Elämä täysin perseestä

siitä sitten johtui..

Menee varmaan ihan ohi tämä vastaus mutta itselläni taas huono päivä.. Eli itse muutin 6 vuotta sitten tänne etelään töiden perässä. Ei ole oikeastaan uusia kavereita kertynyt. No jos laskee työ kaverit.. mutta kai se on tosi että vaikeampaa saada ystäviä/kavereita mitä vanhemmaksi tulee.. Helvetin yksinäistä hommaa tämä on täällä asua mutta luonne ei anna periksi että muuttaisin työttömäksi takaisin pohjoiseen päin. Välillä tulee kausia että haluaisin takas vanhojen kavereiden tykö mutta kyllä tässä vuosien varrella on huomannut ne jotka yrittää olla kaveria ja ne joita minun elämä oikeasti kiinnostaa. Omalla kohdallani voi todeta että niitä jotka haluavat pitää yhteyttä on loppujen lopuksi tosi vähän, ehkä muutama. Kaikkeen tottuu mutta yksinäisyys on syvältä en ole omasta mielestäni huono tyyppi mut enään ei jaksa tehdä yhtään mitään sitä käy vaan töissä nukkuu ja dokaa helvetisti. En ole ollut kuitenkaan pois töistä mutta ennen ei viitsinyt edes pulloa avata yksin nyt tuntuu että selvää päivää ei ole. Puhelin ollu kiinni taas pari päivää.. "Masennuksen" takia olen käynyt lääkärillä asti pari kertaa mutta kaikki jatko toimen piteet olen jättänyt väliin. Reseptejäkin on määrätty mutta en oo hakenu mitään. Eli olen varmaan kävelevä aika pommi. Tiedän että ei tämä voi näin jatkua. Murheisiin ja suruun ei saisi juoda mutta ei ole mitään järkevämpää tekemistä. Tällä vastauksella en todellakaan toivo että sinulla menee näin. Kunhan puran omia ajatuksiani näppäilemällä jotain kännissä tälle tietokoneelle. Alle kuuden tunnin päästä takas töihin.