Mun isä oli aina se kiva setä mun pieni ollessani, joka touhus meidän lasten kans ja kivaa oli. Vei meitä lapsia Särkänniemeen, Puuhamaahan...Isässä oli mun mielestä jotain vähän vastenmielistä, enkä osannut oikein sanoa, että mitä tai mikä.
Myöhemmin olen huomannut, että isäni on "naisvihaaja". Muuten myös erittäin negatiivinen ajatusmaailmaltaan. Hän nipottaa pienistä asioista (siisteys), parjaa sumeilematta muita ihmisiä (naisia yleensä) läheisilleen. Minua tytärtään hän sitten jotenkin yrittää ihannoida. Isäni ja äitini avioliitto päättyi avioeroon 15 vuoden yhdessä olon jälkeen, ja sen jälkeen isäni on suhtautunut negatiivisesti lastensa seurusteluihin. Velini mennessä kihloihin isä oli pari vuotta mielissään, mutta nyt myöhemmin hän suhtautuu vähän halveksien. Hän on ilmeisesti huomannut että veljeni kihlaus kestää, eikä ollut mikään nuorena aikuisena tehnyt kokeilu.
Minun ongelmani on se, että koska isäni ei pidä naisista, niin isäni ja minun välillä on tietysti kitkaa. Isäni suhtautuu negatiivisesti seurusteluihin ja poikaystäviini. Hän piti kovasti tossukka-exästäni, joka taas oli minun mielestäni aika huono valinta. Yhtä miestäni isäni jopa ihan parjasi ruokapöydässä miehen läsnä ollessa. Hän teki sen niin taitavasti, etten huomannut sitä heti ajoissa, koska isäni jutteli näennäisen normaalilla äänellä miehelle jostain tämän kaverista, jota minä en tunne, mutta isäni tuntee hänet.
Tilanne on inhottava, koska haluaisin pitää välini kunnossa isääni myös tulevaisuudessa, ja isäni on lämmin ja hyvä isä joissain asioissa. Uskon, että hän kyllä rakastaakin meitä lapsiaan kaikesta huolimatta. Minulla on aavistus siitä, että oman elämän perustettuamme me lapset saamme "nauttia" meidän asioihin liikaa puuttvasta ja kumppaniimme epäluuloisesti suhtautuvasta isästä. Ja uskon, että isälle on kova paikka esim. meidän kihlautumiset ja naimisiin menot. Saati sitten, että miten tuleva mieheni joutuu ehkä kärsimään kaikenlaisesta isäni puolelta tulevasta painolastista. En tiedä tajuaakohan isäni, mitä hän aiheuttaa elämääni, ja asiasta voisi joskus keskustella. Tosin en usko sen muuttavan isäni suhtautumista asioihin muuten kuin hetkellisesti. Olen niin pettynyt, koska isänihän piti olla se mukava mies, joka välittää ja rakastaa lapsiaan paljon.
Myöhemmin olen huomannut, että isäni on "naisvihaaja". Muuten myös erittäin negatiivinen ajatusmaailmaltaan. Hän nipottaa pienistä asioista (siisteys), parjaa sumeilematta muita ihmisiä (naisia yleensä) läheisilleen. Minua tytärtään hän sitten jotenkin yrittää ihannoida. Isäni ja äitini avioliitto päättyi avioeroon 15 vuoden yhdessä olon jälkeen, ja sen jälkeen isäni on suhtautunut negatiivisesti lastensa seurusteluihin. Velini mennessä kihloihin isä oli pari vuotta mielissään, mutta nyt myöhemmin hän suhtautuu vähän halveksien. Hän on ilmeisesti huomannut että veljeni kihlaus kestää, eikä ollut mikään nuorena aikuisena tehnyt kokeilu.
Minun ongelmani on se, että koska isäni ei pidä naisista, niin isäni ja minun välillä on tietysti kitkaa. Isäni suhtautuu negatiivisesti seurusteluihin ja poikaystäviini. Hän piti kovasti tossukka-exästäni, joka taas oli minun mielestäni aika huono valinta. Yhtä miestäni isäni jopa ihan parjasi ruokapöydässä miehen läsnä ollessa. Hän teki sen niin taitavasti, etten huomannut sitä heti ajoissa, koska isäni jutteli näennäisen normaalilla äänellä miehelle jostain tämän kaverista, jota minä en tunne, mutta isäni tuntee hänet.
Tilanne on inhottava, koska haluaisin pitää välini kunnossa isääni myös tulevaisuudessa, ja isäni on lämmin ja hyvä isä joissain asioissa. Uskon, että hän kyllä rakastaakin meitä lapsiaan kaikesta huolimatta. Minulla on aavistus siitä, että oman elämän perustettuamme me lapset saamme "nauttia" meidän asioihin liikaa puuttvasta ja kumppaniimme epäluuloisesti suhtautuvasta isästä. Ja uskon, että isälle on kova paikka esim. meidän kihlautumiset ja naimisiin menot. Saati sitten, että miten tuleva mieheni joutuu ehkä kärsimään kaikenlaisesta isäni puolelta tulevasta painolastista. En tiedä tajuaakohan isäni, mitä hän aiheuttaa elämääni, ja asiasta voisi joskus keskustella. Tosin en usko sen muuttavan isäni suhtautumista asioihin muuten kuin hetkellisesti. Olen niin pettynyt, koska isänihän piti olla se mukava mies, joka välittää ja rakastaa lapsiaan paljon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Isälläsi on ollut ilmeisesti vaikea avioero, josta hän ei ole selvinnyt.
Kenties hänen vaimonsa siis nainen on pettänyt hänet. Hän yrittää suojella teitä lapsia pettymyksiltä liiankin kanssa.
Oletan, että sinä kirjoittaja olet täysi-ikäinen. Jos olet hyvin nuori, käsitän isäsi huolenpidon vieläkin paremmin. Hän haluaa teille parempaa kuin itsellään oli.
Kerro nyt, että se ääliö on horoskoopiltaan KAURIS!!!
Jessos, ne on inhorealistista ja negatiivista porukkaa!!! (= narisijoita)
tuskin niillä horoskoopeilla on paskan vertaa väliä
On niillä!
Kuule. Monilla ihmisillä on todella kamalia ja v... vanhempia. Sinä taidat olla yksi meistä.
Tulevaisuuden varalle - muuta tarpeeksi kauas.
Itseäni on lohduttanut lause, että "ei x:stä tarvitse pitää, riittää kun käyttäytyy hyvin" eli ota tuo asenne isääsi. Ole kohtelias, mutta anna mennä toisesta korvasta pihalle - siten hän menettää valtansa loukata sinua.
Ja toinen minua lohduttava sanonta on "Jumala loi ystävät korvaukseksi sukulaisistamme - Hugh Kingsmill"
Mulla on piru äitinä.