Hei!
Minua on alkanut suuresti harmittamaan/turhauttamaan avomieheni tapa käydä keskusteluja.
Esim. Menen ruokakauppaan. Soitan kaupasta miehelleni ja kysyn mitä hän haluaisi.
Vastaus: En mä tiedä, ihan sama
Kysyn: No sano jotain
Vastaus: En mä tiedä, ihan sama.
Todella turhauttavaa.
Sama pätee kun mietimme mitä tekisimme yhdessä:
"En mä tiedä"
.. Olen sanonut tästä hänelle mutta hän on todella itsepäinen ja luottaa omaan tapaansa toimia. Harmittaa :(
Minua on alkanut suuresti harmittamaan/turhauttamaan avomieheni tapa käydä keskusteluja.
Esim. Menen ruokakauppaan. Soitan kaupasta miehelleni ja kysyn mitä hän haluaisi.
Vastaus: En mä tiedä, ihan sama
Kysyn: No sano jotain
Vastaus: En mä tiedä, ihan sama.
Todella turhauttavaa.
Sama pätee kun mietimme mitä tekisimme yhdessä:
"En mä tiedä"
.. Olen sanonut tästä hänelle mutta hän on todella itsepäinen ja luottaa omaan tapaansa toimia. Harmittaa :(
Vastaukset 23
Vanhimmat
Suhde on muuten ihana ja tasapainoinen. Rakkaudessa ei ole ryppyjä.
Mäkin kyselin ennen vanhaan kaikki hemmetin jutut aina mieheltänikin, mutta kyllästyin kun se ei innostunut mistään.
Nykyään en enää kysele, mä vaan ostan tai päätän asioita itse, ja jos mies alkaa mariseen, levitän taas kerran käteni ja sanon hymyillen, että kulta, sano ajoissa mielipiteesi, niin ei tarvi jälkikäteen valittaa.
Olen perustellut käytäntöni tuhanteen kertaan toistamalla, mutta jos ei mene kaaliin, niin ei sitten mene, mutta ei se meidän yhteiselämääkään kyllä haittaa (kuin hetken:).
Ei tarvi hakata päätä seinään vain siksi, että toinen ei viitsi ottaa kantaa asioihin silloin kun ne nostaa esille.
Jos aina odottais toisen innostumista ja osallistumista, ei koskaan tulis valmista mistään. Jonkun on vaan päätettävä mitä ostetaan, tehdään jne.
Siinäpä se jo tulikin otsikossa. Huoh
Meillä on tuon ruoka-asian kanssa melko samalla tavalla, paitsi ettei asia harmita tai turhauta minua. Monesti kysyn maanantaina ennen kauppaanlähtöä, mitä mieheni haluaisi viikon aikana syödä. Usein vastaus on juuri tuo "aivan sama". Joskus häntä tekee mieli jotain tiettyä ruokaa, jota silloin ostan.
Ole tyytyväinen, että sinulla on mies joka on kaikkiruokainen ja jolle tekemäsi ruoka maistuu. Minun mieheni on nimittäin oman vastauksensa perustellut sillä, että kaikki mitä teen on hyvää ja että hänelle kelpaa (lähes mikä tahansa) lämmin ruoka. Ja siltähän se näyttää, kyllä kaikki eksoottisemmatkin kokkaukset uppoaa :)
Onhan se tietysti rasittavaa pyöritellä viikosta toiseen samoja ruokia, mutta kannattaa selata lehtien reseptiosastoja tai lukea keittokirjaa uusien virikkeiden takia. Meidänkin huushollissa on n. 20 vakioreseptiä jota syödään säännöllisesti ja aina välissä tehdään jotain muuta.
Sanot, että sinua turhauttaa miehesi tapa käydä keskusteluita. Eihän nuo asiat, jotka tuot esille edes keskustelua vaativia. Ei ruoka-asioista tai tekemisistä yleensä keskustella. Mielestäni keskusteluita käydään päivän tapahtumista, politiikasta, maailmantapahtumista, elokuvista, harrastuksista jne. Osaako hän keskustella näistä?
Mikä on miehesi "oma tapa toimia"?
Hei!
Ensinnäkin mistä luit että mieheni on kaikki ruokainen? Ei ole.
Ja sitten ekassa kirjoituksessani lukee "esim." Eli tämä ihan sama -juttu toistuu myös keskusteluissa monesta muustakin asiasta.
Tarkkuutta peliin.
Jos siu miehes vastaa kaikkeen "en tiiä, iha sama", ni eikö se melkee sit tarkota et hälle käy KAIKKI mitä sie kaupasta tuot?! Nii mie ainakii sen käsittäsin ja sit jos rupee jälkikäteen valittaa voit sanoo et kysyit mitä haluu ja vastaus oli en tiiä iha sama. Turha siis on valittaa jos ei ruoka kelpaa.
Helpommalla selviit ko tuot vaa oman mielen mukaa, etkä turhii kysele.
Tottakai haluan tietää toisenkin mielipiteen. Ei vastaa kaikkeen mutta nyt taisi mennä ohi aiheen.
No jos miehesi ei ole kaikkiruokainen, miksi hänelle on sitten "ihan sama" mitä teillä syödään? Eli hänelle kelpaa vaikkapa se kanaviillokki (tai muu inhokkiruoka). Jos haluat tehdä jäynän ostat tietysti hänen inhoruokaansa ja teet sitä, kun hän kyselee miksi teillä tarjotaan sitä vastaat, että "enpä siellä kaupassa keksinyt muutakaan". Ehkäpä tämä antaa hänelle intoa keksiä ruokalajeja sulle :)
Onko miehelläsi mistään mitään voimakkaita mielipiteitä, onko hän kiinnostunut jostakin? Voihan se olla, ettei hän ole kiinnostunut ruoanlaitosta tai ostoksilla käymisestä tai vapaa-ajan suunnittelusta, ja näin ollen nämä asiat ovat "ihan sama", ja sinä saat ne hoitaa. Mutta jos hänelle kaikki on "ihan sama", alkaisin kyllä huolestumaan. Kait jokaisella on mielipiteitä, arvoja ja sanottavaa?
Tuli mieleeni, annatko hänelle tilaa puhua ja arvostatko hänen mielipiteitään? Vai onko liian usein käynyt niin, että hän ehdottaa jotain (vaikkapa kanaviillokkia ruoaksi tai tekemistä illaksi), sinä ammut sen alas ja ajat oman suunnitelmasi läpi. Silloin nimittäin tuo "ihan sama"-asenne olisi ymmärrettävä.
Heips taasen :)
Kyllä itseasiassa miehelläni on kaikkeen muuhun vakaa mielipide mutta ei noihin kolmeen jotka mainitsit. Hän on persoonallinen ja räiskyvä luonne ja omaa hyviä mielipiteitä perusteluineen.
Ja ei, meillä kaikki toimii hyvin ja kuuntelemmme molemmat toisiamme, tilaa ja vapautta on tarpeeksi :) Siitä ei ole kyse.. Se ehkä vaan on siitä että tosiaan hän ei välitä niin paljoa noista ko. asioista =)
"Tuli mieleeni, annatko hänelle tilaa puhua ja arvostatko hänen mielipiteitään? Vai onko liian usein käynyt niin, että hän ehdottaa jotain (vaikkapa kanaviillokkia ruoaksi tai tekemistä illaksi), sinä ammut sen alas ja ajat oman suunnitelmasi läpi. Silloin nimittäin tuo "ihan sama"-asenne olisi ymmärrettävä."
Toi on muuten niin totta! Itse joidenkin ihmisten kanssa sorrun aina tuohon "ihan sama"-lauseeseen juuri sen takia, koska mielipiteeni olisi kuitenkin vääränlainen. Tätä tapahtuu nimenomaan voimakastahtoisten ihmisten kanssa. Ensin kysyvät mielipidettäni, ja kun sen reippaasti sanonkin, niin eipä sitten kelpaakaan. Loppujen lopuksi päädymme lähes AINA siihen vaihtoehtoon, jonka toinen on ehdottanut. Vaikka totta on myös se, että minulle ei ole niin väliä, syönkö esim. nauta-sika-jauhelihaa, vai naudan paistijauhelihaa. Tällöin siis syömme sitä nautaa, jos ystäväni niin vaatii.
Monesti olen päättänyt, että tälläpä kertaa en tingi mielipiteistäni, mutta väittelyjen välttämiseksi joudun tinkimään kuitenkin. Ärsyttäähän se.
Jos miehesi ei ikinä keitä ruokaa, ei käy kaupassa eikä näytä osallistuvan kotitöihin, niin saa kyllä luvan kelvata mitä sieltä tuodaan! Kun valmiiseen ruokapöytään istuu, niin siinä saamari ei sitten enää valiteta.
pistä se ukko kauppaaan ja keittämään - vuorollaan
Itse asiassa me ei olla avoliitossa, ei edes mikään pari. Kunhan intouduin lukemaan palstaa. Ollaan vain tuttavani kanssa laiteltu usein ruokaa yhdessä, ja aina homma on mennyt niin, että tehdään sitä mitä toinen haluaa. Okei, jos toinen ei pysty syömään sikaa, niin ostetaan sitten sitä nautaa. Se on ihan ok homma mulle, mutta vituttaa pahemman kerran, että sitten kun minä en halua pizzaani oliiveja, niin eiköhän mene niin, että tuttavani ei mistään hinnasta pystykään itse tinkimään oliiveista, vaan laittaa niitä ruokaan koko purkillisen! Aina mennään pääasiassa toisen ehdoilla, vaikkei parisuhdetta olekaan.
Höö, avokkini on usein samanlainen,eli "aivan sama" -tyyliin ruokakaupassa,mutta kuitenkin hiivatin kranttu ruoassa.Joten: minä syön omiani ja hän omiaan.No problem! Ja jos minä haluan mennä niin menen. Ja jos hän haluaa mennä,niin hän menee.Vapaaehtoisuuteenhan tämä kaikki perustuu ja kaikilla on yksi elämä elettävänään.Ei minulla ole mitään erilaisuutta vastaan,mutta näin meidän kaikkien kesken: KYLLÄ välillä ärsyttää kun miehestä ei ota selvää...ja kranttuilu ketuttaa.Mutta, mies itse on aivan super, sielultaan enkeli. Eipä ihan äkkiä toista löydy, minulle ainakaan!
Niin, yksinkertaisin vastaus on monesti se oikea :)
Ehkäpä on juuri näin, että miestäsi (kuten niin monia muitakin miehiä) ei kaupassakäynnit ostoslistoineen ja suunnitteluineen tai ruoanlaitto kovinkaan paljon kiinnosta. Ehkä hän on ihan tyytyväinen suorituksiisi. Tiedän kyllä, että on ärsyttävää yrittää keksiä joka viikoksi syötävää jokaiselle päivälle, mutta suunnittelu ja ruutiini auttaa siihenkin. Eikä sitä miehen mielipidettä välttämättä tuollaiseen asiaan tarvi, varsinkaan jos hänelle on tosiaan ihan sama, mitä syödä.
Eli älä anna tuon turhaan pilata hyvää suhdetta.
Kun kumppani (tai ystävä tai kuka vaan) haluaa antaa päätäntävallan toiselle, on kyse eräänlaisesta regressiosta. Henkilö toivookin tuolloin voivansa olla lapsen asemassa, tekemättä päätöksiä ja saada huolenpitoa...tähän ruoka-asiat sopivat erinomaisesti (samaa huolenpitoa kuin lapsuudenkodissa).
Ole siis tyytyväinen. Saat pitää huolta ja tehdä päätöksiä hänen puolestaan. Love is in the air, sanoisin :)
mitä tilaa, koita kestää valintasi.
juttusi ei liity mitenkään tähän. ärsyttää tollaset paskanjauhajat. haista paska!
Luuletko muuten, että mies turhaan sanoo "en tiedä, ihan sama"...ehei. Ei, hän välttää konfliktia kanssasi, naisilla kun ei riitä äly siihen, että jos mies sanoo, että "se on musta". Niin se tosiaan on musta, eikä keltanen.
Voi että, enpäs olekaan tajunnut! KIITOS paljon tämä pelasti elämäni ja päiväni! Oletpas viisas Korsto! Harmi kun aina olen ostanut hänelle vaaleanpunaisia vaatteita enkä niitä sinisiä, niinkuin hän on sanonut. Miten luulinkaan että mies tarkoittaa päinvastaista tai jotain muuta kun sitä mitä sanoo?
ÄÄLIÖ osta aivot.. niinkuin ostat myös naisia!
Ja idiootin touhua edes kysellä tuollaisia, jos kaipaat vastauksia, mitkä miellyttävät vain sinua. Sehän se perimmäinen ongelma juuri on, kuten epäilinkin.
Aloituksessani kysyn: Onko tuttua?
Lukemisen ymmärtäminen eduksi.
Sinä aloit syyttelemään tuntematonta ja kertomaan mitä minä teen. Eipä pitänyt paikkansa.
Minä en ole koskaan tyrmännyt avokkini mielipiteitä.
Näytin tämän ketjun hänelle tänään ja juttelimme asiasta. Hän kertoi että sanoo näin koska se on todellakin ihan sama mitä ostan esimerkiksi, koska jos ei tykkää niin ei sitten syö. Yksinkertaista. Häntä ei vaan sattumoisin kiinnosta ruoka-asiat niin paljoa. Ja hän myös piti sinua outona tyyppinä. Joten turha tulla kertomaan mitä minä tai mieheni tekee ja miksi,
Kun kysymyshän oli "onko tuttua?" HALOO herra Korsto.
olen mies ja sanonut useasti : ihan sama jne.
eräässä entisessä suhteessa naista ärsytti kovasti kun hän esim. iltasella kysyi että otanko kahvia vai teetä, ja vastasin aina että ihan sama.
Mutta: Minulle oikeasti oli ihan sama kumpaa juon. Ja enkä koskaan valittanut muistakaan ruuista jne. sillä hänhän oli kysynyt mielipidettäni ja olin sanonut sen : ihan sama. Eli olisin voinut syyttää vain itseäni. Ja hän kyllä oikeasti teki aina hyvää ruokaa!!!
Meillä rouva tekee samaa hommaa, ja sitten kun lopetan kyselyn ja valitsen/päätän itse asiasta,
Sitten vasta on piru merrassa.