Olen ollut mieheni kanssa vuoden yhdessä. Rakastan häntä ja tiedän että hänkin rakastaa minua. En vain tiedä missä kiikastaa. Olen hirveän harhaluuloinen, tiedän kyllä että mieheni ei minua pettäisi! Enkä minä häntä. Mutta silti olen hirvittävän mustasukkainen hänen naispuolisista ystävistään.. Tiedän senkin että hänellä ei ole mitään heitä kohtaan. Kysyin jokunen kuukausi sitten eräästä hänen ystävästään onko tämä kaunis, hän vastasi myöntävästi. Nämä viimeiset kuukaudet olen ollut hirvittävän harhaluuloinen. Luulen että hän kaipailee yli vuodentakaista eksäänsä ja naispuolisia kavereitaan. Tunnen itse olevani hirvittävän ruma, ja kaikin puolin huono hänelle. Mies kyllä sanoo että rakastaa minua, vain minua. Ja olen hänelle tärkein. Kuinka saisin nuo turhat luulot pois mielestäni? Ne vain haittaavat suhdetta ja omakin hyvinvointi alkaa kärsiä. Muilla samanlaista? Huh, toivottavasti jotkut ymmärtävät tilanteeni. Kiitos ja asiallisia vastauksia.
Terv. Nainen
Terv. Nainen
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sinun epävarmuuttasi ei voi tyrehdyttää kukaan muu kuin sinä itse. Vaikka mies vakuuttaisi "syyttömyyttään" päivittäin, se ei tule riittämään sinulle, jos valitset epäilyksen tien. Löydät aina syyn epäillä häntä ja hänen sanojaan/tekemisiään, koska se epävarmuus lähtee sinusta itsestäsi.
Sinä et luota itseesi.
Jos luottaisit ja olisit tyytyväinen ja tasapainossa, ei sinulle tulisi mieleesikään epäillä miehesi rehellisyyttä ja itsekuria. Sinä luottaisit siihen, että hän välittää sinusta ja tietää mitä tekee.
Mitä syvemmälle päästät itsesi vajoamaan epävarmuuteen, sitä enemmän joudut selittelemään valintojasi myös miehellesi, sillä hän tulee väistämättäkin reagoimaan sinun epäreiluun asenteeseesi, joka näkyy ja kuuluu uloskinpäin.
Mikä sinua nyt yhtäkkiä niin pelottaa?
Miksi koet yhtäkkiä olevasi "hirvittävän ruma" ja "kaikin puolin huono hänelle"?
Miksi ajattelet, että muut naiset uhkaavat automaattisesti sinun paikkaasi miehesi elämässä?
Miksi valitset luulla, että miehesi "kaipailee eksäänsä"?
Mitä miehesi on sinun mielestäsi tehnyt tai jättänyt tekemättä, että tunnet näin?
Millaista rakkautta se on, että epäilee toista automaattisesti jostakin, mihin ei itsekään kykenisi..?
Minullakin on ollut sama tilanne seurustelin kyseisen miehen kanssa vuoden päivät. Hänellä oli kanssa paljon naispuolisia kavereita ja vietti niiden kanssa paljon aikaa. Tunsin itseni välillä niiden ja kyseisen poikaystävän kanssa ulkopuoliseksi ja epäilin poikaystävääni monestakin syystä. Tässä hommassa oli vaan se ero että mies oli minusta todella mustasukkainen ja määräili minua minne saan mennä ja kenen kanssa. Mikä ei minusta ollut oikein.. mikä oikeus on määräillä toisen menemisiä jos itse menee missä haluaa! tämä suhde kuitenkin kariutui eroon.. enkä kadu sitä yhtään!!Se oli siinä tilanteessa ainoa ja oikea vaihtoehto.( hän kuitenkin petti ainakin kerran,koska olin itse näkemässä) kuinka kauan sulla on jatkunut sitä epäilystä poikaystävästäsi?? =/ mutta jos sun tilanne ei muutu tosta parempaan suuntaan myrkytät vaan ittes kokonaan ja pian et pysty luottamaan ollenkaan! parempi yrittää varhaisessa vaiheessa kitkeä se pois..
jollekin ammattilaiselle. Ne osaa kysellä hyviä kysymyksiä, joilla saat omia solmujasi auki ja kas, elämä helpottuu kummasti!!! Käy ihmeessä!