Kaikillehan on itsestäänselvää toivoa biologisia lapsia perheeseen - vai onko? Ei ole, meille ainakaan, vaikka emme todellakaan ole vinksahtaneita lastenvihaajia. Esimerkiksi kummilapset ovat meille hyvin rakkaita.
Käytämme ehkäisyä, jotta raskaus voitaisiin välttää. Meillä ei tiettävästi ole fyysisiä esteitä lapsen saannille, mutta biologinen lapsi ei vain ole meille mikään pakkomielle. Olemme perhe näinkin. Olemme kyllä harkinneet adoptiota, mutta se asia on ainakin toistaiseksi ajatuksen tasolla.
Toivomme mielipiteitä aiheesta.
Käytämme ehkäisyä, jotta raskaus voitaisiin välttää. Meillä ei tiettävästi ole fyysisiä esteitä lapsen saannille, mutta biologinen lapsi ei vain ole meille mikään pakkomielle. Olemme perhe näinkin. Olemme kyllä harkinneet adoptiota, mutta se asia on ainakin toistaiseksi ajatuksen tasolla.
Toivomme mielipiteitä aiheesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
" Perhe on kahden, tai useamman henkilön muodostama yhteisö, jossa vähintään kahden yksilön välillä on pitkäaikainen kiintymyssuhde"
Minustakin olette täysin oikea perhe, siinä kuin minä yksinhuoltajana lapseni kanssa.
parisuhde on perhe siinä missä muutkin perhemallit.
Miksi ihmeessä siihen välttämättä biologisia tai ei-biologisia lapsia tarvittaisiin jos sellaisia ei haluta?
Ihmetyttää sekin ajatus että lapseton olisi automaattisesti sama kuin lastenvihaaja, monilapsinen sama kuin uskonnollisista syistä ehkäisystä kieltäytyvä, parisuhteeton miesten- tai naistenvihaaja jne.
Miten tuntuukaan että omasta poikkeavia elämisen malleja on monien niin vaikea hyväksyä.
Perhekäsitykset ovat mielenkiintoisia pohdittavia.
Itseänikin kiehtoisi löytää oikeasti sovelluskelpoinen määritelmä, joka myös tunnetasolla eikä vain lain silmissä, kattaisi kaikki perheet.
Minusta kahden aikuisen parisuhde voi olla oikein hyvä ratkaisu kahdelle ihmiselle joille se sopii, ilman lapsia, mutta ei se kylläkään perhe ole. Se voi olla joku elmän tukipilari tms, mutta perhe on sellainen, missä on myös lapsia.
Meidän perheeseen kuuluu minä, mieheni ja kissa. Kissa on lapsen korvike ja me olemme isä ja äiti. Eiköhän jokainen määritä sen perheen omalla kohdallaan. Perinteinen perhe on tietty vanhemmat ja lapset. Nykysten on uusperheitä ja seka perheitä joissa ulkomaalaisia. Niin eiköhän se ole jokaisen oma asia minkä kokee perheekseen.
minun isosiskopuoli,minä ja 15 vuotias pikkuveljeni,äippä ja iskä ja sitten perheen valtias alias Valkoinen pumpulikissa.Hän on meidän nuorin perheenjäsen vuotta.Osaa toimia perheentavoin,käy ulkona siinä missä muutkin,monesti katsomme koko perhe telkkaria sohvalla,mukana sohvankarrella myös valkonen leijonamme.ja saunassa käy myös meidän karvaturri.perhe mikä perhe.:)
Itse koen, että harva yksinasuvakaan on täysin perheetön. Monien vanhemmat asuvat satojenkin kilometrien päässä, mutta tuntevat kuuluvansa silti samaan perheeseen, jolloin he ovat samaa perhettä.
On ihan hassua, että lapsettomina pysytteleviä pariskuntia leimataan lastenvihaajiksi. Sellaisia ihmisiä on todella harvassa. Heikoin tilanne on silloin, kun henkilö, joka ei ole täysillä mukana perhe-elämässä, hankkii lapsia.
Saanen vielä tiedustella, miksi harkitsette kuitenkin adoptiota? Itelläni on sama tilanne, ja harva mua ymmärtää. Kovin monelle en ole asiasta kertonutkaan.
Oikea perhe on mikä hyvänsä resurssejaan keskenään jakava kokoonpano esim. aikuinen biologinen/adoptoitu/kummilapsi tai lemmikkieläin, kaksi tai useampi aikuinen jne, kunhan kokoonpano on vapaaehtoisesti muodostunut ja osapuolten välillä ilmenee sitoutumista, vastuuta, kunnioitusta ja rakkautta.