Vanha mutta aina toistuva tilanne. Kaverini seurustelee. Poikaystävä on noussut kavereitakin tärkeämmäksi, siltä vaikuttaisi. Kaverini harmittelee kun hänen kaverinsa, minä mukaan lukien, ei olla kuten hänen poikaystävänsä. Ei osata tehdä tai sanoa asioita niin kuin hän. Jos kaverini kuolisi (hänen sanomaansa) joko hänen poikystävänsä tai hänen vanhempansa surisivat eniten?! (ja mitä tuo kertoo hänen ajatuksistaan kavereitaan kohtaan vaikka vannoi ummet ja lammet kavereidensa tärkeydestä. Ja mitä se vuosien ystävyys sitten on merkinnyt?)
He ovat yhdessä melkein kaiken aikaa, mikä on toisaalta jees, koska minä tai muut hänen kaverinsa ei nähdä niin usein (opinnot, työt jne.) että se haittaisi meidän yhteistä aikaa, mutta nyt kaverini haluaisi yhdistää hänen ja poikaystävänsä ajan ja meidän kavereiden ajan. Hänen poikaystävänsä on mukava heppu, mutta meidän yhteinen aika on meidän yhteistä aikaa. Tyyppi viettää sen äijänsä kanssa muutenkin melkein joka päivä aikaa, miksi meiltä pitäisi riistää yhteinen aika?
Kaverini myös meidän yhteisellä ajalla soittaa tuolle poikaystävälleen. Ja mitä se kertoo hauskanpidon tasosta?
He ovat seurustelleet n. 3 kuukautta.
Onko mitään neuvoja kellään? Kukaan joka on ollut kaverini kaltaisessa tilanteessa? Mitä tapahtuu jos rakkaus ei olekaan ikuista? Pelkään toisaalta että kaverini satuttaa itsensä jos hän innostuu liikaa haaveilemaan, toisaalta pelkään mitä meidän kaveruudelle käy. Eniten toivon että kaverini kasvaisi aikuiseksi ja oppisi ajankäytön tai arvostamaan hieman enemmän kavereitaan, sekä puhumaan suoraan, jos häntä tylsistyttää minun tai muiden kavereiden seura.
nimimerkillä: todella epäarvostettu olo.
Hieman kyllä itseäni huolestuttaa puhua hänelle asiasta (osaan jo kuvitella reaktion), mutta kyllä se pitää, jos hän tosissaan aikoo laittaa kaverinsa ja poikaystävänsä kilpailemaan keskenään. Hänen silmissään tosin voittaja on jo selvä.
He ovat yhdessä melkein kaiken aikaa, mikä on toisaalta jees, koska minä tai muut hänen kaverinsa ei nähdä niin usein (opinnot, työt jne.) että se haittaisi meidän yhteistä aikaa, mutta nyt kaverini haluaisi yhdistää hänen ja poikaystävänsä ajan ja meidän kavereiden ajan. Hänen poikaystävänsä on mukava heppu, mutta meidän yhteinen aika on meidän yhteistä aikaa. Tyyppi viettää sen äijänsä kanssa muutenkin melkein joka päivä aikaa, miksi meiltä pitäisi riistää yhteinen aika?
Kaverini myös meidän yhteisellä ajalla soittaa tuolle poikaystävälleen. Ja mitä se kertoo hauskanpidon tasosta?
He ovat seurustelleet n. 3 kuukautta.
Onko mitään neuvoja kellään? Kukaan joka on ollut kaverini kaltaisessa tilanteessa? Mitä tapahtuu jos rakkaus ei olekaan ikuista? Pelkään toisaalta että kaverini satuttaa itsensä jos hän innostuu liikaa haaveilemaan, toisaalta pelkään mitä meidän kaveruudelle käy. Eniten toivon että kaverini kasvaisi aikuiseksi ja oppisi ajankäytön tai arvostamaan hieman enemmän kavereitaan, sekä puhumaan suoraan, jos häntä tylsistyttää minun tai muiden kavereiden seura.
nimimerkillä: todella epäarvostettu olo.
Hieman kyllä itseäni huolestuttaa puhua hänelle asiasta (osaan jo kuvitella reaktion), mutta kyllä se pitää, jos hän tosissaan aikoo laittaa kaverinsa ja poikaystävänsä kilpailemaan keskenään. Hänen silmissään tosin voittaja on jo selvä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kannattaa välillä jaksottaa tekstiä niin sen viitsii lukea :)
Se on toi seurustelun alotus tollasta...mies menee kaiken edelle ja sitä jos et ymmärrä oot huono kaveri. :(
Ite oon kokenu tuon saman asian molemmin puolin...ja oikeestaa siihe ei oo sellasta välimallia. Vaihtoehto melkee on että tapaatte miehen läsnäollessa tai ette ollenkaan. Oma valinta.
Mut sit jos se ei kestäkään...siis rakkaus..no kaverit on sit ne keltä lohtua haetaan. Eri asia on sitte että onko niitä vai ei..se on siu päätettävsissä.
voit yrittää ystävälles puhuu mut tuskin se menee sillee ko haluisit ELI et saisit aikaa hänen kanssa ilma miestä.
Tsemppiä kuitenkin. :)