Miten on naiset? Onko teitä naisia, jotka ovat jo melkein 30 ikään ehtineet, sellaisia jotka ovat jo luovuttaneet "Sen Oikean" löytämisen ja odottavat vaan toisen kierroksen alkamista eli kun parit eroavat ja alkavat katsastaa uutta tarjontaa? Itse olen paraikaa eroprosesin keskellä enkä todellakaan halua mitään vakavampaa tällä hetkellä vaan ajattelin todellakin nyt nauttia sinkkuudesta kun sellainen mahdollisuus tuli...
Kun viimeiset 11 vuotta olen seurustellut enemmän tai vähemmän/ollut naimisissa, niin en todellakaan etsi mitään Unelmieni naista.Vaikkakaan en myöskään etsi pelkkää pesää baareissa käydessäni.Enemmän kiinnostaisi tutustua uusiin naamoihin eli pelkän seksin perässä en todellakaan baariin lähde.
Silti tuntuu, että kun baarissa olen, niin yksikään nainen ei uskalla edes moikata (luulevat todennäköisesti että olen varattu ja pesän perässä). Vaikka enemmän minua kiinnostaisi tutustua ja deitata uusia ihmisiä, niin sekin tuntuu olevan niin helvetin vaikeaa. Suurin osa ikäseni naisista (29) varmaan tosiaan etsiikin sitä herra Oikeaa elleivät sitä vielä ole tavanneet. Itse jos olen tehnyt aloitteen ja mennyt juttelemaan, niin eipä ole vastakaikua löytynyt (tod.näk. luulivat että olen vain pesän perässä). Enkä usko että ulkonäköni olisi ollut syypäänä. En kehu itseäni pretty-boyksi tai malliksi (hyvännäköiseksi on kyllä sanottu). Itse pidän lähinnä itseäni ihan tavallisen näköisenä suomalaisena miehenä.
Lieneekö syy, että naiset vaistoavat että en etsi mitään vakavampaa, mutta kun en sitä pelkkää seksiäkään baareista hae! Ko. miestyyppi ei ilmeisesti naisia vedä puoleensa. Toisaalta, niin vannoutuneeksi sinkuksi en lupaudu, ettenkö kemioiden kohdatessa joutuuisi luopumaan munkki-elämästäni=).
Uudet naamat ja ajatukset kiinnostavat kyllä. Mutta täytynee vaan alkaa totuttautumaan ajatukselle, että niin ei välttämättä koskaan käykään.
Kun viimeiset 11 vuotta olen seurustellut enemmän tai vähemmän/ollut naimisissa, niin en todellakaan etsi mitään Unelmieni naista.Vaikkakaan en myöskään etsi pelkkää pesää baareissa käydessäni.Enemmän kiinnostaisi tutustua uusiin naamoihin eli pelkän seksin perässä en todellakaan baariin lähde.
Silti tuntuu, että kun baarissa olen, niin yksikään nainen ei uskalla edes moikata (luulevat todennäköisesti että olen varattu ja pesän perässä). Vaikka enemmän minua kiinnostaisi tutustua ja deitata uusia ihmisiä, niin sekin tuntuu olevan niin helvetin vaikeaa. Suurin osa ikäseni naisista (29) varmaan tosiaan etsiikin sitä herra Oikeaa elleivät sitä vielä ole tavanneet. Itse jos olen tehnyt aloitteen ja mennyt juttelemaan, niin eipä ole vastakaikua löytynyt (tod.näk. luulivat että olen vain pesän perässä). Enkä usko että ulkonäköni olisi ollut syypäänä. En kehu itseäni pretty-boyksi tai malliksi (hyvännäköiseksi on kyllä sanottu). Itse pidän lähinnä itseäni ihan tavallisen näköisenä suomalaisena miehenä.
Lieneekö syy, että naiset vaistoavat että en etsi mitään vakavampaa, mutta kun en sitä pelkkää seksiäkään baareista hae! Ko. miestyyppi ei ilmeisesti naisia vedä puoleensa. Toisaalta, niin vannoutuneeksi sinkuksi en lupaudu, ettenkö kemioiden kohdatessa joutuuisi luopumaan munkki-elämästäni=).
Uudet naamat ja ajatukset kiinnostavat kyllä. Mutta täytynee vaan alkaa totuttautumaan ajatukselle, että niin ei välttämättä koskaan käykään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Joo, ei kukaan itseään arvostava nainen ala sellaiseen.
Mitä muuta sä sitten naisilta haluat, jos et kerran pelkkää seksiä etkä kuitenkaan parisuhdettakaan? Ystävyyttä vai?
kierroksella oleva voi olla Se Oikea? Taidat olla todellakin kyynistynyt ihminen.
Niinhän se voisikin olla...Kuten kirjoitin, että jos kemiat pelais, ni todellakin olisin myyty.
Enkä todellakaan etsi mitään kaverinaista. Jos sen tuosta käsitit, ni sori vaikeaselkoisuuteni. Kavereita mulla on tarpeeksi, sekä naisia että miehiä. Mutta kun ei tunnu saavan edes kunnolla yhteyttä uusiin naamoihin, ni mitä muuta siitä voi sitten odottaa.
Ja vielä tohon "Oikeaan", ni jos en sitä vielä ole löytänyt, ni se todennäköisesti minua vielä jossain odottaa...?
on, minkä haluat saada uusiin naamoihin?
Pitäiskö sun egoa pönkittää jotenkin? Ihmetyttääkö, kun naiset eivät lankeakaan jalkojen juurelle, niin kuin silloin nuorempana sinkkumiehenä? Sitä se ikä teettää. Kolmekymppiset naiset on eri asia kuin parikymppiset.
ihminen oikein on?
Juu, ei pidä mun egoa pönkittää.=) Ei ihmetytä se naisten lankeaminen, ku ei ne silloin kakskymppisenäkään langennut. Ja arkotin tolla ap. viestillä, että en etsi seksiä enkä parisuhdetta,mutta etteikö niin voisi käydä, että törmäisin siihen Oikeaan, ni se on jo eri asia. Joku etsii, minä en. Jos niin on tarkoitettu, ni sitten niin varmaan käy. Ihan ilman etsimättäkin. Ja totta helvetissä kolmekymppiset naiset on eri asia ku kakskymppiset. Elämänkokemusta enemmän, varmaan hyviä ja huonoja. Toisaalta, en voi väittää että joku kolmekymppinen olisi "elänyt" enemmän kuin joku kakskymppinen.
naisetkaan heti on avioon hinkumassa ensimmäisen vastaantulevan miehen kanssa. Se voi olla niin, että siinä iässä nainen ei enää halua haaskata aikaa mieheen, josta jo alussa huomaa, että eihän tuo halua muuta kuin hengata vaan.
Sen kemianhan huomaa muuten heti alussa. =)
kattella naisia ja tapailla monia ilman sitoumusta eli ts. nauttia sinkkuelämästä, kunnes kolahtaa oikein kunnolla, on niin paljon, että me naiset ollaan ihan kurkkua myöten täynnä teitä.
Sinänsä tuollaisessa sinkkuelämässä ei ole mitään vikaa; silloin kun kyse on parikymppisestä pojasta. Siinä iässä se on normaalia. Ikävä kyllä nykyisin löytyy kolme-nelikymppisistä miehistä noita ikinuoria sinkkuilijoita, joista ei ole muuta kuin harmia.
Ymmärrettäväähän tuo on, että pitkän suhteen jälkeen ei halua heti uutta vakavaa suhdetta. Sellaisia vasta eronneita ikäisiäsi naisia varmaan riittää, joita voit tapailla ilman sitoumusta.
Samaa mieltä edellisen kanssa. Moni kolmikymppinen nainen on täysin kyllästynyt miehiin, jotka tapailevat naisia ilman ajatustakaan sitoutumisesta. Monella miehellä tuntuu olevan yhtä aikaa useampi nainen kuvioissa. Enkä tässä nyt tahdo yleistää, löytyy niitä naisiakin jotka harrastavat samanlaista deittailua, tapailevat miehiä sitoutumatta kehenkään, sillä aina voi nurkan takaa tulla juuri se oikea....
Toiselle pitää olla reilu ja tehdä alusta asti selväksi ettei etsi suhdetta vakavissaan, tyhjän jauhajia on valitettavasti liikaa: lupailevat toiselle maat ja taivaat ja häipyvät heti kun näköpiirissä on jotakin "parempaa".
Okei...elikäs, jos se nyt ei vielä ole tullut selväksi, ni mulla ei todellakaan ole mitään hinkua hyppiä kukasta kukkaan niin sanotusti. Ei kiinnosta sellainen. Yksi nainen riittää mulle vallan mainiosti, kunhan vaan edes tapaisin sellaisen joka voisi olla minulle se Oikea. Eli minua ei todellakaan kiinnosta alkaa seurustelemaan tai edes tapailemaan jotakin naista vaan sen takia, että odotan että kunnes joku parempi tulee eteen, ni olenpa vain nyt tämän kanssa sen aikaa. JUU EI!!!
Mutta kaikki naiset jotka tuntuvat kiinnostavilta ja haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta ni eipä oo natsannu. Airheadit ei tod. kiinnosta. Ellei ekan 5 minsan aikanu ku oon alkanu jutskaan naisen kanssa oo käyny olo levottomaks (eli alkanu vatsanpohjassa oleen sellanen fiilis, että missäs tämä ihana olento on piileskelly), ni sit se on jo turha reissu.
Yleensä vaikutelma on vaa vissii se, et oon muka seksin perässä. Noh, onhan se seksi kivaa ja mukavaa, mutta kun ei yhden yön jutut hirvees nappaa.
Mut eipä niitä minua kiinnostavia naisia taas kiinnosta minä. Taitaa kumminki olla yleismaailmallinen ongelma. Et se kenet haluat, ni ei varmaan halua sinua.
Vähän tullut jo varautuneeksi, mitä sitä suustaan päästää. Kun en kumminkaan halua ei ole mitää halua kertoa tuikituntemattomalle omaa elämöänstorya. Mielestäni törkein heitto, mitä eräs nainen sanoi minulle kahden minuutin jutuskelun jälkeen baaritiskillä: Mikäs vika sinussa on, kun et ole vielä varattu tuossa iässä? Niin kuin haluiasin todellakin jollekin vieraalle selitellä elämääni!! Ja vielä baaritiskillä..
Kaikelle on aikansa ja paikkansa, mut rajansa kaikkella..
No, kaippa se tästä.
Kiitos kumminki Teille molemmille jotka jaksoitte edes vastata/tiukata/antaa palautetta minulle tuosta (nyt jo omasta mielestäni turhasta ap. kirjoituksesta)).
Olis varmaan pitäny pitää omassa päässä tuokin "ajatelma"..
C U...=)
nähdä =)
Omat ajatukseni ovat varsin samanlaisia kuin sinulla. Olen myöskin keskellä eroprosessia, joten en tietoisesti "hae" mitään, mutta siitä huolimatta olen sosiaalinen ihminen ja pidän ihmisten seurasta. En sulje uuden rakkauden mahdollisuutta pois, mutta en myöskään toimi aktiivisesti sellaista löytääkseni. Kaikelle on aikansa ja paikkansa.
En nyt varsinaisesti odota mitään kakkoskierrosta, sillä tiedän että ihmisten kohtalot ja elämäntarinat ovat varsin vaihtelevia. Uskon kyllä, että ikäisistäni miehistä löytyy myös sinkkuja, jotka ovat sitä olosuhteiden johdosta - eivät niinkäin elämäntavan vuoksi. Tosin helpostikin peräännyn, mikäli huomaan että mies on pelimielessä liikenteessä. Enää tässä iässä *virn* en jaksaisi ryhtyä mihinkään epäselviin ja epärehellisiin säätöihin, toivon enemmänkin löytäväni jonkinlaisen aidon yhteyden toiseen ihmiseen sellaisena kuin kumpikin juuri sillä hetkellä on... Toki se pikkutytön unelma Todellisesta Rakkaudesta elää jossakin sisälläni, mutta olen saanut elämässäni paljon sellaista rakkautta ja todennut että rakkauksia on yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin. Siinä mielessä olen kyynistynyt, että en enää usko Siihen Yhteen ja Oikeaan, vain toisilleen enemmän ja vähemmän sopiviin ihmisiin ja sielujen sympatiaan;)
Minulla ongelmana ihmisiin tutustuessa (etenkin baareissa) on ennemminkin se, että jutulle tulevat ovat lähes poikkeuksetta itseäni huomattavasti nuorempia. En tiedä, onko omalla olemuksellani asian kanssa tekemistä, mutta siis aktiivisimpia pariutujia ovat juuri 2-kymppiset miehet. Tähän mennessä tapaamani 3-kymppiset ovat tosiaankin varattuja, sydämensä särkeneitä ja toivonsa menettäneitä tai ikisinkkuja, joita säväyttää vain seksi. Joskus sitä kaipaisi ihan vain ikäistään keskusteluseuraa ... Ehkä lämpöä ja hellyyttäkin - jotain luontevaa, joka tulee jos on tullakseen. Tämä tuputtamismeininkin ja uuteen suhteeseen painostaminen (yhteiskunta ystäväpiiri) ahdistaa välillä.
Vielä en luovu toivosta, koska olen myös tavannut muutamia hienoja poikkeuksia ja sydämellisiä ihmisiä, vaikka mitään vuosisadan rakkaustarinaa niistä ei olekaan syntynyt. Juuri nyt sellaiseen ei olisikaan valmiuksia, mutta jonain päivänä...
Taisi tulla sekava sepustus, mutta halusin vain sanoa että ymmärsin pointtisi. Kyllä vastakkaiseen sukupuoleen tutustumisessa voi olla muitakin motiiveja kuin seksi tai avioliitto :D.
Kiva kuulla, että jollain on samansuuntaisia ajatuksia kuin itsellä. Ja siinä todellakin olet oikeassa, että joskus sitä vain kaipaa keskusteluseuraa - eikä mitään muuta. Ja vaikka joskus käykin niin, että tapaa ns. "kohtalotoverin" baarissa ja lähdetään samaan osoitteeseen, niin ei sen aina tarvitse päättyä seksiin. Joskus on kiva vain nukkua toisen kanssa..
Mutta juu, jaksamisia sulle =)