Kirjoittelin aikaisemmin kun olin oudossa suhteessa itseäni yli 20 vuotta nuoremman naisen kanssa.
No lopulta suhde kampeutui ystävyyssuhteeksi, vaikka se pitkään häilyi jossain muualla.
Toimiikin nyt hyvin, mutta nyt tuli ongelmia toisesta nuoresta naisesta taas.
Siis liki sama kaava toistuu nyt taas.
Olin baarissa taas, yllätys yllätys. Nuoret naiset, tulivat istumaan pöytääni. No olin kerran tavannut hänen ystävänsä sattumalta "sukutapaamisessa".
Muistettiin kumpikin vain, että on nähty jossain.
No tämä toinen tuntematon alkoi flirttailla minun kanssa.
Leikittelin hiukan mukana.
Ajattelin, että hän nyt haluaa vähän leikitellä, kun ei muutakaan viihdykettä ole baarissa.
Ehdotti seurustelua, yhteistä tulevaisuutta.
Ajattelin, että ei tuo nyt tosissaan ole tunnetakaan toisiamme, joten olin pelissä mukana.
Sitten tuli poislähdön aika, no heidän kuskinsa oli "pettänyt" eikä tullut hakemaan. Minä olin toisen naisen kanssa jo lähtenyt kävelemään pois. Niin he tulivat perässä, kun ei ollut paikkaa minne mennä. Yritettiin keksiä minun kotona sitten ratkaisua. No he lähtivät pois.
Sitten olimme taas baarissa seuraavana vkl. Vietimme aikaa yhdessä, koska ei ollut keidenkään muita tuttuja. sitten minun ystäviä tuli ja menin juttusille sinne. He lähtivät pois.
No seraavana perjantaina pyysivät mukaansa. No lähdin. No hän ehdotti, että voisimme pitää avointa seksisuhdetta, kun hänelläkään ei ole poikakaveria eikä elämäntilanne oikein sitä sallikaan.
Kysin, etteikö ikäero haittaa. No hiukan se taisi hämmentää, oli pitänyt minua nuorempana. Itse sanoin, että pelkään, että siinä käy niinkuin monesti noissa seksisuhteissa, että tunteet voi syttyä sen kautta.
Seuraavana iltana sain taas kutsun baariin, en jaksanut mennä, olin oikeasti väsynyt.
Sanoin, että tulkaa käymään jos haluatte. No siitä seksiasiasta taas puhuttiin. Sanoin, että se on ok minulle, ehdotettu avoin suhde.
No ihmiset alkoi mennä nukkumaan, Menin itsekin, nainen tuli viereeni ja siinä kävi niinkuin arvata saattaa.
Sitten alkoi kutsumaan pedofiiliksi, kuitenkin kiehnäsi siinä. Itse olin hiukan hukassa, että mitä tämä nyt on.
Nyt on outo fiilis, syyllisyys, että mitä minä olen tehnyt. Itse en ole lähestynyt. Aloitteet on tulleet sieltäpäin.
Onko tämä jotakin ihme peliä, mistä minä en tajua mitään.
Itselle olisi sama vaikka seurustellakin. Tosin en osaa päättää kenen kanssa sitä haluan. Noita kun on nyt kaiken ikäisiä ja oloisia naisia ympärillä kimpussa. Itse olen eronnut noin kuukausi sitten pitkästä suhtesta, joten sekin rassaa, ettei olisi oikein vielä valmis mihinkään vakavaan ainakaan. Mutta kevät ja yksinäisyys repii hajalle.
En tiedä tunteako tässä nyt itsensä hyväksikäyttäjäksi vai hyväksikäytetyksi.
Ja mikä tuo nyt lopulta haluaa tämä nainen.
Ei oikein saa selvää.
Saman katon alle haluaisi ilmeisesti, avoimeen suhteeseen.
Voisiko tuommonen suhde nyt toimia sitten mielestänne aikansa?
No lopulta suhde kampeutui ystävyyssuhteeksi, vaikka se pitkään häilyi jossain muualla.
Toimiikin nyt hyvin, mutta nyt tuli ongelmia toisesta nuoresta naisesta taas.
Siis liki sama kaava toistuu nyt taas.
Olin baarissa taas, yllätys yllätys. Nuoret naiset, tulivat istumaan pöytääni. No olin kerran tavannut hänen ystävänsä sattumalta "sukutapaamisessa".
Muistettiin kumpikin vain, että on nähty jossain.
No tämä toinen tuntematon alkoi flirttailla minun kanssa.
Leikittelin hiukan mukana.
Ajattelin, että hän nyt haluaa vähän leikitellä, kun ei muutakaan viihdykettä ole baarissa.
Ehdotti seurustelua, yhteistä tulevaisuutta.
Ajattelin, että ei tuo nyt tosissaan ole tunnetakaan toisiamme, joten olin pelissä mukana.
Sitten tuli poislähdön aika, no heidän kuskinsa oli "pettänyt" eikä tullut hakemaan. Minä olin toisen naisen kanssa jo lähtenyt kävelemään pois. Niin he tulivat perässä, kun ei ollut paikkaa minne mennä. Yritettiin keksiä minun kotona sitten ratkaisua. No he lähtivät pois.
Sitten olimme taas baarissa seuraavana vkl. Vietimme aikaa yhdessä, koska ei ollut keidenkään muita tuttuja. sitten minun ystäviä tuli ja menin juttusille sinne. He lähtivät pois.
No seraavana perjantaina pyysivät mukaansa. No lähdin. No hän ehdotti, että voisimme pitää avointa seksisuhdetta, kun hänelläkään ei ole poikakaveria eikä elämäntilanne oikein sitä sallikaan.
Kysin, etteikö ikäero haittaa. No hiukan se taisi hämmentää, oli pitänyt minua nuorempana. Itse sanoin, että pelkään, että siinä käy niinkuin monesti noissa seksisuhteissa, että tunteet voi syttyä sen kautta.
Seuraavana iltana sain taas kutsun baariin, en jaksanut mennä, olin oikeasti väsynyt.
Sanoin, että tulkaa käymään jos haluatte. No siitä seksiasiasta taas puhuttiin. Sanoin, että se on ok minulle, ehdotettu avoin suhde.
No ihmiset alkoi mennä nukkumaan, Menin itsekin, nainen tuli viereeni ja siinä kävi niinkuin arvata saattaa.
Sitten alkoi kutsumaan pedofiiliksi, kuitenkin kiehnäsi siinä. Itse olin hiukan hukassa, että mitä tämä nyt on.
Nyt on outo fiilis, syyllisyys, että mitä minä olen tehnyt. Itse en ole lähestynyt. Aloitteet on tulleet sieltäpäin.
Onko tämä jotakin ihme peliä, mistä minä en tajua mitään.
Itselle olisi sama vaikka seurustellakin. Tosin en osaa päättää kenen kanssa sitä haluan. Noita kun on nyt kaiken ikäisiä ja oloisia naisia ympärillä kimpussa. Itse olen eronnut noin kuukausi sitten pitkästä suhtesta, joten sekin rassaa, ettei olisi oikein vielä valmis mihinkään vakavaan ainakaan. Mutta kevät ja yksinäisyys repii hajalle.
En tiedä tunteako tässä nyt itsensä hyväksikäyttäjäksi vai hyväksikäytetyksi.
Ja mikä tuo nyt lopulta haluaa tämä nainen.
Ei oikein saa selvää.
Saman katon alle haluaisi ilmeisesti, avoimeen suhteeseen.
Voisiko tuommonen suhde nyt toimia sitten mielestänne aikansa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
tuommoista satuilua ei usko kukaan. mikä sinua vaivaa? miksi jaarittelet saitille kaikenmaailman horinoita? eikö sinulla todellakaan ole parempaa tekemistä?
Tämmöstä sattuu, ihmisille. Minkä minä sille voin, jos olen herkkä ihminen ja sitten kaiken ikäiset ja näköiset naiset on kimpussa.
Ja edessä on valinnan vaikeuskin, kun ei tiedä mitä ne todella haluaa ja mitä itse haluaa.
Ja mistä nyt voisi jotain tulla.
Ihmetyttää tuo naisten pelaaminen, miksi eivät voi suoraan sanoa mitä haluavat. Tai no se näkyy häilyvän, että mitä ne haluaa.
Tuntuu, että peilaavat itseensä sitä mitä minä haluan.
Tuntuu välillä, että onko niillä omaa tahtoa ollenkaan.
Ei se ole helppoa olla tämmönenkään tyyppi, jota naiset viettelevät omiin tarkoituksiinsa.
Enkä minä ole ikinä ymmärtänyt miehiä, jotka menevät baariin pokaamaan naisia, jotta saisivat naisen itselleen.
Olen huomannut, että homma menee toisinpäin, kun antaa niiden naisten valita.
Menen baariin, kyllä ne naiset minun seuran sitten tulevat, jos haluavat kun en niitä edes katso. Juttelen vain tuttujen kanssa tai teen jotain muuta.
ja vielä kerran blaa blaa blaa.
Aika törkeää pelleilyä sen tytönkin suunnalta. Nosti häntäänsä sillä, että sai sut kaadettua eli tahtonsa läpi. Siinä sitten rehvastelee ja syyttää lapsiinsekaanstujaksi niin kuin jotakin muka asiasta tietäisikin. Kehtaa vielä vaatia päästä "saman katon alle asumaan". Kehtaa puhua "avoimesta suhteestakin", josta ei takuulla tiedä käytännön tasolla yhtään mitään.
Ne puhuu täyttä paskaa ja yrittää kuulostaa aikuisemmilta kuin kuunaan ovat, kai säkin sen jo ymmärrät?!
Sinuna ottaisin jo opiksi ja siirtyisin ihan muualle viikonloppujani viettämään, niin mukavaa kun niiltä pikkugimmoilta onkin sitä pillua saada kun tarve iskee. Et sä voi olla niin yksinäinen ja tyhmä, että olet valmis luovuttamaan tuollaiselle kakaralle koko leikkikentän eli mietit ihan vakavissasi alkaa sellasen kanssa muka johonkin "suhteeseen". Sehän on jo lähtökohtaisestikin tuhoon tuomittu eikä takuulla tee ketään onnelliseksi.
Käytä vaihteeksi päätäsi äläkä ole sen kalusi vietävissä.
Tosin nuo oman ikäiset naiset tuntuu olevan vielä pahempia.
Heti ovat sitoutumassa ja sitomassa tiukkoihin raameihin yhteistä elämää. Välittömästi alkaa ahdistamaan, kun tuntuu, että heillä on se oma tahto niin kova, ettei ne anna sitten tilaa minun haluille ja tarpeille elämästä tai edes siitä yhteisestä elämän suunnasta.
Ovat älyttömän omistushaluisia ja mustasukkaisia jo ystävistä. Samaten alkaa välitön valikointi, ketä ystäviä minulla saa olla ja ketä ei.
Missä saan liikkua ja missä en.
Jotenkin tuntuu vapaammin ajattelevilta nuo nuoret naiset. He ovat sopeutuvaisempia.
Itse kun joudun olemaan erakkoluonne välillä. Tarvitsen vapauden liikkua ihmisten parissa, koska sieltä ammennan inspiraationi työlleni.
Sitten erokoidun kokoamaan löytämäni "inspiraatiot" teoksiksi.
Ei ole helppoa taiteilija elämä ei.
sanottavaa (jos todella oli tosi juttu....)
JÄRKI KÄTEEN JA AIKUISTU JO!!!!!!!
tällä on aikuistumisen kanssa?
Onko aikuistuminen mielestäsi joku hyve tai tarkoitushakuinen suunta kohti normaalia elämää.
Miksi elämän pitäisi olla normaalia tai sitä punainen tupa ja perunamaa aikuistumista.
Ei sellainen elämä minulle sovi se oli liian pitkäveteistä ja tasapaksua, tylsistytti luovuuden.
Kyse on luottamukseta voinko minä nyt luottaa tuohon, että suhde jäisi avoimeksi, eikä sitoisi kumpaakaan liikaa. Koska kumpikaan ei sitä halua, mutta molemminpuolinen seksuaalinen vetovoima on olemassa.
Ei me voitaisi edes esitellä toisiamme kavereille saati sukulaisille elämänkumppanina. Se olisi molemminpuolin liian omituista.
Molemmilla on halu säilyttää itsenäisyytensä ja vapautensa. Ainakin näissä keskusteluissa on noin se suunniteltu.
Muttei minullakaan ole kokemusta, muuta kuin että yleensä seksuaalisuus laukaisee sitten niitä muitakin tunnereaktioita.
Ja kohta itsekin on omien tunteidensa kautta vankina parisuhteessa. sitten taas taiteellinen vapaus ja luovuus tukehtuu. Ja joudun luokkaamman jälleen uutta ihmistä irtautumalla suhteesta.
Turhaa kai minä täällä lässytän, kun kaikki ihmiset on perinteisen parisuhdemallin orjia, tavallisia ihmisiä.
Sahvaperunoina sitten makaatte tylsistyen tuulipuvuissanne.
tällä on aikuistumisen kanssa?
Onko aikuistuminen mielestäsi joku hyve tai tarkoitushakuinen suunta kohti normaalia elämää.
Miksi elämän pitäisi olla normaalia tai sitä punainen tupa ja perunamaa aikuistumista.
Ei sellainen elämä minulle sovi se oli liian pitkäveteistä ja tasapaksua, tylsistytti luovuuden.
Kyse on luottamukseta voinko minä nyt luottaa tuohon, että suhde jäisi avoimeksi, eikä sitoisi kumpaakaan liikaa. Koska kumpikaan ei sitä halua, mutta molemminpuolinen seksuaalinen vetovoima on olemassa.
Ei me voitaisi edes esitellä toisiamme kavereille saati sukulaisille elämänkumppanina. Se olisi molemminpuolin liian omituista.
Molemmilla on halu säilyttää itsenäisyytensä ja vapautensa. Ainakin näissä keskusteluissa on noin se suunniteltu.
Muttei minullakaan ole kokemusta, muuta kuin että yleensä seksuaalisuus laukaisee sitten niitä muitakin tunnereaktioita.
Ja kohta itsekin on omien tunteidensa kautta vankina parisuhteessa. sitten taas taiteellinen vapaus ja luovuus tukehtuu. Ja joudun luokkaamman jälleen uutta ihmistä irtautumalla suhteesta.
Turhaa kai minä täällä lässytän, kun kaikki ihmiset on perinteisen parisuhdemallin orjia, tavallisia ihmisiä.
Sahvaperunoina sitten makaatte tylsistyen tuulipuvuissanne.