Hei,
te kaikki, jotka olette muuttaneet vaikkakin vaan tilapäisesti ulkomaille? Tarkoitan lähinnä toisen osapuolen takia.. Oletteko jättäneet työnne aj luottaneet siihen, että kun palaatte, töitä kyllä löytyy? Miten muuten toimeentuleminen? Oltteko eläneet puolisonne varoilla tms? Itselläni olisi kova tahto päästä muutamaksi kuukaudeksi mieheni luo, mutta nämä "ikävät velvoitteet", kuten lainat yms. ovat tällä hetkellä esteenä. Kaikki mahdolliset keinot olen miettinyt, mutta ratkaisua asiaan ei ole vielä keksitty. Miehelläni ei vielä ole olesklelulupaa Suomeen ja alkaa käydä henkisesti kovin raskaaksi olla erossa. Kysymys olisi siis vai muutamasta kuukaudesta.
te kaikki, jotka olette muuttaneet vaikkakin vaan tilapäisesti ulkomaille? Tarkoitan lähinnä toisen osapuolen takia.. Oletteko jättäneet työnne aj luottaneet siihen, että kun palaatte, töitä kyllä löytyy? Miten muuten toimeentuleminen? Oltteko eläneet puolisonne varoilla tms? Itselläni olisi kova tahto päästä muutamaksi kuukaudeksi mieheni luo, mutta nämä "ikävät velvoitteet", kuten lainat yms. ovat tällä hetkellä esteenä. Kaikki mahdolliset keinot olen miettinyt, mutta ratkaisua asiaan ei ole vielä keksitty. Miehelläni ei vielä ole olesklelulupaa Suomeen ja alkaa käydä henkisesti kovin raskaaksi olla erossa. Kysymys olisi siis vai muutamasta kuukaudesta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Harkinnut, jos muu ei auta, kovin vaikeaa tuntuu puolison olevan päästä suomeen. Minulla ei lainaa, ja olen harkinnut jos taloni vuokralle laitan, ja suomen verojen jälkeen elelen puolisoni maassa kotirouvana vaikkapa puolisen vuotta, luulisi silloin jo puolisolle oleskelulupa heltiävän:)
tietääkseni ainakaan mitään ongelmia luvan saamisen kanssa, ainut ongelma on aika, jota en millään tunnu jaksavan odottaa yksin täälä Suomessa. Tietty velkahan on aina maksettava eikös juu ja niin paljoa ei rahua ole, että kaiken maksaisin kerralla pois. Jos olisi, niin ei kun menoksi vaan.
Hoitoalalla kyllä töitä piisaa, joten ei huolta suomeen paluusta, että työttömäksi jäisi:)
huolena ole se etteikö duunia olis kun Suomeen palaisin, vaan se aika kun olen poissa, kun nää ikävt velvollisuudet on kuitenkin hoidettavana ja säästöjä ei niin paljoa ole, että niistä eroon pääsisi =(. Kinkkinen tilanne kerrassaan, vie voimia tällänen ikävöinti yms. siihhen liittyvä säätäminen.
Itse en halunnut luopua työpaikastani, joten suostuttelin pomoni myöntämään minulle vuorotteluvapaata. Valtio kun maksoikin siitä 60% ansiosidonnaisesta. Siihen maailman aikaan sain muistaakseni 3200 markkaa, eli nykyisin varmaan saisin noin 600€ kuussa verojen jälkeen käteen.
Entuudestaan minulla oli jonkin verran säästöjä, sain työpaikalta lomarahat, pistin asuntoni vuokralle ja sovin pankin kanssa, että maksoin asuntolainastani pelkät korot ulkomailla oleskeluni ajalta. Näin sain rahoitettua oman reissuni.
naishenkilö, joka vuokraa mielellään asuntosi, mikäli se on saunallinen, siksi aikaa, kun olet poissa ja vuokranmaksu on taattu.
edes ole väliä, missä päin Suomea asunto on?
heips.mieheni on töissä etelä-amerikassa ja itse asun hänen kanssaan täällä loppuvuoteen. otin vuorotteluvapaata,jonka saa 10 vuoden työhistorian omaavat henkilöt.tietty pomon täytyy suostua.saan 70% liiton päivärahasta.kätevää kun tääl on halpaa.tietysti isommat ostokset matkusteltaessa teemme miehen rahoista,mutta kiva että myös itselläni rahaa...
Yksi vaihtoehto on myös opintovapaan ottaminen ja opiskelu uudessa maassa, jos on esimerkiksi jotain toiveita oman tietotaidon päivittämisestä. Itse olen nuori ihminen ja ajattelin käyttää tätä keinoa hyväkseni.