seuraavasta jutusta.Aloin seurustelemaan miehen kanssa, jolla oli lapsi.Mies asui aika lähellä syntymäkotiaan ja hänen äitinsä oli huolehtinut tästä tyttärestä miehen vaimon lähdettyä.No, sitten ilmestyin minä kuvioihin ja mies muutti lapsensa kanssa 400 km päähän minun luokseni.Lapsi oli muutama vuosi sitten hiihtolomalla,ikää silloin 9 vuotta,mummolassa.Me menimme myös muutaman päivän päästä sinne ja lapsi istui murjottamassa keskellä lattiaa ja mummo puhuikin sen puolesta.Aloin selvittämään mistä lapsen paha olo johtui...arvatkaa mitä...minä SAIN kiellon käydä siellä mummolassa,kaikki muut meidän perheen jäsenet saisi kulkea siellä, mutta minä en!!!No, sitä on jatkunut tähän päivään asti,lapsi on jo 12..niin nyt hän haluaa mennä sinne, kun siskon poika oli houkutellut sitä sinne...!Miten minä toimin....???
Mitä
ajattelette
4764
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi sinä sait käynti kiellon anoppilaasi? Oliko tyttö valittanut sinun käytöksestäsi?
Eikö tämä tytärkään ole käynyt mummolassaan tässä välissä? Miksi?
Noin vajavaisilla tiedoilla on vaikea kommentoida.
Eikös se ole miehesi tehtävä päättää tytärtään koskevissa asioissa? Mitä mieltä hän on tilanteesta?
valittanut vaan minä aloin kyselemään lapselta miksi hän murjottaa...isänsä ihmetteli myös, että miksi tyttö käyttäytyi niin..!En tiedä tarkalleen mitä mummon mielessä liikkui/liikkuu,mutta minut hän haluaa sulkea pois perheestään.Hän sanoikin silloin minulle,että "sinun näköinen nainen ei pane häntä kyökin alle", olisikohan kyseessä sitte naisten välinen valtataistelu...!
Olemme yhdessä käyneet tapauksen jälkeen siinä talossa, mutta kohtelu on ollut kurjaa..rakkikoiraksi minut tämä mummeli haukkui ja kaikkea muuta ala-arvoista,tyttö kuuli kaiken sekä avomieheni myös...mies hyssytteli ja hänkin sai haukkuryöpyn niskaan sekä kehut mitä kaikkea mummeli oli tehnyt hänen eteen...!!!! Olisiko sinusta kivaa kuulla olevansa rakkikoira....?
miten toimisitte tai olette toimineet, jos teitä ei hyväksyttäisi avomiehen kotona käymään?Alistuisitteko siihen, että teitä pidetään huonompana kuin jotain muuta?
jotka tykkää tai ei. Mutta ei minun arvoani alenna tai nosta se, tykätään tai ei.
Jos alkaa miettimään toisten mielipiteitä ja vielä rakentamaan minä-kuvaansa niistä, hukassa on, sano jänis epäonnistuneen pakoreissun jälkeen. : /.
Kun toiseen suuntaan kumartaa, toiseen pyllistää, entisajan vanha viisaus sanoo.
"Alistuisitteko siihen, että teitä pidetään huonompana kuin jotain muuta?" vastaukseni on lyhyesti, en alistu. Minua ei alista kukaan jos en itse suostu siihen. Tunnen rajani, kunnioitan myös toisten rajoja.
Sanon suoraan, jos tuntuu, että metsään meni. Kerron, että minusta tuntuu pahalta, kun loukkasit. Jos kiusaamista jatkuu edelleen, kerron olevani pahoillani, että pahan puhujalla/tekijällä on noin paha mieli,pitää purkaa kiukkuaan johonkin. Siis ymmärrän, mutten hyväksy käytöstä.
Joten, parempi että tapaamme vasta, kun kykenemme kohtelemaan toisiamme tasavertaisesti ja kohteliaasti. Kiitos, mutta ei kiitos.
Meni 45 vuotta, että opin tämän. Elämässäni näin ja koin useita vähältä piti tilanteita, jotka laittoivat pohtimaan arvomaailmaani ja kysymään kuka olen, mitä tahdon.
Nyt mottonani onkin, uskalla ajatella itse ja tuleen eim kannata jäädä makaamaan. Älä pelkää, usko vain sillä Jumala on rakkaus, eikä rakkaudessa ole pelkoa.
Jaksamista kaikille.