Olen epätoivoisesti ihastunut erääseen mieheen johon tutustuin netissä, emme ole kuitenkaan koskaan tavanneet. Hän on sanonut että haluaa tavata minut ja että on ihastunut minuun. En tiedä mikä tökkii, kerran jopa sovimme treffit mutta hän perui ne. Tiedän että hän ei ole varattu. Olen yrittänyt unohtaa hänet, seurustelin jopa välillä toisen kanssa. On tunne että on suorastaan maailmanloppu jos en saa tutustua häneen. Onko kenelläkään toisella vastaavasta kokemusta?
Säälittävää?
Lävistetty sydän
81329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuo on ihan inhimillistä. Neuvon kuitenkin että päiväunelmoisit hänestä mahdollisimman vähän koska,
a)Mies ei ole oikeasti kiinnostunut sinusta, koska perui tapaamisen. Mahtaako olla peräti sitoutumiskammoinen eli jos hän havaitsi että sinä olet ihan hirmu innokas tapaamiseen, tuli heti pakki päälle? Sellaisen miehen kanssa oleminen on yhtä tuskaa eikä johda mihinkään.
b)50 % todennäköisyydellä mies ei livenä vastaa sinun odotuksiasi vaan seurauksena on pettymys (joka on sitä suurempi, mitä enemmän sinä häntä etukäteen hehkutat).
itselläni oli melko samanlainen tilanne viime kesänä. Tutustuin netissä erääseen poikaan, ja hän vaikutti erittäin ihanalta ja luotettavalta. Hän vakuutti olevansa sinkku. Juttelimme joka päivä, ja kaikki tuntui olevan täydellistä..
Sitten me sovittiin että hän tulee minua katsomaan paikkakunnalleni. Treffejemme aamulla innolla laitoin itseäni ja olin aivan täpinöissäni, koska olin ihastunut poikaan. Kuitenkin hän laittoi viestin minulle että hän on kipeä. Itkuhan siinä pääsi. No, soveimme seuraavalle viikonlopulle tapaamisen. Sekin peruuntui pojan takia. Ja sitä seuraava.
Emme siis koskaan nähneet. Ehkä hyvä niin. Nimittäin sillä aikaa, kun minä kodissani leivoin pizzaa, hän vehtasi muiden tyttöjen kanssa ja samalla oli alkanut seurustelemaan minua vuoden nuoremman tytön kanssa. Se sattui niin paljon, kun luin helliä viestejä kuvagalleriassa, joita poika oli lähetellyt tytölle.
Näin jälkeenpäin ajatellen mietin, miten sinisilmäinen olin silloin. En enää harrasta näitä nettijuttuja. Tällä hetkellä minulla on maailman ihanin poikaystävä, omalta paikkakunnaltani.
En mä viitsi alkaa mitään sua neuvoon, mut sen sanon, et älä ihan välttämättä usko kaikkea, vaikka tottahan se silti voi olla..ei sitä tiedä :) Ja sinisilmänen ei saa olla! =)Toivottavasti sulle käy paremmin kun mulle :) Tsemppii !
Mulla oli kans "kiihkeä nettisuhde" vuonna kivi ja homma napsahti mulla lopullisesti jotenkin lukkoon kun se muija otti mun numeron selville ja soitti. Sanoi että oli ihastunut muhun.
Tapaaminen tuli eteen ja kuinkas ollakaan, homma menikin ihan perseelleen. Ilmeisesti en tehnytkään neitiin vaikutusta livenä, itse toki ihastuin vain enemmän. Ne viimeisetkin itsetuntoni rippeet murenivat ja sairastuin masennukseen. Asiat ovat parantuneet, mutta huono itsetunto ja tää paskamainen "en kelpaa kenellekään"-pakkomielle ovat edelleen "läsnä".
Että semmottii.
Hei sinä joka kirjoitit otsikolla "Minun kokemukseni" haluaisitko meilailla kanssani? Sairastan myös masennusta. Oon siis ap
Mikä ettei haluaisi. Miten aiot edetä asiassa? Entä jos hän ei tule enää lukemaan viestiäsi?
Tiedän erään hellyyttä vaille jääneen masentuneen halihakuisen söpön miehen alun jos haluat voin antaa sulle hänen puhelinnumeronsa mikäli vain haluat esim. sähköpostissa.
No, mikä ettei. Jospa tätä meilauspuoltakin saisi pitkästä aikaa taas vähän "elvyteltyä".
[email protected]
Muakin yritti kaveri kerran parittaa yhteen, mutta suunnilleen säikähdin ja juoksin karkuun. Tää oli pikku huppelissa soitellut jollekin kaverilleen ja kertonut musta.
Että eipä hyvin mene jos musta näin naiskammoinen on tullut...
ja unelmiksi jääneet unelmat.
Mitä luulet, kuinka monta kaunokirjallista teosta olisi kirjoitettu, jos kaikilla tarinoilla olisi onnellinen loppu?
Jokainen tunne on arvokas, varsinkin niin voimakas tunne, että tuntuu tulevan maailmanloppu. Tavallaan menisi elämä hukkaan, ellei sellaisia saisi kokea.
Ole kiitollinen siitä, ettei sydäntäsi peitä panssari, jota mikään ei pysty lävistämään.