Kysyisin asiaa joka vaivaa, olen 25-vuotias, kaunis nainen. Ero tuli kuukausi sitten, ravintoloissa n ole ehtinyt käymään, mutta nyt olisi takoitus mennä ja kysyisin, mitä mielä olette yh-äideistä? Minulla on kaksi pientä lasta. Kerronko miehelle heti että minull onlapsia vai vasta myöhemmin ja kiinnostaako yht normaaleja miehiä. Tiedän että on olemassa näitä raasuja jotka ottavat ihan minkä naisen tahansa jos vaan saavat, mutta miten te hyvännäköiset hyvintoimeentulevat fiksut miehet, kierrättekö yh:t kaukaa?
Kelpaako yh:y
yh-äiti
333371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
On ihmisiä siinä kuin muutkin,ei se siitä oo kiinni.Varo vaan niitä tyyppejä,jotka nimenomaan ettii yh-äitejä,päästäkseen loisimaan täydellä palvelulla poloisen naisen nurkkiin!Älä lainaile rahaa,äläkä anna käyttää itseäs hyväksi,ymmärrät kyllä mitä tarkoitan.
Niin,nämä tyypit joista mainitsin,hehän nimenomaan ovat huoliteltuja ja äkkisiltään hienoja miehiä...eihän ne muuten voisi yrittää moista peliä.Ei ollu tarkoitus säikytellä tai mitään...mut tämmönen tää maailma on.Hyviäkin on paljon,en siis yleistä.Olet tarkkana,etkä anna hämätä itseäs.
Nyt joku ajattelee,et onkohan tämä kirjoittaja kompastunut näppäryyteensä...juu,kyllä on...
No itse henkilökohtaisesti toivoisin, että nainen kertoisi rehdisti tilanteensa heti, mikäli "juttelu" esim ravintolassa alkaa sujua hyvin ja "näyttäisi", että kaveri kiinnostaisi. Eli uskon, että rehellinen kannattaa olla ja kertoa mahdollisimman pian...
Mihin sun suhteesi tyssäsi..olitteko aviossa?
Yh:t ihan yhtä ok,kuin muutkin... monesti vielä muita naisia kypsempiä,elämänkokeneempia...
Itse voisin ottaa elämänkumppaniksi naisen,jolla on 2 lasta... Jos naiseen rakastuu,lapset ovat yhtä tärkeä osa yhdessä elämistä :)
ukko paska,, eihä kukaan ota toisten pentuja omaksee korkeintaa naimaan menisit vittu pää sika
Itse en lukeudu tuohon hakemaasi miesryhmään, mutta minä en voisi kuvitella parisuhdetta naisen kanssa, jolla on lapsia. Toisaalta en ole lapsirakas ihminen muutenkaan, että sekin saattaa vaikuttaa mielipiteeseeni. Voipi olla muutenkin hankalaa, sillä nuo hyvän näköiset, fiksut ja rikkaat miehet ovat niitä halutuimpia yksilöitä. Ja nuo lapset ovat varmasti ainakin jonkin sortin kilpailuhaitta.
Toiseksi en usko, että on olemassa "raasuja", joille kelpaa mikä tahansa nainen. Joillakin miehillä ei ole rahkeita saada niitä "valioyksilöitä", joten he tyytyvät etsimään itsensä tasoista seuraa. Ei se tarkoita, etteikö heillä olisi mitään kriteereitä.
Niitä raasuja on olemassa,jotka huolii kenet vain-vaan ne onkin niin raasuja,ettei heitä ihan kuka hyvänsä huoli!Ja nämä "auervaarat"niitä pyörii kapakoissa,eivätkä ne tosiaan ole rumimmasta/tyhmimmästä päästä...yh,leski,joku helposti pyörryksiin puhuttavissa on näille makupala!
Kannattaa sanoa tilanne alussa. Vaatii hieman mieheltäkin kokemusta perhe-elämästä tai ainakin sitoutumista siihen, lasten kanssa olisi hyvä tulla toimeen mutta en pidä huonona sitä että nainen on elämää nähnyt, päinvastoin...
sen enempää yh kuin aito sinkkukaan, jos ensimmäisinä valintakriteereinä ovat hyvännäköisyys ja hyvintoimeentulevuus. Kohtalaisen hyvin menestyn kumpaisessakin arvosteluasteikossa, mutta kun en viitsi tuhlata aikaa ja rahaa turhuuteen.
Miten kahden lapsen äiti voi olla vielä noin keskenkasvuinen? Vai oletko vain hakemassa rahapussia, jota on miellyttävä katsellakin sen aikaa, kun mies töiltään kotiin ehtii käymään?
...nainen itsekin on hyvintoimeen tuleva ja hyvännäköinen?
Itse käsitin että kysymys oli siitä onko yh huono vai hyvä asia kun tutustuu miehiin...?
no mutta kertokaas asiasta poiketen,miksi on vallalla puhua yh-äideistä vähän huonoon sävyyn(yleistys)mutta jos leski,asia ei ollenkaan sama...vaikka käytännössä onkin...kunhan tuli mieleen.
yh äideistä tulee mieleen 17-vuotiaat, vaikkei todellisuus olekaan sitä...
Etsit siis komeaa, rikasta ja pinnallista miestä..? Et tietenkään paljasta lasten olemassaoloa ennen kuin olet hankkiutunut raskaaksi myös tuolle miehelle, hyvässä lykyssä saattaa napata ja saat helpon loppuelämän... tai sitten uuden ongelman lisää.
Normaalina miehenä sanoisin että yh-äidit ei ole poissa laskuista mutta tuollaiset pinnalliset naiset kyllä. Riippumatta onko heillä lapsia vai ei.
Helppo se on kertoa jos on vain 2 lasta...mitenkäs sitten jos niitä on vaikka 4!? Se jos mikä saa miehet luikkimaan siittä paikasta karkuun millä lie selityksillä... oli sitten nätti tai ei...
Kaiken lisäksi pienet lapset on helpompi hyväksyä kuin teini-ikäiset. Asialla on aina monta puolta ja mitä useampi lapsi, sitä suurempi todennäköisyys on ettei mies uskalla edes harkita mitään vakavampaa...
Nykyiseen moraalikäsitykseen kuuluu useamman parisuhteen ja eroamisen hyväksyminen mutta toista se oli muutama kymmenen vuotta sitten. Sieltä kai on ainakin osittain peräisin käsitys että yksinhuoltajat ovat jotenkin huonompia ihmisiä.
Epäilemättä nykyisinkin moni olisi tyytyväinen mikäli kumppanillaan ei olisi "taustaa". Tarkoitan siis, kun kerran naisella on jo lapsia, on ilman muuta myös "paljon" kokemuksia miehistä. Se voi miehestä tuntua kuin joutuisi koko ajan olemaan vertailun kohteena, varsinkin jos nainen jatkuvasti muistelee exää...
Tällä hetkellä kierrän kaikki naiset kaukaa, jos kyseessä on vakavampi suhde. Enkä tiedä muutenkaan haluaisinko elättää toisen miehen lapsia. Olen tuossa asiassa aika vanhanaikainen eli yh:t ovat listan häntäpäässä.
Vähemmän vakava suhde kelpaa kyllä yh:nkin kanssa vallan mainiosti.
fiksulla, komealla ja toimeentulevalla tarkoitin sitä, että en kaipaa miestä joka yrittää käyttää minua hyväkseen tai muuten äidin helmoista irti päästävää vanhaa poikaa. Olen miesten suhteen tarkka, mutta en tarkoita sitä, että pitäisi olla kauhean komea ja rikas, vaan itse omillaan toimeen tuleva ja en minäkään mitään kauhean rumaa huoli. Olenko sitten pinnallinen, ehkä.
Hei oot sä vähän tyhmä??? Muista, että se yksinhuoltajakin on ihminen!!!
Silloin tällöin etsin baarista etsin vain "sitä". Se ei tarkoita, ettenkö voisi alkaa mihinkään pidempäänkin, mutta tietenkin silloin täytyy löytää sellainen nainen, jonka kanssa voisi jotain syntyäkkin. Itse olen sinua vähän nuorempi, enkä osaa vielä kuvitella olevani isä (olen varmasti kypsempi isäki jo kuin monet jo isät, mutta omasta mielestäni pystyn kehittymään (kypsymään) vielä paljon paremmaksi isäksi muutaman vuoden sisällä).
Oma suhtautuminen muuttuu hieman vakavammaksi mikäli nainen kertoo omaavansa jo lapsia, sillä silloinhan ei voi alkaa leikkimään kuten joskus, vaan otettava tietenkin lapset huomioon.
Yyhoillahan on huono maine, miksi? Olen kyllä nähnyt todella epämielyttäviä yyhoita, mutta myös todella miellyttäviä ...kaikin puolin.
Ei ne lapset ole este, hidaste saattaa olla vain.
(ihan kaiken varalta: Mikä on isä? Vastaan itse näin: Mies, joka huolehtii lapsista taloudellisesti, sosiaalisesti ja henkisesti, ja on lähin miespuolinen malli. Ei mulle tule ainakaan mitään komplekseja, vaikka lapset eivät olisikaan biologisesti minun)
Onnea etsinnöille!
Kerro suoraan, siinähän karsiutuu jyvät akanoista. Parhaiten onnistut meidän ukkomiesten kanssa, jotka sitten eroavat taikka ei,(riski sinulla) ,taikka eronneiden ,lapsekkaiden miesten kanssa.
Kun olin ei-lapsekas, en paljon perustanut yh-äitösten perään ns vakavamman suhteen suhteen, olipas sitten kyseessä millainen missi tahansa.
Pisti aika ikävästi silmään tuo,että olet eronnut kuukausi sitten ja nyt mielessä jo uuden miehen etsiminen? Miten voi kukaan olla valmis minkäänlaiseen suhteeseen kuukauden jälkeen erosta? Luulisi sinun haluavan päästä henkisellä tasolla myös eroon entisesta suhteestasi ja järjestävän uuden elämäsi lastesi kanssa ensin järjestykseen,sitten vasta uutta miestä kuvioihin mukaan. Mutta meitä on moneen junaan, ja toiset tosiaan on jääneet asemalle...
itellä meni melkein vuosi ennenkuin pystyin ees ajattelemaan...mut en sano et se pitäis olla niin.Oli kyllä vaikeaa.
Henkinen ero ja virallinen ero... täysin eri asia. Jotkut käyvät ensin läpi henkisen ero ja vasta sitten hakevat virallisen eron kun ovat varmoja, että entinen suhde on lopullisesti ohi.
Sinä päivänä kun lähdin yhteisestä kodistamme, oli ero jo täysin käyty läpi ja ajatus oli erosta valmis ( 5 v) joten kaikki, mikä näkyy ulos ei ole koko totuus... Muodollisuuden hakemiseen meni vuosi. Käytännön järjestelyt voidaan tehdä etukäteen. Virallinen ero saadaan vasta 6-12 kuukautta siitä paperit on jätetty. ( ero on vasta sitten kun se on ollut oikeudessa)
Jos olet mielestäsi kypsä uuteen suhteeseen, anna mennä... ja muut, suu suppuun.
jälleen käsititte väärin, se että menen ravintolaan ja teiltä kysyn mielipidettä ei tarkoita, että olen etsimässä uutta suhdetta, vaa haluan varautua siihen että hyvinkin "rumia" mielipiteitä minusta voidaan esittää.ja kyllä,minä ajattelin jutella miesten kanssa, olen tehnyt niin aina, minullaon monta miespuolista ystävää. Kysyin nyt vain mielipidettä. enkä ole valmis uuteen vakavaan suhteeseen. Eikä varsinkaan minun lapset ole valmiita kohtaamaan uutta miestä!
...tuo ole ihan yksilöllistä mikä "suruaika" ihmisillä on riippuen ihan siitä onko jo aviossa ollut henkisesti erossa vai onko itse tullut jätetyksi osapuoliksi...
Noh,älä ota näitä juttuja vakavasti.Yh on ihan yhtä hyvä ihminen kuin muutkin.Ihmiset on vaan joskus niin yks silmäisiä!Kyllähän sitä haluaa joskus ulos lähteä,ihmisiä näkemään ja aikuisten kanssa juttelemaan!!
Vuosia sitten kun jäin yksin lasten kanssa-voi pers...hetikun ilmestyin kuppilaan...jo oli tietyt idiootit tarjoamas "apuaan"
Ei millään voi käsittää,että ravintolassa voi käydä muutenkin kuin miestä hakemassa!!
Sen verran paskat fiilikset jäi erosta,ettei tosiaan tehnyt mieli uutta,ei edes yhdeks illaks!!!!
Herkkänahkaisempi olisi loukkaantunut kaikesta mitä sain kokea!Loukkaannuin minäkin-mutten näyttänyt sitä.
Pisti tässäkin keskustelussa silmään ja tosielämässäkin, että useimmat miehet kuvittelevat yh:n (tai yhteishuoltajan) hakevan lapsilleen vara-isää ja elättäjää koko perheelle. Tiedoksi kaikille, että lapsillani on isä, joka huolehtii osaltaan lasten kasvatuksesta ja elätyksestä. Itse en saa penniäkään tukia (ex-mieheltänikään), mutten niitä myös tarvitse -varsinkaan mahdolliselta miesystävältäni- vaan hoidan talouteni itse ansiotuloillani. Miesystäväni olisi lapsille juuri se; äidin miesystävä. Ei tarvise leikkiä daddya, itseasiassa en ketään miestä toisi lasten tavattavaksi ennenkuin pitkän seurustelun jälkeen.
Jos etsin omalla vapaa-ajallani seuraa minuun voi suhtautua kuten kehen tahansa naiseen. Mikäli jutusta näyttää kehittyvän jotain kerron kyllä heti alkumetreillä lapsistani, sehän raakkaa lapsia vastenmielisinä pitävät henkilöt pois enkä heihin tahdokkaan sekaantua vakavasti. Mikäli aion käyttää miestä vain yhden yön seksiin en todellakaan puhu lapsista; eihän hän ikinä heitä tule tapaamaaan. Alkuperäiselle: yksinhuoltajuus on vakavan suhteen este (sitten kun olet valmis uuteen eli toivottavasti ei kovin pian) vain sellaisten miesten kanssa, joita et lastesi lähelle muutenkaan haluaisi, hauskanpitoon ei status vaikuta ;)
Samaa mieltä kanssasi! Ja luulisin että suurin syy miesten käyttäytymiseen naisyh:n johtuu ihmispelosta. Vaikka ihastuisikin naiseen, asiat synkkaisi ja molemmilla olisi samanlainen arvomaailma -silti pelättäisiin mitä ystävät, suku, työkaverit ym. asiasta olisi mieltä. Niinkuin sillä olisi todellisuudessa merkitystä!!! Tästäkin on kokemusta...
"Miesystäväni olisi lapsille juuri se; äidin miesystävä. Ei tarvise leikkiä daddya, itseasiassa en ketään miestä toisi lasten tavattavaksi ennenkuin pitkän seurustelun jälkeen. "
Ja miehen siis pitäisi pysyä täysin ulkopuolisena? Eipä tietenkään tarvitse kaikkia tapaamiasi miehiä tuoda lapsille näytille mutta ehdottomasti haluaisin olla enemmän kuin "vain äidin miesystävä", siis kun kysymyksessä on enemmän kuin ystävyys...
Olet ajanut karille suhteessa, jossa on jo lapsiakin. Olet siis epäonnistunut jossakin asiassa. Sinun on se hyväksyttävä. Kun olet sen ymmärtänyt, sinun ei tarvitse pohtia, kerrotko lapsistasi vai et.
Minusta on lapsellista edes ajatella salaavansa tuollasta asiaa.
En ole salaamista ajatellu vaan kysyin et onko se ensimmäinen asia suunnileeen mitä kerrotaan ku päästään jutteluasteelle.
Hyvässä seurassa ei tarvitse miettiä, mistä puhuu.
Kyllä,kierrän kaukaa sinunlaisesi kauniit yh:t.Miksikö? koska korviesi väli ei taida olla oikein kunnossa.Ei todellakaan millään pahalla.