19v, kun olette alkaneet seurustella, l.aikas nuoria.
Olitte varmaan ihastuneita, rakastuneita aikoinaan ja olette vieläkin,sidoksissa toisiinne...mutta aika kuluu, ihmiset muuttuu, kasvaa tahoillaan, tunteet saavat uusia sävyjä..

Upeaa että pohdit, mietit, analysoit suhdettasi NYT, kun ei ole VIELÄ niitä pienokaisia.
Fiksusti tehty.

Mietihän onko suhteenne pohjattu rakkaudelle vai tavalle olla yhdessä..
Kaipaatko miestäsi, mitä tunteita sinussa herää, jos hän kertoisi sinulle että, on päättänyt lähteä ulkomaille töihin..haluaa erota.
Kokisitko surua, jo alkavaa ikävää,levottomuutta, yksin jäämisen tuskaa,..
vai vapauden tunnetta?

MITÄ hänessä jäisit kaipaamaan?

Isoja asioita, elämän suuria valintoja on nyt sinulla edessäsi.

Miltä tuon toisen miehen kosketus sinusta tuntui?

Mielestäni aina on pysähtymisen aika, kun parisuhteessa jompikumpi tuntee tarvetta saada huomiota, hellyyttä muualta sekä antaa omia tunteitaan, kehoaan toiselle, kuin kumppanilleen.
Ehkä on aika avata uusi sivu elämässäsi, yksin tai yhdessä uuden ihmisen kanssa..tai aikalisän jälkeen nykyisen miehesi kanssa.
Oletko ajatellut rakentavaa keskustelua miehesi kanssa?
Jos rakkautenne on kestävää ja kohtalo on teidät toisillenne tarkoittanut, kestää se karikot ja kolhut.


Sydän kyllä kertoo vastauksen,kuuntele sitä.