Luin eilen tutkimuksesta, jossa oli todistettu että kosmisen säteilyn määrä vaikuttaa pilvisyyteen. Mitä enemmän kosmista säteilyä sitä enemmän pilvisyyttä.
Pilvisyys taas viilentää ilmastoa.
Kosmisen säteilyn määrä taaas riippuu auringon aktiivisuudesta, mitä aktiivisempi aurinko on sen vähemmän kosmista säteilyä ja sen vähemmän pilviä, tästä seuraa ilmaston lämpeneminen. Auringon magneettikenttä nimittäin linkoaa kosmisen säteilyn poispäin.
Aurinko on viimeisen sadan vuoden aikana ollut aktiivisin 700 vuoteen ja se myös näkyi niin että 1300 luvulla ilmasto grönlannissa oli niin leuto että viikingit harjoitti siellä viljelystä, siitä nimikin Grönland.
Taas 1700-luvulta 1800luvun loppuun oli ns. pieni jääkausi ja tänä aikana auringon aktiivisuus oli heikkoa ja samoin myös magneettikenttä' heikko ja kosmisen säteilyn määrä suuri tästä viileneminen.
Eli uusimpien tutkimusten valossa lämpenemiseen on myös luonnolliset syyt eli AURINKO.
Lämpeneminen myös jatkuu koska auringon säteily on noussut 30 prosenttia alkuajoistaan ja säteilyn määrä tulee vain kasvamaan.
Pitää vain toivoa että aurinko rauhoittuisi pian niin saisimme viilentävää kosmista säteilyä, toivokaamme myös novaräjähdystä sopivan etäisyyden päässä niin siitäkin olisi iso apu.
Pilvisyys taas viilentää ilmastoa.
Kosmisen säteilyn määrä taaas riippuu auringon aktiivisuudesta, mitä aktiivisempi aurinko on sen vähemmän kosmista säteilyä ja sen vähemmän pilviä, tästä seuraa ilmaston lämpeneminen. Auringon magneettikenttä nimittäin linkoaa kosmisen säteilyn poispäin.
Aurinko on viimeisen sadan vuoden aikana ollut aktiivisin 700 vuoteen ja se myös näkyi niin että 1300 luvulla ilmasto grönlannissa oli niin leuto että viikingit harjoitti siellä viljelystä, siitä nimikin Grönland.
Taas 1700-luvulta 1800luvun loppuun oli ns. pieni jääkausi ja tänä aikana auringon aktiivisuus oli heikkoa ja samoin myös magneettikenttä' heikko ja kosmisen säteilyn määrä suuri tästä viileneminen.
Eli uusimpien tutkimusten valossa lämpenemiseen on myös luonnolliset syyt eli AURINKO.
Lämpeneminen myös jatkuu koska auringon säteily on noussut 30 prosenttia alkuajoistaan ja säteilyn määrä tulee vain kasvamaan.
Pitää vain toivoa että aurinko rauhoittuisi pian niin saisimme viilentävää kosmista säteilyä, toivokaamme myös novaräjähdystä sopivan etäisyyden päässä niin siitäkin olisi iso apu.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Luin eilen tutkimuksesta, jossa oli todistettu että kosmisen säteilyn määrä vaikuttaa pilvisyyteen. Mitä enemmän kosmista säteilyä sitä enemmän pilvisyyttä."
Näin ei ole todistettu.
"Pilvisyys taas viilentää ilmastoa."
Ei välttämättä. Toisaalta pilvisyys nostaa albedoa (viilentävä vaikutus) mutta toisaalta taas se pidättää lämpösäteilyä.
"Kosmisen säteilyn määrä taaas riippuu auringon aktiivisuudesta"
Pitänee paikkansa.
"mitä aktiivisempi aurinko on sen vähemmän kosmista säteilyä ja sen vähemmän pilviä, tästä seuraa ilmaston lämpeneminen."
Pelkkää spekulaatiota.
"Auringon magneettikenttä nimittäin linkoaa kosmisen säteilyn poispäin."
Pitänee paikkansa.
"Aurinko on viimeisen sadan vuoden aikana ollut aktiivisin 700 vuoteen ja se myös näkyi niin että 1300 luvulla ilmasto grönlannissa oli niin leuto että viikingit harjoitti siellä viljelystä, siitä nimikin Grönland."
Aurinko on ehkä aktiivisimmillaan tuhansiin vuosiin, mutta se ei selitä kuin korkeintaan 30 %:ia viime aikojen lämmönnousta. Tämä johtunee siitä seikasta, että viimeisten vuosikymmenten aikana aktiivisuus ei ole kasvanut.
Ja mitä Grönlantiin tulee, niin eikös ne viikingit kutsuneet sitä vihreäksi maaksi huijatakseen ihmisiä sinne asumaan? Ei siis siksi, että Grönlanti olisi ollut niin hyvä asuinpaikka kuin väitetään.
"Taas 1700-luvulta 1800luvun loppuun oli ns. pieni jääkausi ja tänä aikana auringon aktiivisuus oli heikkoa ja samoin myös magneettikenttä' heikko ja kosmisen säteilyn määrä suuri tästä viileneminen."
Epäilen vahvasti väitettäsi kosmisen säteilyn vaikutuksesta. Pidän todennäköisempänä syypukkina Auringon lisääntynyttä lämmitystehoa.
"Eli uusimpien tutkimusten valossa lämpenemiseen on myös luonnolliset syyt eli AURINKO."
Olet väärässä.
Mutta älä minua usko. Katso vaikkapa täältä: http://cc.oulu.fi/~usoskin/personal/nature02995.pdf
"Lämpeneminen myös jatkuu koska auringon säteily on noussut 30 prosenttia alkuajoistaan ja säteilyn määrä tulee vain kasvamaan."
Missähän näin sanotaan? Vai veditkö hatusta?
"Pitää vain toivoa että aurinko rauhoittuisi pian niin saisimme viilentävää kosmista säteilyä, toivokaamme myös novaräjähdystä sopivan etäisyyden päässä niin siitäkin olisi iso apu."
Minäkin toivon, että Auringon aktiivisuus laskisi, sillä sekin 30 %:ia, joka ehkä johtuu Auringosta, olisi helpottava viilennys.
Mutta kosmisilla säteillä ei liene suurta merkitystä ilmaston suhteen. Ainakaan niin ei ole vielä kukaan todistanut (vaikka spekulaatioita onkin esitetty).
Grönlannista:
http://gristmill.grist.org/story/2006/12/13/22437/993
"Second, a quick reality check shows that Greenland's ice cap is hundreds of thousands of years old and covers over 80% of the island."
Auringon vaikutuksesta:
Maunderin minimi oli todella merkityksetön verrattuna nykyiseen ilmastonmuutokseen, vaikka sinä aikana auringon aktiivisuus oli todella alhainen verrattuna nykyiseen vaihteluun. Silloinhan auringonpilkkuja ei ollut käytännössä yhtään.
http://gristmill.grist.org/story/2006/12/14/01828/236
Siitä vain katsomaan, kuinka säälittävän pieni vaikutus Maunderin minimillä oli verrattuna nykyiseen lämpenemiseen.
Kosmisista säteistä ja niiden vaikutuksista pilviin voi lukea esimerkiksi täältä:
http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007/03/cosmoclimatology-tired-old-arguments-in-new-clothes/
"Maunderin minimi oli todella merkityksetön verrattuna nykyiseen ilmastonmuutokseen, vaikka sinä aikana auringon aktiivisuus oli todella alhainen verrattuna nykyiseen vaihteluun. Silloinhan auringonpilkkuja ei ollut käytännössä yhtään."
Todella merkityksetön? Suomessa kuoli vuosina 1696-97 (Maunderin minimi oli v. 1645-1715) neljännes tai jopa kolmannes väestöstä, koska kylmien ilmojen johdosta sadot olivat surkeat useana vuotena peräkkäin. Ajanjaksoa kutsutaan "suuriksi kuolonvuosiksi" ja se oli Suomen historian suurin väestönmenetys.
Eskimot puolestaan kalastivat noihin aikoihin pitkälle levittäytyneen merijään johdosta Skotlannin rannikolla ja Alpeilla levittäytyvät jäätiköt tuhosivat viljelyksiä. Ylipäätään Maunderin minimin seuraukset olivat pohjoisella pallonpuoliskolla todella merkittäviä sekä historiallisesta että luonnontieteellisestä näkökulmasta.
Täällä on hyvä artikkeli aiheesta:
http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/shindell_06/
Vaikka kylmeneminen ei ollutkaan kaikkialla yhtä rajua, näkyy signaali maailmanlaajuisena (ks. kuva 3).
Toki Maunderin minimi aiheutti mittavia tuhoja ja muutoksia Euroopassa, mutta silloinen globaali lämpötilan muutos oli varsin pientä verrattuna nykyiseen ilmastonmuutokseen. Nykyinen lämpeneminen on paljon voimakkaampaa kuin Maunderin minimin aikainen jäähtyminen, tästä tuskin tarvitsee väitellä?
>Toki Maunderin minimi aiheutti mittavia tuhoja ja muutoksia Euroopassa>
Nykyinen lämpeneminen auttaa myös tässä. Tulevat Mauderin minimin kaltaiset kylmenemiset eivät aiheuta niin mittavia tuhoja koska pohjalämpötila on jo valmiiksi korkeampi josta on varaa taas kylmetä.
Tästä kosmisesta säteilyn vaikutuksesta säätilaan on tehty aivan uusi tieteellinen tutkimus.
Kyseessä on tanskalainen tiedemies, joka tutkimukset on tehnyt. Tutkimuksessa käytetiin myös ilmastosimulaatiota ja kosmisella säteilyllä tässä tutkimuksessa oli globaali merkitys.
En nyt tähän hätään muista tutkijan/tutkimusprojektin nimeä mutta eiköhöhän tiede ja tutkimus-sivuilta löydy.
"Toki Maunderin minimi aiheutti mittavia tuhoja ja muutoksia Euroopassa, mutta silloinen globaali lämpötilan muutos oli varsin pientä verrattuna nykyiseen ilmastonmuutokseen."
Käsittääkseni useimpien arvioiden mukaan minimilämpötila pikkujääkaudella oli globaalisti yli asteen pienempi kuin nykyään. Shindellin mallin mukaan mantereet ehtivät viilenemään meriä suhteessa enemmän, koska minimi kesti suhteellisen vähän aikaa. Kuva: http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/shindell_06/fig3.gif
Yli kolmen asteen viileneminen näytti vaivanneen monia maailman kolkkia, kuten Luoteis-Afrikkaa, Pohjois-Amerikan koillisosia, Pohjois- sekä Itä-Aasiaa ja Eurooppaa.
Kuvaajan skaala on -0,9 - 0,9 astetta. Ero oli siis monilla alueilla 0,3 astetta eikä kolme astetta kuten sanoit. Maunderin minimi aiheutti vain parin kymmenyksen muutoksen globaalissa lämpötilassa verrattuna sitä edeltäneeseen ja sitä seuranneeseen aikaan, ja tämän olen nähnyt noin kymmenestä eri lämpötilarekontstruktiosta.
Muistuttaisin, että viimeisten 100 vuoden aikana lämpötila on noussut yli 0,7 astetta, siten "minimilämpötila pikkujääkaudella oli globaalisti yli asteen pienempi kuin nykyään" voikin pitää paikkansa, mutta sanomani asiat eivät siitä miksikään muutu.
Hänestä on jauhettu jo sivutolkulla täällä. Tutkimuksia pidetään epätieteellisinä ja ne ovat saaneet todella paljon kritiikkiä osakseen.
Esim.
http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007/03/cosmoclimatology-tired-old-arguments-in-new-clothes/
http://www.realclimate.org/index.php/archives/2004/12/recent-warming-but-no-trend-in-galactic-cosmic-rays/
"Svensmark's failure to comment on the lack of a clear and significant long-term downward GCR trend, and how changes in GCR can explain a global warming without containing such a trend, is one major weakness of his argument that GCR is responsible for recent global warming."
Selailen sen verran suurella resolla, etten nähnyt pisteitä lukujen edessä. Kiitos oikaisusta.
Esperin rekonstruktiossa näyttäisi olevan n. celsiuksen verran viileämpää minimisssään, tosin se ei ajoitu suurien kuolonvuosien päälle:
http://www.climateaudit.org/wp-images/esper.60.jpg
Berylliumin avulla tehdyn auringon aktiivisuusrekonstruktion kanssa se kyllä käy yhteen:
http://www.sciencebits.com/files/pictures/climate/SolarActivityProxies.png
Auringonpilkuthan eivät suinkaan ole ainoa auringon aktiivisuuden säätelijä.