haalistuuko tunteet

todistaa taas toisin. Eilen olin aivan varma että ei hän ole kiinnostunut seurastani, mutta tänään oli aivan erilaiset fiilikset. Toisaalta olen huomannut itsekin käyttäytyväni toisena päivänä niinkuin en olisi huomavinani ja seuraavana päivänä taas on niin ihana jutella ja huomioida toinen. Vaikeata on koska muu kuin työkaveruussuhde ei ole mahdollinen.

Alkuperäiselle toivon jaksamista, minulla reilun puoli vuotta mennyt eikä tunteet juurikaan ole mihinkään haalistuneet. Odotan että laantuisi, mutta huonolta näyttää.

voi... kirjoitti:

todistaa taas toisin. Eilen olin aivan varma että ei hän ole kiinnostunut seurastani, mutta tänään oli aivan erilaiset fiilikset. Toisaalta olen huomannut itsekin käyttäytyväni toisena päivänä niinkuin en olisi huomavinani ja seuraavana päivänä taas on niin ihana jutella ja huomioida toinen. Vaikeata on koska muu kuin työkaveruussuhde ei ole mahdollinen.

Alkuperäiselle toivon jaksamista, minulla reilun puoli vuotta mennyt eikä tunteet juurikaan ole mihinkään haalistuneet. Odotan että laantuisi, mutta huonolta näyttää.

että aikaihminen minäkin.

vielä.. kirjoitti:

että aikaihminen minäkin.

Oikein "kiva" kuulla, että sulla ei ole mitään tunteita, mut niinhän mä olen arvellutkin vaikka toista luulin...ja hyvä, kun oot varma, että "teillä kahdella" ei vois tulla mitään vakavampaa...onko toinen jotenkin niin kamala ihminen, huonompi / alempiarvoinen vai mikä on...itselläkään tilanne ei tällä hetkellä ole ihanne, mutta eletään päivä kerrallaan ja jollain tavalla jaksan uskoa kohtaloon, sillä omalle kohdalle ei tällaista ihastumista ole ....tapahtunut.
Mutta hyvä, aikaihminen, että tunteet pystyy kääntämään OFF-asentoon!
Olis kiva, kun tässä ite niin pystyis...

eräs brunette kirjoitti:

Oikein "kiva" kuulla, että sulla ei ole mitään tunteita, mut niinhän mä olen arvellutkin vaikka toista luulin...ja hyvä, kun oot varma, että "teillä kahdella" ei vois tulla mitään vakavampaa...onko toinen jotenkin niin kamala ihminen, huonompi / alempiarvoinen vai mikä on...itselläkään tilanne ei tällä hetkellä ole ihanne, mutta eletään päivä kerrallaan ja jollain tavalla jaksan uskoa kohtaloon, sillä omalle kohdalle ei tällaista ihastumista ole ....tapahtunut.
Mutta hyvä, aikaihminen, että tunteet pystyy kääntämään OFF-asentoon!
Olis kiva, kun tässä ite niin pystyis...

kylläkään noin sanonut että ne tunteet voi kääntää off-asentoon, ei todellakaan voi, en minä ainakaan. Välillä on niin ahdistava olo että tekis mieli vain huutaa ja itkeä, koska tekisi niin paljon mieli koskea ja halata ja suudella ja ja ja ... ei ole helppoa.

Ja suhde ei tule kysymykseen, koska molemmat varattuja.

sit jo tehdä asialle jotain? Entäs jos kerrankin kohtaisitte nuo ihastuksenkohteenne ja puhuisitte vähän asiat läpi, niin voisi jopa helpottaa?

varmaan kirjoitti:

sit jo tehdä asialle jotain? Entäs jos kerrankin kohtaisitte nuo ihastuksenkohteenne ja puhuisitte vähän asiat läpi, niin voisi jopa helpottaa?

Nimittäin joku muu voi viedä välistä...

mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Se on vaan pakko.

tunteet katoa, kirjoitti:

mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Se on vaan pakko.

Itse oon syvästi ihastunut, oliskos oikee termi, ja se eläminen yksin asian kanssa on enemmän kuin vaikeeta. Selviytyy jotenkin, mut huonosti.

ed. kirjoitti:

Itse oon syvästi ihastunut, oliskos oikee termi, ja se eläminen yksin asian kanssa on enemmän kuin vaikeeta. Selviytyy jotenkin, mut huonosti.

...minäkin. Tuntuu vain että toistemme välttely vain lykkää sitä. Toisaalta en kyllä oikein uskalla muutakaan, kun tuntuu että voisin välittömästi kapsahtaa toisen kaulaan, jos menen jutteleen. Lisäksi rupean aina takeltelemaan, niin ettei luonteva suhde enää onnistu,.

Ajattelinkin että voisin ihan tietoisesti yrittää löytää uuden ihastuksen työpaikan ulkopuolelta. Sellaisen jota ei näkisi lähes joka päivä ja joka kylmettäisi tämän vanhan pois.

nelikymppinen nainen kirjoitti:

...minäkin. Tuntuu vain että toistemme välttely vain lykkää sitä. Toisaalta en kyllä oikein uskalla muutakaan, kun tuntuu että voisin välittömästi kapsahtaa toisen kaulaan, jos menen jutteleen. Lisäksi rupean aina takeltelemaan, niin ettei luonteva suhde enää onnistu,.

Ajattelinkin että voisin ihan tietoisesti yrittää löytää uuden ihastuksen työpaikan ulkopuolelta. Sellaisen jota ei näkisi lähes joka päivä ja joka kylmettäisi tämän vanhan pois.

ei noin vain löydetä! Itselläni meni melkein 20 vuotta kun ihastuin näin tulisesti varattuun mieheen, ja harmi, että olen itsekin varattu, mutta koskaan ei voi tietää mitä kohtalo ja elämä tuo tullessaan eli koskaan ei kannata sanoa EI KOSKAAN...