Kun luen näitä viestejä, niin en edes tiedä, että saisinko olla onneton kun kuitenkin parisuhteemme on aika hyvä... Mutta kuitenkin... Kaipaisin että mieheni sanoisi rakastavansa minua ja sanoisi minua kauniiksi tai katsoisi ihaillen. Hän ei koskaan edes tee aloitetta seksiin, vaan odottaa että minä teen. Esileikit sujuu kyllä ihanasti, mutten ole koskaan saanut orgasmia mieheni kanssa. Mieheni on muutaman kerran arvostellut ulkonäköäni ja pelkään ettei hän pidä minua tarpeeksi viehättävänä. Ilmeisesti tämä takoo alitajunnassani ja siksi en koskaan laukea. Olen pyytänyt mieheltäni kauniita sanoja useamman kerran. Hänestä pyyntö on typerä ja hän suuttuu siitä. Miten teillä? Ihaileeko miehesi sinua yhä kymmenen avioliittovuoden jälkeen?
Haluaisin ihailua ja helliä sanoja mieheltäni
liina
253084
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tottakai ihminen haluaa ja tarvitsee ihailua, varsinkin niiltä tärkeimmiltä ihmisiltä elämässään eli puolisolta, lapsilta ja toki monilta muiltakin - aitoa sellaista.
Parisuhteeseen kuuluu mielestäni ehdottomasti toisen kunnioitus, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että näyttää sen teoissa ja sanoissa. Jokaisessa meissä on ihailtavaa, sen vuoksikin, että olemme jokainen yksilöitä omine ihanine piirteinemme.
Ei ole mitään merkitystä sillä, kuinka monta vuotta on ollut naimisissa, ystävinä, kihloissa, työtoverina tms. - ihmissuhteen kulmakiviä joka suhteessa on toisen kannustaminen ja tukeminen - olipa ihmissuhde sitten kanssa tahansa :)
Tekstisi kertoo suuresta epävarmuudesta sinussa itsessäsi. Miehesi ei ehkä ole oikea henkilö pönkittämään itsetuntoasi, koska yleensä siihen ei toinen ihminen kykene. Kerjäämällä ei myöskään saa aitoja tunteita, tunteet tulee esiin jos on tullakseen mutta vastaanottajan on myös kyettävä ne tulkitsemaan. Helleien lepertely ja kehuminen ei ole se aidoin ja paras tapa näyttää välittämistään ja ihailuaan.
Minä olen itse jo rupsahtanut vanha akka, enkä ole koskaan kuullut mieheltäni mitään lepertelyjä, mutta olen vakuuttunut, että hän edelleen ihailee minua ja on tyytyväinen yli 20 v sitten tekemään valintaansa.
Jos ei olisi, ei me tässä oltais yksissä.
Täällä sama tilanne, tosin emme ole naimisissa.
Useampi vuosi silti seurustelua, joskaan ei vielä ihan kymmentä.
Minäkin kaipaan ja tarvitsisin avomieheltäni kauniita sanoja ja ihailevia katseita.. haluaisin, että avomies oikein riisuisi minua katseellaan ja pitäisi näkemästään, ainakin niin että sen todella huomaan.
Meillä ei alkuun ollut esileikkejä juuri ollenkaan ja avo ihmetteli, että miksi seksi meinaa loppua jo vuoden jälkeen ja kun minua ei enään haluta niin paljoa.. piti sitten kädestä pitäen opettaa, että nainen tarvitsee esileikkiä ja orgasmia, että seksin halu pysyy, eikä tunnu vain antamiselta.. sen oppitunnin jälkeen sujunut hyvin.
Tosin nykyään taas seksi vähentymässä.
Avo myös vahdannut peppureikää ja haluaa suihinottoa paljon. Sekin vähän masentaa, kun itsellä tekisi mieli seksiä.
Peppuseksiä yritetty ja sattui minuun melkosen paljon.. vieläkin se vahtaa sitä peppureikää ja tuntuu kuulemma todella pas*alta kun en voi antaa.
Minunkin avo on (valitettavasti) arvostellut ulkonäköäni, eli mahaa ja rintoja alentavaan sävyyn.. mm. ehotti rintojen kohotusta (eivät edes roiku pahasti) ja sanoi, että laihempi olisi parempi.
se ei ole onneksi orgasmeihini vaikuttanut, mutta muuhun kyllä.. en halua saunaan avoni kanssa, tai suihkuun.
Seksi ehkä nykyään vähän ahdistaa valoisassa, mutta ei jää silti tekemättä.. jossain välissä pystin harrastamaan avoimesti ja taas tuli minulla inho vartaloani kohtaan.. avon kosketus mahaan tai rintoihin ahdistaa.
Peppua on kehunut ja olen tullut siitä todella iloiseksi, mutta huonoina päivinä taas mietin, että sanooko vaan siksi, etten ahdistu lisää.
Meilläkin avokki minun mielestä suuttuu, kun mainitsen, että olisi aivan ihanaa kuulla kauniita ja ylistäviä lauseita.
Pyynnöt meilläkin kuulemma typeriä, kun minun pitäisi tietää olevani ihana.. sen että sanoisi, tuntuisi aivan mahtavalta.
Olisi hänen suustaan aivan mahtavaa kuulla, että olen seksikäs.. sitä avo ei ole koskaan sanonut.
Enpä tiedä enään, että uskoisinko edes.
Harmillista.
Moi
Nyt tytöt hiukan ylpeyttä peliin. Itsetunnon pitää olla kunnossa että elämässä selvii. Ensin pitää ITE tykätä omista kurveistaan jotta joku muukin ne huomais. Aloittakaa vaikka heti. Voi mielessään kehua ittens päästä varpaisiin ja olla oikein ylpee kaikista paikoistaan!!!Ton voi tehä esim joka päivä jos tuntuu että on jotain kompleksei. Muista et se kompleksi on tasan vaan sun omas päässä ja voit myös omas päässäs päätää että vartalosi on fantastinen! Toisto auttaa.
Seksissä niin kuin muussakin elämässä ja ihmissuhteissa pitää AINA sanoa SELKEESTI mitä haluaa. IKINÄ ei saa tyytyä vähempään. Älkää tyytykö huonoon seksiin vaan kertokaa mitä haluutte..... verbaalista ylistystä esileikkiä ja mitä nyt ikinä tulee mieleen.
....Ja jos se mies ei selkeestä pyynnöstä ymmärrä ryhdistäytyä . Pyydä uudestaan, rauhalliseti ja rehellisesti. Toisto auttaa.
suoraan päin naamaa. Luulisi, että miehen toiveissa olisi hyvä seksi ja sen tappajana arvostelu toimii takuuvarmasti. Eli avosi on tarpeeksi hölmö sahatakseen omaa oksaansa.
Voisit karaista mielesi ja testata hänen herkkyyttään huomauttamalla haisevasta hengityksestä, hienokseltaan roikkuvasta perästä, kaljuuntuvista ohimoista, vaatimattoman kokoisesta jormasta, aktia häiritsevästä vatsakummusta, epävarmasta suorituksestaan ja jännityneisyydestäsi hänen ennenaikaista siemensyöksyään kohtaan. Ja tietysti puolihuolimattomasti huokaista kuinka komea näkemäsi "mr X" onkaan ilman paitaa :))
Ja hei, peppuseksi on sun päätettävissäsi. Jos se on sinusta epämiellyttävää eikä millään lailla tuo nautintoa, et siihen suostu. Seksi on hyvä, iloinen, nautinnollinen ja kaunis asia. Ei mikään temppukokoelma.
Meillä seksi on lopahtanut miehen osalta lapsen synnyttyä..eilen aloin itkeä sovituskopissa kun kumarruin ja näun kuinka hyytelömaha oikein roikkui...
ja meillä minun itsevarmuuteni puuttuminen johtuu ihan vaan miehestä(toki en itsekkään pidä vartalostani tällä hetkellä)joka joskus suutuspäissään huusi(hän oli pitänyt txtaripeliä entisen tyttösytävänsä kanssa)että siksi näin koska *******on seksikkäämpi ja parempi sängyssä kuin minä.... jaah.... siinä kyllä meni itsearvostus ihan lopullisesti...seuraavassa hetkessä vannoi että oli vaan niin raivona että halusi satuttaa ihan kunnolla...noh...vaikeahan tuota on uskoa vaikka haluaisikin ja jos tarkoitus oli tosiaan se minkä kertoi niin ainakin voin sanoa että onnistui!
No niin, miehelläsi on siis iso ongelma: Hänen vaimonsa on vast'ikään ollut 9 kk raskaana, synnyttänyt yhteisen lapsen, imettää ja hoitaa vauvaa eikä samalla pysty näyttämään miehen entiseltä tyttöystävältä. Käy suorastaan sääliksi miehesi tilannetta... :)) Mutta shit happens, murheensa kullakin.
Nyt vain on niin, että sun voimat ei taida riittää miehesi ongelman ratkaisemiseen, vaan sun olisi viisainta keskittyä hoitamaan itsesi vähitellen kuntoon ja entisiin voimiisi, nauttia äitinä ja naisena olosta ja ennen kaikkea vauvasta. Jos höllyvä vatsasi nousee nyt kaikkein suurimapaan rooliin, voi paljon isompi onni mennä huomaamatta ohi. Voithan sä aloitella tekeen pieniä mutta tehokkaita vatsaliikkeitä säännöllisesti päivittäin. Sairaalan fysioterapeutilta sait varmaan ohjeet. Ja sitten on noita MP syvävenytyksen vatsantreenausliikkeitä, jotka on tehokkaita ja niitä voi tehdä vaikka sängyssä illalla ennen nukahtamista taikka aamulla herätessä. Ei tuu hiki eikä tartte erikseen mitään jumppatuntia järjestää. Siitä se lähtee, usko mua.
Pakko kommentoida, vaikka muutkin ovat jo samaa sanoneet. Ensinnäkin, se on tosiaan ihan sinun asiasi, millaisia asioita haluat seksin saralla tehdä tai kokeilla. Järkevä mies ei anna suhteen sellaiseen kaatua, kun siis kuitenkin harrastat hänen kanssaan seksiä. Loppujen lopuksi suihinkaan ei ole pakko ottaa, jos ei itse halua. Toisen mieliksi voi jotain tehdä, mutta ei kannata ainakaan sellaista, mikä satuttaa sinua..
Omakin mies on arvostellut ulkonäköäni, ja ihan aiheesta. Nykyisin kehuu kauniiksi aika useinkin, monesti sanoo myös että "sä olet kaunis, ainoa ongelma on toi maha". Ja juuri siksi pystyn edelleen käymään sen kanssa suihkussa jne., kun antaa ymmärtää että sitä ei ne liikakilot liikaa kuitenkaan häiritse. Ja kun kertoo sanoin ja teoin rakastavansa. Ja tietenkin se on kiva, että reagoi toivotulla tavalla nähdessään minut vähissä vaatteissa tai alasti..
Olen päässyt tottumaan vähän turhan hyvälle, mutta en kyllä enää suostuisi elämään parisuhteessa, jossa toinen ei kehuisi minua - eikö jokainen nainen tahdo olla kaunis? Alussa miestä ärsytti kun kerjäsin kehuja, sitten selitin useamman kerran että se on minulle tärkeätä, minun täytyy saada kuulla että hän pitää minusta edelleen.. nykyään kehut tulee luontevasti ja kerjäämättä, ja se kyllä on parantanut parisuhdettamme melkoisesti. Omasta itsetunnostahan se toki riippuu, mutta meillä on tiedostettu tämä tarpeeni ja sen kanssa eletään.
Tollanen ukko,joka kehtaa morkata toisen ulkoäköä,ei ansaitse pimppaa!!!
Jos olisin sinä,en antaisi:on niitä keinoja tyydyttää omat halut,jos siitä kiikastaa.
Mutta,törkymiehet kuriin.Ei pimppaa sellaisille,jotka naistaan arvostelee.
Ja vielä kehtaa ruinata takapuoleen,hyi helv...
"Kaipaisin että mieheni sanoisi rakastavansa minua ja sanoisi minua kauniiksi tai katsoisi ihaillen. Hän ei koskaan edes tee aloitetta seksiin, vaan odottaa että minä teen. Esileikit sujuu kyllä ihanasti, mutten ole koskaan saanut orgasmia mieheni kanssa."
Sanot että teillä on hyvä suhde. Tältä pohjalta tulee kyllä mieleen, että missä mielessä se on hyvä? Tuleeko miehen rakkaus jotenkin muuten esille? Minä en sinun tilanteessasi toivoisi niinkään sanoja vaan ennemmin tekoja, joita niitäkään kyllä ei vaikuta olevan ainakaan seksin suhteen:( Eikö miestäsi vaivaa, ettet sinä saa koskaan hänen kanssaan? Monelle (rakastavalle) miehelle se on tärkeä asia.
Minulla on sellainen "ongelma" että mieheni kehuu nimenomaan vartaloani ja seksikkyyttäni. Enemmän kaipaisin kyllä sitä, että hän sanoisi kuinka ihana ihminen ja vaimo olen (henkisessä mielessä). Joskus tulee vähän esineellistetty olo että onko seksikkyys minun tärkein ominaisuuteni, mutta eipä varmaan paljoa kannata valittaa, kun mies myös välillä sanoo rakastavansa minua ja osoittaa sen myös käytöksellään. Ehkä painopiste muuttuu sitten kun suhdetta on eletty kauemmin kuin pari vuotta;)
"Kauniit sanat" on naisten juttuja...
jos aikoo naisten kanssa pärjäillä ja joskus jotain itselleenkin saada. Tuntuuko susta, että se olis sulta pois, jos sanoisit naisellesi jotain kaunista? Koita päästä tosta umpimielisyydestäsi eroon ja mieti kuinka halvalla pääset; pari sanaa eikä maksa mitään!
Ei vanha koira opi uusia temppuja.
On se minulta pois, tunnen itseni huijariksi jos yritän esittää jotain mitä en ole.
Ei se ole halpaa...
"Jos aikoo naisten kanssa pärjäillä"...
Ehkä en sittenkään, jos en kelpaa omana itsenäni, olkoon...
Terveisin
pitkältiylinelikymppinenmies
vanhakin koira, kun vain haluaa. Taikka olisko se siitä kiinni, että uskaltaa? Siinähän laittaa itsensä hiukan heikoille jäille, kun ensimmäisen kerran elämässään sanoo naiselle, että "voi kuinka kaunis oletkaan" tai jotain muuta vastaavaa :)) Et voi olla varma naisen vastuksesta... Ota riski.
Ja kelpaathan sinä noinkin, mutta ei se pieni plussa miestä pahenna.
Terveisin
miehen paras ystävä-nainen
Uskalluksesta...
Tai enemmänkin kyse on mallista, ei niitä "kauniita sanoja" kuule kuin huonoissa elokuvissa.
Oikea elämä on jotain ihan muuta...
No mutta hyvät hyssyrät, eikö suhde naiseen pitäisi olla miehen elämän läheisin suhde toiseen ihmiseen. Eikö silloin pitäisi uskaltaa laittaa itsensä alttiiksi ja luottaa siihen, että toinen hyväksyy. Jos sellaisten kauniitten sanojen sanominen tuntuu vieraalta ja oudolta, voi aloittaa harjoittelun pienesti ja vähän kerrallaan eikä ensinkään lannistua alun kuvitelluista vastoinkäymisistä. Voihan se olla vaimollesikin ensin outoa, jos kuulee sun sanovan jotain sellaista mitä ei ole ennen kuullut. Kyl se sitten siitä...
Läheisin kyllä, mutta...
Nyt ollaan pisteessä, jossa ennemminkin tulee mieleen sanoa; se siitä sitten...
Toisaalta, enpä ole vielä pystynyt sanomaan sitä pahaa sanaakaan, olisiko jo aika?
että kaikenlaiset tunteet ja niitten ilmaiseminen on ihmiselle tarpeellista. Voi olla, että moni suhteen pattitilanne olis jäänyt syntymättä, jos olis uskaltanut pukea tunteensa sanoiksi.
Pahat sanat ja hyvät sanat olis hyvä pitää kuitenkin tasapainossa.
tasan nolla-nolla
siis vaikenemista molemmilla kotimaisilla...joo, mutta eikös silloin ole tyhjää täynnä, hajutonta ja mautonta, tyhjää ja tunteetonta. Sisällä velloo, muttei saa sanottua. Vaarana on, että ihminen jähmettyy, kuivuu kokoon ja lopulta jää vain kaipaus ja katkeruus elämättömästä elämästä.
Onpahan surullista ettei miehesi osoita sinulle noita juttuja, edes muutamia pienia sanoja silloin talloin.
Tietysti avioliitossa painaa moni asia, mutta jos mies arvostelisi minua (ja etenkin jos ei koskaan kehuisi mistaan tai sanoisi kauniita asioita) niin kylla siina lahtisin menemaan. Sehan siina opintti onkin etta tehdaan toiselle hyav mieli. Orgasmijuttukin on takuulla vain siksi, ettet pysty rentoutumaan ja kokoemaan oloasi halutuksi ja seksikkaaksi, eihan mies sinulle koskaan sellaista sano!
Onko miehesi kuitenkin joskus puhunut sinulle naita asioita? Voithan nostaa kissan poydalle ja suoraan vaatia vastausta hanelta. "OLenko sinusta yha haluttava ja viehattava, kylla vai ei?" Ja jos ei siihen osaa vastata niin sittenhan asia on selva. Kylla mies osaa ainakin sanoa jomman kumman jos ei lankeakaan sinua ylistamaan polvillensa.
Miehet on semmoisia, olen huomannut oman sukuni aikuisia miehia ja omia ukkojani tarkkailemalla, joskus on hankala puhua tunteista ja sanoa asioita, jotka kummiskin joskus oli helpompaa sanoa. Ei valttamatta koeta, etta on tarvetta enaa sanoa kun toinen on jo siina (itsenstaanselvyys?).
Kerro etta olet pahoilla mielin tasta ja etta se vaikuttaa sinunu elamaasi. Parisuhteessa on kuitenkin kaksi ihmista, joista kumpikin tarvitsee arvostusta ja hyvaksyntaa seka seksuaalista tyydytysta. Jos ei sita mieheltasi saa niin mistas sitten? Ei ilmankaan voi elaa!
tuli mieleeni, kun luin aika surullista juttuasi. Miten itse toimit miehesi kanssa? Kehutko häntä, sanotko hänen olevan haluttava, sanotko rakkaksi, pidätkö hyvänä, uskallatko itse olla avoin tunteissasi vai minkälainen yhdessäolon tapa teille on tullut.
hehkuttanut minun ulkonäköä eikä muutenkaan ihanuuttani, vaikka hyvin tietää, että parhaan eukon on rinnalleen saanut...
Heittää vaan aina vitsiä ja lyö kaiken huumoriksi. Esim. kun laihduin lähes anorektisen laihaksi esikoisemme jälkeen, hän valitti, että olen "kamalan näköinen". Kun sain taas normaalisti lihaa luiden ympärille, olinkin taas "paksu". Jos huomautan, miten loukkaavia kommentit ovat, hän kuittaa, että sen olevan leikkiä ja raakaa pilaa ja minun olevan tosikko!
Nyt meillä on yhteistä eloa takana lähes 11 vuotta ja kaksi lasta, koskaan en kuule itsestäni mitään ylentäviä lausahduksia...
Eniten harmittaa se, että muut miehet kyllä tuntuvat arvostavan ja latevan kohteliaisuuksia tilaisuuden tullen, mutta oma ei käsitä!!!!
Surettaa vaan, koska tuollainen imartelu "väärältä" taholta voi johtaa joku kaunis päivä harkitsemattomiin tekoihin osaltani.
JOKAINEN meistä haluaa kuulla, kuinka ainutlaatuinen ja ihana sitä onkaan. Tämähän on jo nähtävissä pienissä lapsissa! Usko pois, et ole ainut.
Kai sinä tiesit minkälaisen miehen kanssa menit naimisiin, olet ehkä jopa ollut ihastunut hänen huumorintajuunsa joskus? Tiedän tuon miestyypin, koska isäni oli sellainen. Minua ei miellytä yhtään jatkuva pelleily, enkä lähtisi moisen matkaan. Kyse on varmaan osittain kyvyttömyydestä suoraan kanssakäymiseen, mutta minä näen sen kyllä itsekkyytenä, ettei voi sanoa muutamaa kaunista sanaa toiselle, ihan suoraan ja rehellisesti.