Nyt se sitten tapahtui, yleensä saanut olla onnellinen kun on ollut niin mukavat anoppi kokelaat, paitsi nyt. olemme seurutelleet reilu vuoden ekan kerran kun kävimme miesystäväni kanssa hänen äidillään ja istuimme kahvipöydässä tämä anoppikokelas ei edes katsonut minuun päin vaan jutteli miehelleni ihan kuin minua ei olisi ollutkaan, tämä sama jatkuu vieläkin. mieheni sanoo että hänen äitinsä ei osaa ottaa kaikkia huomioon,että on kaikille samanlainen, voiko näin siis olla? itse olen ollut ystävällinen hänelle yrittänyt jutella,mutta hieman on vakeaa kun toinen ei juttele takaisin tai jos olemme kahden jossain hän ei ikinä aloita puhetta.. rasittavaa, kohta alkaa tuntua siltä että kun anoppikokelas tulee kylään on parempi itse lähteä ulos ja muutenkin vältellä hänen näkemistään.. mistä hänen käytöksensä voi johtua??
anoppi joka ei huomioi
alkaa jo puuduttaa
101216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
hänelle vielä vieras ihminen ja hän ei osa ihan ensikerran tavatessane sinulle jutella. Aikuisisakin on ujoja ja varautuneita ihmisiä.
En aivan noilla perustein vielä alkaisi anoppikokelasta vihata. Annahan ajan kulua, jos itse oletkin seuralinen heti ensivisiitillä niin kaikki eivät sitä ole.
Mitähän varten sinun pitäisi sitten mennä vielä anopin luonasi käymään, jos hän ei edes noteeraa läsnäoloasi. Kyllä vanhan ihmisen pitäisi osata peruskäytös, ja jos ei osaa, olkoon yksin.
Miehesi voi aivan hyvin käydä äitinsä luona yksinkin. Siinä varmasti helpottuu äidinkin olo, kun ei tarvitse niin kovasti yrittää olla näkemättä.
Anopillasi on varmasti paha luonnevika tai sitten hän on neuroottinen. Olen tavannut tällaista käyttäymistä aivan pienillä tytöilläkin. Sen täytyy olla synnynnäinen vika, jos kolme tyttöä tapaa, tämä yksi on täysin välinpitämätön kolmatta tyttöä kohtaan. Se on vallankäyttöä häijyimmillään - täydellinen näkemättömyys. Hävitetään häiriötekijät muuten täydellisestä maailmasta.
Harkitsisin vielä kahdesti kannattaako jatkaa suhdetta miehen kanssa, jos anoppikokelasta joudut vaikka kolmekin vuosikymmentä sietämään. Jaksatko?
Olet tainnut katsoa liikaa täydellisiä naisia. Putoa maanpinnalle, elämä on.
Voisin antaa oikean käteni, jos saisin kokea vielä lyhyehkön loppuelämäni aikana vielä ystävällisyyttä anopilta. Taitaa olla hyvin, hyvin epätodennäköistä.
Suomalaiset naiset ovat pohjimmiltaan toisilleen varsin ilkeitä. Eivät tietenkään kaikki! Vaikka kastijakoa Suomessa ei olekkaan - täällä on vieläkin epätasa-arvoa ja se toteutuu anopin ja miniän suhteessa varsin usein. Melkein toivoisin, että meilläkin toimittaisiin kuin Intiassa eli anoppi häviäisi savuna ilmaan...
Oli muuten väärä tieto Intiasta. Nimenomaan nuoret miniät häviävät savuna ilmaan. Usein heti häiden jälkeen, heti kun tytön myötäjäiset ovat pojan perheen hallussa.
Näitä nuotioon horjahtaneita on paljon vuosittain, se on Intiassa yl. tiedossa oleva asia, josta ei paljon puhuta.
Vai testaa miniäKOKELAS useita anoppiKOKELAITA ja toivoo vielä ensivisiitillä sievää keskustelua. Hohhoh, teitä itsetietoiset nuoret muijat!
"Vai testaa miniäKOKELAS useita anoppiKOKELAITA ja toivoo vielä ensivisiitillä sievää keskustelua."
Näköjään on ainakin sinulta turha toivoa sivistynyttä ja ihmisarvoista keskustelua sitten aikanaan, kun miniäkokelaasi tapaat. Räkiä ja rayhätä sinä osaat jo nyt ja kun vielä muutaman vuoden opettelet lisää, niin jopa on ylivertaisen pahansisuinen akka tiedossa...
Vai otat siis miehen sen mukaan, miten anopit käyttäytyvät. Testaat anopinkokelaita, ja jos eivät pärjää, niin mies pihalle.
Se on tietenkin hyvä periaate, sillä anopinkokelas usein on - paitsi antanut pojalle puolet pojan geeneistä - myös kasvattanut hänet oman ajatusmaailmansa mukaan.
Lapset usein ovat perineet vanhemmiltaan ulkonäkönsä ja luonteensa, jotka molemmat vain terävöityvät iän mukana.
Ei ole ollenkaan turhaa hokema: "Katso äitiä, näet tyttären". Sama aika pitkälle voidaan kohdistaa poikalapseenkin.
no eihän tossa ollut missään kohdassa että tää kirjoittaja tapailis miehiä niiden äitien perusteella...
ymmärrän kyllä täysin keskustelun aloittajan fiiliksen, joskus ollut sama tilanne ja sitten myöhemmin paljastu että anoppini on sen verran ujo, ettei osaa huomioida uusia ihmisiä, jotka heidän sukuunsa tulee tai yrittää tulla. aika vielä avaa varmaan teidänkin välejä.