Arf.
Avokkini silloin tällöin valittelee minulle kun en ikinä tee "yllätyksellisiä" syntymäpäivä-/joululahjaostoksia, vaan hän tietää useimmat ennalta.
Itse olen aina ollut lahjojen suhteen sitä mieltä, että jos kyseessä on tarpeeksi kallis esine - on täysin idioottia lähteä ostamaan sitä, ilman lahjan saajan hyväksyntää sille, että lahjalle on jotain käyttöäkin.
No teinpä poikkeuksen periaatteistani ja tällä kertaa yllätin tuon ihanan otuksen ostamalla hänelle suhteellisen kalliin korumaisen rannekellon, tietäen että hän pitää koruista ja kelloista. Lopputulos: kuulemma erittäin hieno kello, mutta täysin tarpeeton. Eikä vituta.
Avokkini silloin tällöin valittelee minulle kun en ikinä tee "yllätyksellisiä" syntymäpäivä-/joululahjaostoksia, vaan hän tietää useimmat ennalta.
Itse olen aina ollut lahjojen suhteen sitä mieltä, että jos kyseessä on tarpeeksi kallis esine - on täysin idioottia lähteä ostamaan sitä, ilman lahjan saajan hyväksyntää sille, että lahjalle on jotain käyttöäkin.
No teinpä poikkeuksen periaatteistani ja tällä kertaa yllätin tuon ihanan otuksen ostamalla hänelle suhteellisen kalliin korumaisen rannekellon, tietäen että hän pitää koruista ja kelloista. Lopputulos: kuulemma erittäin hieno kello, mutta täysin tarpeeton. Eikä vituta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
lahjoja,miksi ostaisin ?
oli aika törkeesti sanottu ite olisin kyllä ihan otettu jos mun mies edes kerrankin yllättäis jollain lahjalla.ota se kello takas ja vie pois ja sano että turha enää luullakkaan että ostelen mitään tästä lähin niin eiköhän mieti uudelleen sanomisiaan.
vaati ja vaatii eiköä ole koskaan tyytyväinen. Sitten kun saa sen mitä vaatii, ei ole taaskaan tyytyväinen. Oleppas siinä sitten mieleinen mies ja tee niinkuin pitää ;))
.. sanoisit että saa yllärit loppua siihen. Ostakoon itse mitä haluaa. Tai sitten voisi ajatella antaa lahjakortin johonkin liikkeeseen (tai kasvo- tms. -hoitoon). Kolmaskin vaihtoehto on: osta yllärinä jotain vähemmän kallista joka ei vie konkurssiin vaikka lahja ei olisikaan mieluinen.
Voihan se "yllätys" olla muutakin kuin tavaraa. Leipase ensikerralla itse se synttärikakku tai vie naisesi kylpylään tai risteilylle tai kuumailmapallolennolle tai koeajamaan avomersu.
Maailma on mahdollisuuksia täynnä sille, joka osa käyttää mielikuvitustaan.
Sehän se vasta hölmöltä tuntuukin kun kököttää kiukkuisen ja mykkäkoulua pitävän naisen kanssa kuumailmapallossa tai laivan kyydissä:D
Miehenä en ostaisi lahjoja naiselle, joka ei ole mihinkään tyytyväinen. Sano että siitä ei tule kuin paha mieli kummallekin, jos sinä ostat lahjoja, joten olet päättänyt ettet osta. Toivottavasti naisesi saa vähän miettimistä siitä...
itse olisin todella tyytyväinen ihan mihin tahansa lahjaan, ajatushan se tärkein aina on.
Onhan se mukava saada lahjoja, mutta eihän nyt sellaista voi vaatia. Päinvastoin jos toinen sanoo ettei koskaan anna lahjoja niin silloin hyväksyn asian ja odotankin että se pitää paikkansa. Tulisin aika vihaiseksi jos sen jälkeen vielä saisin lahjoja.
Sinä olet ollut ihan fiksu ja toisaalta tuo naisesi käytös on hyvin perinteistä sai sitten lahjaa tai ei.
Entä jos se sinun lahja yllätyksesi olisi muuta kuin tuollaista kalliin riskilahjan antamista? Lahja voisi olla jokin salan hintainen tai paljon halvempi elämysjuttu, josta naisesi tykkää. Jokin omatekoinen lahjakortti vaikkapa kylpylään, risteilylle, ulkomaille, ravintola illalliselle jne. Nainen voi ihan itse rastittaa kortistasi mitä itse haluaa.
Tai voithan sä tehdä vastaavan lahjakortin, josta voi rastittaa
A.) sormus
B.) kello
C.)Tuollainen kortti voi olla sopivan persoonallinen ja yllätyksellinen.
Minä kyllä olen itse sen verran egologinen, että olisin oikein olettu, jos jaisin jonkin tandemireissun eväisen kera jossain kauniissa kesämaisemassa.
sulla on mihin viitata kun seuraavan kerran valittaa ettet osta hänelle yllätyslahjuksia... ja sanot että arvaapa miksen osta. Ja sitten voit kertoa miten sinuun sattui kun hän sanoi sitä tarpeettomaksi.
Olemme keskustelleet lahjoista etukäteen. vuosien kuluessa mieheni on ostanut minulle mm. pitkän villankangastakin talveksi ja Guccin aurinkolasit. Onhan se hienoa, että saa jotain mitä oikeasti tarvitsee ja mikä kestää.
Yhtenä jouluna tuli yllätys: pieni helisevä rasia. olin kauhuissani: ei kai sormus ;) no siellä oli Kalevala korun korvikset. Mies oli ihan ohimennen ennen joulua tiedustellut mainoslehtisestä, mitkä korut ovat mielestäni kauneimpia... tämä yllätys toimi. Sormus tuli sitten myöhemmin.