Nyt en ymmärrä miestäni ollenkaan...Ei halua erota mutta ei oikeen nähdäkkään. Olenko varalla jos on tavannut jonkun uudenko? Kaunko pitää antaa aikaa kunnes teen ratkaisun hänen puolestaan? vai mitä ihmettä tehdä? kun miehiin on joskus niin vaikea luottaa......
Varallako?
juju
101212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itse painiskelin samaisen ongelman kanssa tässä jokin aikaa.. Tulin siihen tulokseen, että olen miehelle vain hyödyke ja varalla tosiaan.. Ikäänkuin sen vuoksi, että mies ei tiedä haluaako olla sinkku vai varattu.
Itse näin itseäni arvostavana naisena (22v.) tulin siihen tulokseen, että mitä vaadin itseltäni on se, etten mitään "en mä tiedä" -tyylistä ainakaan.
Annoin ukolle kenkää ja lähden kohti parempaa huomista. (olen kirjoitellu palstalle ko. aiheesta aikaisemminki lähestulkoon samalla otsikolla).
Jos vähäänkää herää epäilys siitä.. ja tosiaan itsekin kävin keskusteluja siitä, että erotaanko.. mies ei halunnut. Mielestäni tein palveluksen hänen epätietoisuuteensa, että pistin suhteen poikki. Ikäänkuin ratkaisin miehen puolesta pulman. Hänkin halusi hirveästi omaa aikaa ja nähdä tyyliin silloin kun hänelle sopi. Olin hetken sinisilmäinen ja uskoin kaiken. Kunnes tajusin, että varallahan minä. Sillä se ei halunnut sitoutua tai niinhän hän oli sanonutkin. Kamppaili ikäänkuin pakokauhun vallassa, kun suhde oli menossa kohti vakavaa..
Neuvoisin lemppaamaan oikeasti!! En usko että on tavannut uutta.. lähinnä haluaa olla vain vapaa.. Jos ihminen on oikesti kiinnostunut -tiedäthän sen itsekin kysymättäkään- niin haluaa todellakin nähdä niin usein kuin vain mahdollista.. Kukaan ei voi itseään kiduttaa siten, ettei haluaisi nähdä ihmistä, josta oikeasti välittää..
yhdessä..? meinaan must vois olla iha kiva keskustella lisää kanssasi..
-n22-
Ei olla kun vasta kuukausi,ollaan edetty tosi nopeesti ja kaikki on menny hyvin,tällä kertaa olin kyllä minä joka mokasin jotakin...Vaan tilanne on ehkä vähän erikoinen....Mutta tässä kyllä mielikuvitus laukkaa näitä pohtiessa, luottamus on mulla miehiin aika heikko.Paljon on tapahtunut elämän varrella--> vain pettymyksiä miesten suhteen
katselin ja pistin poikki. Hyvä niin, koska selvisi, että meitäpä on ringissä ollut useampi nainen. Aikamoista tarinankehittämistä on ollutkin että on vuorollaan päässyt jokaista viihdyttämään.
Joo, se "oma aika" tarkoitti tosiaan vain sitä toisten naisten pyörittämistä :D hah haa, että saakin hyvät naurut tuollaisista ihmisitä.
Mutta muista ikuisesti sen hiusten nyppimisen paidasta.. heh ;) eivät mitenkään matchanneet minun tummissa hiuksissa olleisiini vaaleisiin raitoihin tai kämppäkaverin hiuksiin. Mutta minkäs teet.. PELIMIES ON PELIMIES ja silti niin hukassa.
Ja ne tarinat.. olisi kiva kuulla, mitä tarinoita teille on kerrottu. Mulle tuli kaiken maailman: "en voi puhua kanssasi puhelimessa julkisessa kulkuneuvossa, kun inhoan niissä puhelimessa puhuvia ihmisiä." "Hei, mulla olisi nyt hyvä ehdotus: perutaan tämäniltainen tapaaminen, haluan viettää omaa aikaa. oma aika ei olisi nyt pahitteeksi, kun ollaan nähty niin paljon. toki voisin valehdellakin ja keksiä kaiken maailman tekosyitä, mutta sanoinpa nyt suoraan" "Mun pitää lukea tenttiin." "En voinut soittaa aamuyöllä tullessani baarista kotiin, kun puhelimesta loppui virta." Hahaa!! ihan ku sitä puhelinta ei saisi lataukseen jos menee OMAAN KOTIIN!! "Olin niin kännissä, etten saanut sitä lataukseen"
Näille on niin hyvä nauraa jälkeenpäin, vaikka silä hetkellä ne satutti paljon.
-n22-
"Tulin taksilla parin muijan kanssa, ku ne sattu tulee samaan suuntaan." "Sain ilmasen kyydin katos, ;D"
"Toin yhden blondin vaan nukkumaan, en mä sen kanssa kuitenkaan mitään tehnyt."
"Toi *Anna on vaan mun kaveri ja mä haluan, ettet sä koskaan luule että meidän välillä olisi jotain."
"Mä menen nyt sen Annan luokse kattomaan lätkää."
"Joo, toi muija joka mulle nyt yrittää soittaa on vaa yks muija, jolle mä joskus kauan sitte annoin numeroni mesessä." "Se on vanhaa vanhaa."
"Kato, mun "eksä" lähetti mulle tämmösen tekstarin, jossa luki, että oli nähny mut kaupungilla jonkun neidin (eli mun) kanssa."
"Jaahas, nyt joku muija soittaa mulle, ei sil pitäis olla mun numeroo. haluuks vastata?" Sit vastaan: "hei, kuka siel on, täst numerost oli yritetty soittaa mulle viime yönä."
"no, ne muijat oli vaa jotain vanhoja kääkkiä. mut mä puhuin ne niin kipsiin." HAH HA HAA!!
"Se oli mutsi joka yritti soittaa.."
"Mä nyt vaan olen tällainen, mutten mä mitään pahaa tarkoita meidän suhteelle." Liittyen asiaan, kun hänen profiilissaan lukee "sinkku". HAH!!
Ja näihin kaikkiin asioihin, joihin nämä hänen selitykset olivat ja joista siis tietenkin huomautin:
"Kuinka sä voit tehdä ongelman joka ikisestä asiasta?"
Kuinka jaksoinkaan katella sitä ihmistä vaivaiset neljä kuukautta.. :O hoh hoh..
Minäkin huomasin samalla tavalla olevani varalla. Ensin uskoin vähän epäillen kaikkiin tekoselvityksiin mutta lopulta oli pakko nähdä todellisuutta silmiin. Pistin välit poikki siltä seisomalta ja heti tuli paljon parempi ja vapaampi olo. Pääsi niistä epätietoisuuden pöpöistä, turhista odotuksista, pettymyksistä.
Joo, ikävää tuo tuollainen. varsinkin, kun sitten jaksaa uskoa. Itse ole yleensä pitänyt miesten suhteen AINA ennen tätä ko. tapausta, että jos antaa oharit suhteen alkuaikoina ei kiinnosta. Joten tämän seurauksena, olen jättänyt useat miehet kylmiksi heti alussa. Mutta nyt ikäänkuin halusin kokeilla ja kamppailla. Tiesin kyllä heti, että "pelimieshän" tämä.. mutta silti, halusin vain yrittää..
kuinkas kävikään..? tuli tunteet mulla peliin.. Joo kannattaa laittaa poikki ennekuin lähtee leikkiin mukaan, varsinkin jos itse aikoo olla rehellinen..
mut olis kyl kiva kuulla mitä selityksiä teille o kerrottu..
Samaa täälläkin, passailtu puoli vuotta ja kerran laittanut homman katkolle, tuli madellen takaisin ja paransikin suurimpia epäkohtia huomattavasti. Silti ehkä nähdään turhan vähän, tosin on kyllä yhteyksissä lähes joka päivä ja mitään tekoselityksiä ei ole kuulunut - aina on ollut siellä missä on sanonutkin olevansa.
Ja niitä hiuksia ei ole löytynyt sohvalta, sängystä tai paidoilta - muita kuin minun ja hänen omiansa, kamojakin saan jättää asunnolle jos en jaksa kaikkea roudata aina eestaas. Mutta meillä on kyllä tuota ikää päälle kolmekymmentä kummallakin, urakeskeisiä ja pitkään sinkkuna viihtyneitä - eli niin kauan kuin pitää minkä lupaa ja seura on rentouttavaa sekä seksi hyvää niin menköön nyt toistaiseksi. Joko homma tästä syvenee ja jos ei niin vaihtoon sitten kun hermo menee tai joku muu osuu kohdalle...