moikka!!
kertokaahan millä tavalla kumppaninne tukee elämäntapojen parantamista tai laihduttamista? Eli tsempaavatko ja miten ihan konkreettisesti?
Tai parantavatko itsekin syömistään ja lisäävät liikuntaa tms.?
Mitä ovat tavoitteet ja lähtötaso?! itselläni on tilanne, että haluaisin saada 5 kiloa laihdutettua, kiinteytettyä jne. Tällä hetkellä painoindeksini on 24,3, joten enhän nytkään ole ylipainoinen, mutta sellainen itselle hyvä paino olisi 5 kiloa nykyistä vähemmän. Viime viikolla olin nutrilett 5päivän tehostartilla ja nyt tarkoitus jatkaa muuten terveellisemmin. Vaikka olin nutriletin vain niillä tuotteilla painoa ei oikein lähtenyt kuin 0,5 kiloa (vaikka kimpassa olleelta kaverilta lähti 2 kiloa!).
Puolisoni ei oikein kauheasti osaa tsempata minua. Olen alkanut harrastaa myös juoksemista, ja käyn jo ennestään kuntosalilla kerran viikossa. Hän ei sano "olitpas reipas" tai kehuisi ja ihmettelisi muuten, miten jaksoin tms. vaan nyt eilen esimerkiksi kun iltapalalla söin pizzaa (itsetehty) niin alkoi siitä valittaa, että miksi syöt sitä? eikö sun pitänyt vähentää syömistä jne. ja lopuksi sanoi "no itsehän taidat parhaiten tietää" siis mitä tsemppaamista ja tukemista tämä on?!?! vai enkö vain ymmärrä?!?
olen jo paljon muuttanut tapojani:
-aamuisin syön puuroa marjojen kera maitoa (ennen leipää)
-kotona pääruualla olen vähentänyt annoskokoa esim. ennen 2 perunaa, nyt 1.
-ennen käytin paljon leivällä juustoa (joka leivällä 2viipaletta) nyt leivän syönti vähentynyt, enkä laita juustoa lähes koskaan
- ennen söin iltaisin melko usein karkkia/sipsiä, nyt olen lopettanut sipsien syönnit ja karkkien syönnissä rajoittanut pussikokoa ja kerran viikossa vain (tai joskus ihan pieni patukka tms. lisäksi)
- liikunnasta olen alkanut käydä yksin lenkillä ja juoksemaan (ennen vähemmän, kun puolisoni ei aina jaksa tulla kanssani)
- teen silloin tällöin maustamattomaan jogurttiin juomia marjoista, hedelmistä jne. tosi hyviä ja kevyitä!
Nämä olen siis jo muuttanut, joten mielestäni olen jo ihan hyvällä mallilla... ei kaikkea voi kerralla korjata. Mieheni saattaa syödä viikossa jopa 3 pussia sipsejä ja päälle vielä karkit. Miehelläni ei ole painon kanssa ongelmia, kun mitään ei koskaan jää, vaikka söisi mitä. Itse jos söisin tuota tahtia paisuisin kuin pulla..
Miksi siis ei voi hyvällä maulla tsempata, kun tietää että toisinaan voi olla vaikeaa katsoa kun toinen mässää.. tosin nykyään, kun itse vielä usein joudun sieltä kaupasta ne herkut miehelle hakemaan, niin ei tee paljon mieli mitään sipsejä, vaan ostan itselleni korkeintaan ihan pienen karkin tms. (esim. 44g).
Kommentteja, muiden puolisoiden tsemppaamista ja tukemista?!
kertokaahan millä tavalla kumppaninne tukee elämäntapojen parantamista tai laihduttamista? Eli tsempaavatko ja miten ihan konkreettisesti?
Tai parantavatko itsekin syömistään ja lisäävät liikuntaa tms.?
Mitä ovat tavoitteet ja lähtötaso?! itselläni on tilanne, että haluaisin saada 5 kiloa laihdutettua, kiinteytettyä jne. Tällä hetkellä painoindeksini on 24,3, joten enhän nytkään ole ylipainoinen, mutta sellainen itselle hyvä paino olisi 5 kiloa nykyistä vähemmän. Viime viikolla olin nutrilett 5päivän tehostartilla ja nyt tarkoitus jatkaa muuten terveellisemmin. Vaikka olin nutriletin vain niillä tuotteilla painoa ei oikein lähtenyt kuin 0,5 kiloa (vaikka kimpassa olleelta kaverilta lähti 2 kiloa!).
Puolisoni ei oikein kauheasti osaa tsempata minua. Olen alkanut harrastaa myös juoksemista, ja käyn jo ennestään kuntosalilla kerran viikossa. Hän ei sano "olitpas reipas" tai kehuisi ja ihmettelisi muuten, miten jaksoin tms. vaan nyt eilen esimerkiksi kun iltapalalla söin pizzaa (itsetehty) niin alkoi siitä valittaa, että miksi syöt sitä? eikö sun pitänyt vähentää syömistä jne. ja lopuksi sanoi "no itsehän taidat parhaiten tietää" siis mitä tsemppaamista ja tukemista tämä on?!?! vai enkö vain ymmärrä?!?
olen jo paljon muuttanut tapojani:
-aamuisin syön puuroa marjojen kera maitoa (ennen leipää)
-kotona pääruualla olen vähentänyt annoskokoa esim. ennen 2 perunaa, nyt 1.
-ennen käytin paljon leivällä juustoa (joka leivällä 2viipaletta) nyt leivän syönti vähentynyt, enkä laita juustoa lähes koskaan
- ennen söin iltaisin melko usein karkkia/sipsiä, nyt olen lopettanut sipsien syönnit ja karkkien syönnissä rajoittanut pussikokoa ja kerran viikossa vain (tai joskus ihan pieni patukka tms. lisäksi)
- liikunnasta olen alkanut käydä yksin lenkillä ja juoksemaan (ennen vähemmän, kun puolisoni ei aina jaksa tulla kanssani)
- teen silloin tällöin maustamattomaan jogurttiin juomia marjoista, hedelmistä jne. tosi hyviä ja kevyitä!
Nämä olen siis jo muuttanut, joten mielestäni olen jo ihan hyvällä mallilla... ei kaikkea voi kerralla korjata. Mieheni saattaa syödä viikossa jopa 3 pussia sipsejä ja päälle vielä karkit. Miehelläni ei ole painon kanssa ongelmia, kun mitään ei koskaan jää, vaikka söisi mitä. Itse jos söisin tuota tahtia paisuisin kuin pulla..
Miksi siis ei voi hyvällä maulla tsempata, kun tietää että toisinaan voi olla vaikeaa katsoa kun toinen mässää.. tosin nykyään, kun itse vielä usein joudun sieltä kaupasta ne herkut miehelle hakemaan, niin ei tee paljon mieli mitään sipsejä, vaan ostan itselleni korkeintaan ihan pienen karkin tms. (esim. 44g).
Kommentteja, muiden puolisoiden tsemppaamista ja tukemista?!
Vastaukset 4
Vanhimmat
joo, siis minun mies on samanlainen... se kantaa herkkuja kotiin jolloin minunkin tulee niitä vähän syötyä. lenkille sitä ei myöskään saa kirveelläkään, siksi harrastankin itse monta kertaa viikossa ryhmäliikuntaa kuten aerobiccia ja lenkkeilen vaan silloin kun on hyvä sää ja huvittaa tehdä sitä yksin. ja ainiin, mies on kuin riuku, yllättävää. ajattelen vaan että miten ne kilot sitten alkaa hiipiä kolmekymppisenä. miehethän siis on ylipainoisempia kuin naiset, tilastot kertoo.
juu.. samaa olen itsekin miettinyt... siis että kun tällä hetkellä itselläni ja miehelläni on ikää alle 25v. niin mites sitten kun tulee 30v täyteen.. varmasti ei miehenikään voi ihan niin kauheasti syödä herkkuja.. tosin onhan hänellä fyysinen työ, mutta kuitenkin...
eroa sinuun, meillä menee usein niin että MINÄ kannan ne herkut miehelle... jostain kumman syystä, mieheni usein onnistuu minut kauppareissulle saamaan, vaikka sieltä pitäisi hakeakin vaan jotain sipsejä?!? itse ei jaksa ja sitten saattaa suuttua, jos mä en haluakaan sen takia kauppaan mennä.
Niin noi ois varmaan kyllä hyviä, noi ryhmäliikunnat?! mitäköhän ne maksaa? oletko siis jonkun kuntosalin aerobicissä vai joku työväenopisto jne.?! voikohan kuntosalilla mennä vaan jollekin tietylle liikuntaryhmälle, siis että maksaisi vaan sit siitä?! itse siis käyn nyt jo kuntosalillakin, et onhan siellä jotain ryhmiäkin.. ehkä vois harkita, jos vähän hintaa tietäis.
monille saleille (sats, motivus, elixia, mitä näitä nyt on) myydään melko kalliita kuukausi- ym. kortteja. mutta sillä rahalla saa käydä jumppaamassa ja kuntosalilla niin paljon kuin lystää, joten pakko on käydä kun on maksanut! :) ja tunteja on aamulla ja illalla... suosittelen!
Mieheni(jolla itsellä futistreenit 5 kertaa viikossa..) lähtee usein reippaille kävelylenkeille kanssani, ei osta enää kotiin pinoittain herkkuja ja toisinaan kehuu kun tulen jumppatunnilta. Välillä tosin mulla menee hermot jos hän sanoo sanankin kun otan lisää ruokaa. Hyvää hän tarkoittaa sillä tietää minun vihaavan lisäkilojani, mutta onhan se inhottavaa jos joku kyttää tekemisiä jatkuvasti ja kommentoi.
Kyllä hänestä(ja kommenteista toisinaan) on enemmän ollut hyötyä kuin haittaa, ja koska hän on itse kova urheilija, hävettää itseäni olla paksukainen..