Varattiin matka rantapaikkaan JOKA ON VALTAVAN IHANAA! Rantojen osalta..
Ollaan seurusteltu parisen vuotta ja olenhan minä yhteenmuuton jälkeen vähän lihonutkin.. ja mies on tehnyt selväksi, että olen liian lihava hänen makuunsa.
Nooh.. tuli sitten tuossa eilen puhetta siitä, että tuntuu pahalta mennä sinne vertailtavaksi, kun laihoja on joka kulmassa.. valitin ja itkin etten kuulu sinne.. (tehtiin vähän extempore matkavaraus, ei oikein kerennyt miettiä miehen aikaisempia lauseita minun mahasta yms.)
Mies jotain selitteli, ettei olisi koskaan pitänyt kertoa omaa mielipidettä unelmanaisesta, jos kerran ei saa edes ulkomailla rentoutua.
Mitä se olettaisi minun siellä tekevän, rentoutuvanko?
Minusta tuntuu hiukka hämäävältä, että miksi tuollaisesta "olet ihan eriä mitä haluan" jutusta pitää edes mainita?
Eikä edes tehnyt sitä hienovaraisesti..
Ja sitten olettaa, että haluan hänen menevän tiiraamaan nakubiitseille naisia..? Huoh.
Mies petti alkuvaiheissa ja en oikein jaksa uskoa että hän menee sinne vaan rentoutumaan.. edes jos lähden mukaan.
Nyt tuntuu täysin idioottimaiselta, että olen "antanut sen pettämisen anteeksi".
Tein väärin miehellekkin, koska nyt en luottamusta saa nostettua takaisin JOTEN hän tuskin saa ilman minun kyttäämistä käydä edes vessassa yksin siellä ulkomailla!
Sehän sen virheen teki pettäessään ja kun annoin mahdollisuuden jatkaa suhdetta ja KERROIN SELVIN SANOIN, etten koskaan tule unohtamaan pettämistä ja se seuraa jollain lailla aina tulevaisuudessa jos jatketaan seurustelua. mm. koskaan luottamus ei nouse enään täysiin.
Hän halusi jatkaa.. ja nyt valittaa siitä etten minä voi unohtaa??
Annoinhan minä selvät säännöt kun jatkettiin.
Olin nyt eilen perumassa koko matkaa, kun mies rupesi vittuilemaan ja HÄN SANOI SITTEN MENEVÄNSÄ YKSIN jos minä en lähde mukaan??
Siis apua.. sanoin, että ero tulee jos menee yksinään sinne "poikamiehenä" jammaamaan.
Ja sanoi, että vaikka sillä uhalla sitten.
Olisippa tuntunut hyvältä jos olisi sanonut, että ei lähde ilman minua.. olisi vaikka valehdellut, juma.
Nyt sitten (kappas kappas) muutin mieleni ja en päästä sinne ukkoa yksin, joten lähden mukaan.. silti tuntuu jotenkin paskalta, koska ukkeli teki selväksi, että on lähdössä ilman minua.. miksi kävelykepiksi minä sinne menen?
Joo, tiedän.. olen hieman himofriikki-valittaja, mutta itseppä se ukko petti.
Ja en edes mainitse asiasta, ellei siihen ole aihetta.. nyt oli.
Joo, on meillä mukavaakin välillä!! PAKKO PERKELE PURKAA, ei kehtaa enään soittaa ja kertoa edes äidille! :D Terve hei.
En tiedä mitä virheitä tekstissä on, koska se tuli hieman näppäimistöä hakkaamalla ja rrraivona.
Ollaan seurusteltu parisen vuotta ja olenhan minä yhteenmuuton jälkeen vähän lihonutkin.. ja mies on tehnyt selväksi, että olen liian lihava hänen makuunsa.
Nooh.. tuli sitten tuossa eilen puhetta siitä, että tuntuu pahalta mennä sinne vertailtavaksi, kun laihoja on joka kulmassa.. valitin ja itkin etten kuulu sinne.. (tehtiin vähän extempore matkavaraus, ei oikein kerennyt miettiä miehen aikaisempia lauseita minun mahasta yms.)
Mies jotain selitteli, ettei olisi koskaan pitänyt kertoa omaa mielipidettä unelmanaisesta, jos kerran ei saa edes ulkomailla rentoutua.
Mitä se olettaisi minun siellä tekevän, rentoutuvanko?
Minusta tuntuu hiukka hämäävältä, että miksi tuollaisesta "olet ihan eriä mitä haluan" jutusta pitää edes mainita?
Eikä edes tehnyt sitä hienovaraisesti..
Ja sitten olettaa, että haluan hänen menevän tiiraamaan nakubiitseille naisia..? Huoh.
Mies petti alkuvaiheissa ja en oikein jaksa uskoa että hän menee sinne vaan rentoutumaan.. edes jos lähden mukaan.
Nyt tuntuu täysin idioottimaiselta, että olen "antanut sen pettämisen anteeksi".
Tein väärin miehellekkin, koska nyt en luottamusta saa nostettua takaisin JOTEN hän tuskin saa ilman minun kyttäämistä käydä edes vessassa yksin siellä ulkomailla!
Sehän sen virheen teki pettäessään ja kun annoin mahdollisuuden jatkaa suhdetta ja KERROIN SELVIN SANOIN, etten koskaan tule unohtamaan pettämistä ja se seuraa jollain lailla aina tulevaisuudessa jos jatketaan seurustelua. mm. koskaan luottamus ei nouse enään täysiin.
Hän halusi jatkaa.. ja nyt valittaa siitä etten minä voi unohtaa??
Annoinhan minä selvät säännöt kun jatkettiin.
Olin nyt eilen perumassa koko matkaa, kun mies rupesi vittuilemaan ja HÄN SANOI SITTEN MENEVÄNSÄ YKSIN jos minä en lähde mukaan??
Siis apua.. sanoin, että ero tulee jos menee yksinään sinne "poikamiehenä" jammaamaan.
Ja sanoi, että vaikka sillä uhalla sitten.
Olisippa tuntunut hyvältä jos olisi sanonut, että ei lähde ilman minua.. olisi vaikka valehdellut, juma.
Nyt sitten (kappas kappas) muutin mieleni ja en päästä sinne ukkoa yksin, joten lähden mukaan.. silti tuntuu jotenkin paskalta, koska ukkeli teki selväksi, että on lähdössä ilman minua.. miksi kävelykepiksi minä sinne menen?
Joo, tiedän.. olen hieman himofriikki-valittaja, mutta itseppä se ukko petti.
Ja en edes mainitse asiasta, ellei siihen ole aihetta.. nyt oli.
Joo, on meillä mukavaakin välillä!! PAKKO PERKELE PURKAA, ei kehtaa enään soittaa ja kertoa edes äidille! :D Terve hei.
En tiedä mitä virheitä tekstissä on, koska se tuli hieman näppäimistöä hakkaamalla ja rrraivona.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielestäni vaikutta siltä, että teillä on sangen epäterve suhde. En oikein näe tuossa rakkautta, sellaista, mikä rauhoittaa ja tekee onnellisen oloiseksi. Kyllä teillä on keskustelun paikka - keskustelua siitä, mitä parisuhteelta yleensä haluatte, mitä se teille erikseen ja yhdessä merkitsee.
En näe teidän suhteessanne kunnioitusta ja arvonantoa. Mielestäni ne ovat listan kärkitekijöitä, mikäli suhteen toivotaan onnistuvan.
Rakkautta ja arvostamista toivon suhteeseenne :) Ja seesteistä matkaa yhdessä, katsomista samaan suuntaan.
kirjoitettu, eipä tuohon oikeastaan ole mitään lisättävää. Sen verran vain totean, että jos et voi antaa pettämistä anteeksi, teidän on aika mahdotonta jatkaa yhdessä. Jos taas annat anteeksi, niin sen täytyy tapahtua niin, että menneeseen ei enää tarvitse palata.
Suosittelen kirjoja
Jampolsky: Parantava anteeksianto
Valtavaara: Ainako anteeksi?
Huom. en puolustele miehesi käyttäytymistä tai sanoja, en todellakaan. Mutta katkeruus ja epäluuloisuus myrkyttää *sinun* elämäsi, ei hänen. Eli itsesi takia sinun pitää tehdä päätös oletko valmis jättämään hänen pettämisensä ja loukkauksensa taakse ja aloittamaan alusta - edellyttäen tietysti, että myös hän jatkossa haluaa kunnioittaa sinua ja osoittaa sen sekä teoillaan että sanoillaan.
on sulla vittumainen mies ku suoran sanon...ole viisas jaä jätä tollanen inisijä löytyy niitä parempiakin.ihan älytöntä toisen itkettämistä huh,huh.ite en kyllä kuuntelis päivääkään tollasta paskan jauhantaa siinä sais äijä miettii pari kertaa sanomisiaan.
Samaa mieltä kuin edelliset.
Teillä ei oikein ole hyvä suhde. Ongelmana on tuo pettäminen ja että et voi unohtaa sitä. Ja että miehesi on selvin sanoin sanonut, että et ole hänen unelmanaisensa (todella ilkeää sanoa noin).
Teidän pitäisi kyllä keskustella vakavasti jatkatteko. Jos päätätte jatkaa, niin noi edelliset "valittelut" on kyllä unohdettava. Tai sitten erottava. Katkeroidut vain pahasti. Äkkiseltään näyttää siltä, että miehesi on loukannut sinua 2:lla todella pahalla asialla - joten harkitsisin kyllä vakavasti onkokaan sitä rakkautta ollenkaan.
Pidä hyvä rantaloma. Pidä lippu itselläsi. Nauti. Älä välitä koko äijästä.