ITÄAUTOT JA NYKYINEN AUTOKANTAMME

Itäautot sekä nykyinen iäkäs autokantamme ovat aivan hanurista. Kukahan ostaisi vaikka itänaapurimme valmistaman auton, jos samalla hinnalla saisi hyvän Mersun tai jopa Ferrarin. En ainakaan minä, mutta löytyyhän meitä joka lähtöön. Esim. auton irvikuvan (Made In DDR) Trabantin korihan tehtiin lasikuidusta ja moottori sillä asenteella, että kulkee, jos sattuu käynnistymään. Huippunopeus peräti huimat 90 km/h ja kiihtyvyys siihen nopeuteen vei tai vie kai pienen ikuisuuden. Entäs Neuvostoliitto valmisteinen Jalta, jonka kyydissä olen joutunut kerran nuoruudessani kitumaan. Vieläkin korvat humisevat sen takamoottorin möykkää muistellessa. Oli kai jokin vitsi jopa Fiat 600 verrattuna...

Kerran joku neropatti haikaili Tuulilasin tai Tekniikan maailman sivuilla kirjoituksessaan sitä, miksi maahamme ei tuoda enemmin ja laajemmin itänaapurimme valmistamia autoja. Yksinkertainen vastaus oli se, etteivät ne kaikki täytä EU:n määräämiä normeja sekä taloudellinen kysymys. Miksi tuoda maahamme autoja, joita kukaan ei lopultakaan osta...

No asiasta toiseen. Nytkin hävettää nykyinen autokantamme, joka on verotuksen takia aivan liian iäkäs. Saksassahan yli kymmenen vuotta vanhat autot löytyvät yleensä romuttamosta puhumattakaan muista EU-maista, paitsi Kreikasta. Laholla, yli-ikäisellä autolla kun törmää ilman nykyisiä turvallisuus normeja vastaavan autoon, niin kyllä se häviäjä tiedetään. Täytyy kyllä myöntää, että kerran tuli törmättyä Ladalla (uudella) aika vauhdikkaasti suoraan Volvon kylkeen. Lunastukseen menivät molemmat, mutta siitäkin selvittiin ilman fyysisiä vammoja. Henkiset vammat olivat sitä luokkaa, etä join sen kunniaksi korillisen kaljaa...